Jotenkin tämä hyökkäävä lukutaidottomuus tahtoo syödä viestienkin arvoa. Enkä yhtään aiempaa enemmän usko, että lapseni kohtalo on pilalla myöhäisen rytmin takia - päinvastoin alan epäillä, että sängystä repimällä kasvaa kireitä aikuisia.
Mummolareissupäivinä meillä noustaan ennen kahdeksaa vaikka normaalisti nukutaan vähintään kymmeneen. Sitten nukutaan autossa mennen tullen, ja illalla kotiin saapuu onnellinen kaksivuotias. En usko että näin joustava matkailu onnistuisi ollenkaan jos olisi aina syöty ja ulkoiltu laitosrytmissä. Ymmärrän että useamman lapsen pyörittämiseen melko tiukka rutiini on paras, ja sellainen ap:lläkin vallitsee. Mutta se ajatus että taapero menee mystiikan lakien nojalla suoraa päätä tärviölle, jos sitä ei kiikuteta nukkumaan tuntia sen jälkeen kun isä tulee kotiin, ei uppoa minun kupoliin.
Ja meidän muksu muuten ulkoilee talvellakin 4-6 tuntia päivässä, syö tyytyväisenä ja nukkuu riittävästi. Ja ehtii leikkiä myös isän kanssa. Tehkää perässä. Ai juu, ja isä tekee usein ruuan tullessaan kotiin, eikä ole vielä tietääkseni hakemassa eroa. Mutta se ei olettanutkaan, että perheellisenä miehen kotityöt vähenee entisestään.
Itse nukuin muuten lapsena usein puoleen päivään. Koulun aloitus ei ollut ongelma, päiväkodissa en käynyt. Oma lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä oli rytmi mikä hyvänsä. Todistakaa nyt mulle että kidutan lastani, niin ap saa hiukan hengähtää välillä.