Meille syntyi...

En osaa sanoa sinulle mitään,
mutta haluan puristaa kättäsi.

Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?

Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa.
Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.

Voitko Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?

Huomasipa äiti, kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.


Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.

Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.

Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.

Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.

Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.


Anne-Mari Kaskinen

Voimia teille :hug: Ja osannottoni sanattomaan ja suureen suruunne :hug:
 
nyt ei halaushymiöt riitä sanomaan mitä tunnen... :'( en osaa, enkä pysty ymmärtämään mitä nyt käyt läpi. mitään noin kamalaa en haluaisi kenellekään tapahtuvan.... otan osaa suureen suruunne, vaikka sanat tai teot ei varmaan tässä vaiheessa paljoakaan auta.
toivottavasti perheellänne on auttajia ja tukijoita joiden ohella jaksatte eteenpäin.
maailma on niin kylma ja karu. toivottavasti muistot pienestä enkelistänne antaa hieman voimaa ja valoa tulevaisuuteen.
 

Yhteistyössä