Meidän tomera vajaa 3 v

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onnellinen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

onnellinen äiti

Vieras
Tää nyt on tällasta äitin ihailua omaa lasta kohtaan, mutta silti kerron.

Mä ihailen ton meidän kohta 3 v pojan itsenäisyyttä. Oli alkuviikosta 3 yötä mummolassa omasta toivomuksestaan, ajeli sinne parin tunnin matkan hänelle tuntemattomien ihmisten kyydissä. Oli vaan laulanut ja selittänyt kaikkee koko matkan!

Hän on myös kauhean sosiaalinen, leikkii aina päiväkodissa tasapuolisesti kaikkien kanssa ja kehittelee leikkejä jos joku ei meinaa innostua. Sama juttu muilla leikkipaikoilla.

On se vaan hieno poika! Toisinaan vaan vähän kaipiaisin että malttais vielä vähän olla sylissäkin. Onneksi sieltä tulee haleja ja pusuja aina pojan omaan tahtiin kiitettävästi :D
 
Voi hurja miten rohkea.

Meidän 3 v ei ole ollut koskaan missään yökylässä ilman minua tai isäänsä. Mutta tänään hän pyysi ensimmäisen kerran sillä tavalla oma-alotteisesti ja vilpittömästi anteeksi kun se iso kuvakirja luiskahti pikkusiskon otsaan ja aiheutti suuren porun. Tähän asti anteeksipyynnöt ovat olleet väkinäisiä tai "helppoja oikoteitä" vaikeista tilanteista.

Ihana ja energinen ikävaihe kaikenkaikkiaan, nyt kun se pahin tahtomisen opettelu on ohi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Voi hurja miten rohkea.

Meidän 3 v ei ole ollut koskaan missään yökylässä ilman minua tai isäänsä. Mutta tänään hän pyysi ensimmäisen kerran sillä tavalla oma-alotteisesti ja vilpittömästi anteeksi kun se iso kuvakirja luiskahti pikkusiskon otsaan ja aiheutti suuren porun. Tähän asti anteeksipyynnöt ovat olleet väkinäisiä tai "helppoja oikoteitä" vaikeista tilanteista.

Ihana ja energinen ikävaihe kaikenkaikkiaan, nyt kun se pahin tahtomisen opettelu on ohi.

No kyllä muakin vähän ihmetytti kun halus sen kolmannenkin yön vielä olla, ja hiii mieleen heti että "no kohta se muuttaa pois kotoa". Mutta olipa aika RAUHALLISTA kotona, oikein "loma" meille vanhemmille, vaikka töissä normisti käytiinkin. Ja jaksaa taas paljon paremmin katsella noita yllättäviä raivonpuuskia jotka iskee toisinaan jos asiat ei aina menekään just niinkuin poika haluais.

Anteeksipyynnöt on meillä vielä sellasella pakotettuja, ehkä se oivallus kohta tulee :)
 

Yhteistyössä