P
purkaus
Vieras
Lapsen synttärit on huomenna ja minä olen koko viikon pitänyt tasaista siisteyttä yllä niin ettei olisi tänää liikaa hommia vaan, että kaikki sujuisi kitkattoman helposti. Olen myös kakkua lukuunottamatta leiponut kaike valmiiksi pakastimeen.
Eilen siivosin sitten vielä paikkoja hiuka tarkemmin ja järkkäilin ja laitoin kaiken siihen kuntoon, että tänään vain matot ulos ja lattioita pesemään. Imuroin myös eilen. Tiskikoneenkin pyöritin, mutta päivän aikana tuli tiskiä aika paljon enkä ehtinyt sitten tyhjentää tiskaria ja ajattelin, että mies saa tehdä sen töiden jälkeen kun minä lähden tekemään kauppa-asioita useampaankin kauppaan synttäreiden takia.
Koko talo oli ihan siisti ja laitettu vieläpä pääsiäiskoristeitakin hiukan, ainoastaan tiskipöytä lievässä kaaoksessa. Olin yli 1,5h kaupassa jonne pääsinkin lähtemään vasta lähempänä puoli kasia illalla, koska mies kuppasi töissä pitkään.
Illalla minun oli tarkoitus tehdä kakkukoriste sekä kakkupohja ja tänään aamupäiväll laittaa ruoka ja sitten aloittaa se perusteellisempi siivous (eli matot ulos jne).
Mutta voi vittu! Ei ollut mies siivonnut tiskipöytää. Ei innostanut minua sitte tehdä sitä kakkupohjaa tai koristeita joten se siitä. Aamulla nousin ennen miestä ja aloin aamukahvin jälkeen tehdä kakkupohjaa. Sitten otin matot pois ja imuroin koko talon. Siinä kohtaa mies nousi ylös ja sanoi käyvänsä koiran kanssa lenkillä ja siivoavansa sitte keittiön. Koira on ulkoilutettu ajat sitten ja mies vain tekee jotain ulkona vieläkin. Nyt kuuluu sellaista ääntä, että taitaa hakata jotain lunta tuosta etupihalta kappaleiksi. Autoa imuroi hetki sitten.
Eli olkoon ruoka. Minä pärjään kyllä ja eiköhän lapsetkin pärjää yhden päivän voileivällä. Ei tuolla mahdu nyt mitään ruokaa tekemää ja tarvitsemai vuokakin on paskaisena tiskialtaassa. Ja koska minä olen täällä ainut, joka käy kaupassa ja tekee ruokaa niin on se nyt vittu jos toinen ei voi edes viikonloppuna siivota paskaisia tiskejä ku minä olen sentään tehnyt kaiken muun.
Nyt kuopus päikkäreille, pyykit kuivumaa ja sitten alan tehdä niitä kakkukoristeita... ja tiskivuori kasvaa siis.
Eilen siivosin sitten vielä paikkoja hiuka tarkemmin ja järkkäilin ja laitoin kaiken siihen kuntoon, että tänään vain matot ulos ja lattioita pesemään. Imuroin myös eilen. Tiskikoneenkin pyöritin, mutta päivän aikana tuli tiskiä aika paljon enkä ehtinyt sitten tyhjentää tiskaria ja ajattelin, että mies saa tehdä sen töiden jälkeen kun minä lähden tekemään kauppa-asioita useampaankin kauppaan synttäreiden takia.
Koko talo oli ihan siisti ja laitettu vieläpä pääsiäiskoristeitakin hiukan, ainoastaan tiskipöytä lievässä kaaoksessa. Olin yli 1,5h kaupassa jonne pääsinkin lähtemään vasta lähempänä puoli kasia illalla, koska mies kuppasi töissä pitkään.
Illalla minun oli tarkoitus tehdä kakkukoriste sekä kakkupohja ja tänään aamupäiväll laittaa ruoka ja sitten aloittaa se perusteellisempi siivous (eli matot ulos jne).
Mutta voi vittu! Ei ollut mies siivonnut tiskipöytää. Ei innostanut minua sitte tehdä sitä kakkupohjaa tai koristeita joten se siitä. Aamulla nousin ennen miestä ja aloin aamukahvin jälkeen tehdä kakkupohjaa. Sitten otin matot pois ja imuroin koko talon. Siinä kohtaa mies nousi ylös ja sanoi käyvänsä koiran kanssa lenkillä ja siivoavansa sitte keittiön. Koira on ulkoilutettu ajat sitten ja mies vain tekee jotain ulkona vieläkin. Nyt kuuluu sellaista ääntä, että taitaa hakata jotain lunta tuosta etupihalta kappaleiksi. Autoa imuroi hetki sitten.
Eli olkoon ruoka. Minä pärjään kyllä ja eiköhän lapsetkin pärjää yhden päivän voileivällä. Ei tuolla mahdu nyt mitään ruokaa tekemää ja tarvitsemai vuokakin on paskaisena tiskialtaassa. Ja koska minä olen täällä ainut, joka käy kaupassa ja tekee ruokaa niin on se nyt vittu jos toinen ei voi edes viikonloppuna siivota paskaisia tiskejä ku minä olen sentään tehnyt kaiken muun.
Nyt kuopus päikkäreille, pyykit kuivumaa ja sitten alan tehdä niitä kakkukoristeita... ja tiskivuori kasvaa siis.
Näin meillä mennään taas viikon päästä 
