Meen huomenna TAYSiin yliaikaiskontrolliin... kysymys ja ehkä parikin.

["Pusse"]

Eli nyt on rv 41+4. Oon todella todella TODELLA toivonut että tää toinen synnytys käynnistyis itsekseen. Ekaa käynnisteltiin kolme päivää raskausmyrkytyksen takia ja 39+1 syntyi poika.

Kätilötkin sanoivat että oli käynnistyksen takia aika rajua menoa se avautuminen, kun lopulta rupesi tapahtumaan, ja se sattuikin helvetillisen paljon, mutta kun ei ole vertailukohtaa niin pelkään taas sitä käynnistystä ja niitä raisuja supistuksia. Mielestäni kestän hyvin kipua ja nuo supparit oli jotain... Mitä en kestä, taju oli lähteä.

Ensinnäkin, lapsella ja mulla oli tänaamuisen neuvolan perusteella kaikki ok, verenpaineet hyvät, turvotusta tosi vähän, painoa tullut 100g reilussa viikossa, pissa puhdas. Lapsi liikkui niin ettei terkka meinannut pysyä perässä kun kuunteli sydänääniä. Muutenkin tosi liikkuvainen lapsi ollut edelliseen vatsa-asukkaaseen verrattuna.
Ultrattu viimeks rv36+, painoarvio sille hetkelle 2670g. Mutta koska sf on ollut yläkäyrän yli jo ekasta mittauksesta lähtien, terkkaa ei paljon napannut ultrat vaan povaa mulle isoa vauvaa.

Terkka laittoi siis aamulla lähetettä TAYSiin yliaikaisuuden takia ja äsken sitten soittivat että huomenna on käynti. Kysyin vielä varmistaakseni että onko vaan KÄYNTI vai jäänkö mä sinne. Sanoivat että käynti joo, mutta että "kun heidän touhuistaan ei koskaan tiedä" niin kannattaa ottaa se sairaalakassi mukaan.

Mutta te tietäväiset, millä perusteella vai onko ollut mitään perustelua että on käynnistetty ennen 42+ viikkoa? Kun oon ollut vähän sellasessa luulossa että TAYSissa eivät paljon käynnistele aiemmin jos kaikki on ihan ok. Eikä se haittaa jos lapsi vaan on normikokoinen, saisin lisäaikaa sille itsestään alkamiselle (ei tää mikään pakkomielle oo, ei... =))

Piru kun ois ennustaja niin tietäis, ehtiskö se lapsi syntyä ennen ens viikkoa itsekseen, pelkään niitä käynnistyksen aiheuttamia supistuksia, vaikken edes tiedä onko ne pahempia kuin "luonnolliset". Nekin tietysti jokainen kokee omakohtaisesti.
Mutta jos huomenna käynnistävät niin sehän on sitten siinä...

Onko teillä joilla useampi käynnistys takana ne kivut olleet joka kerta yhtä tajunnanräjäyttäviä? Ja jos vielä voitte verrata "itsestään" tulleisiin supistuksiin, erosivatko mitenkään?

Oon niin pettynyt omaan kehooni taas kerran, aina se pettää...

 

[nöppäri]

Mun kokemukseni on se, että eivät käynnistä toissynnytäjällä varsinkaan, jos ei ole mitään syytä, esim lapsivettä liian vähän tai lapsi jo niin suuri, ettei ole syytä antaa kasvaa masussa enempää tai joku muu terveydellinen juttu.

Itselläni kaksi ensimmäistä on lähteneet käyntiin ihan itsekseen (yliajalla molemmat 12vrk ja 9vrk), kolmas sitten käynnistettiin (viikoilla 42+3), ensin puhkaistiin kalvot, neljä tuntia odotusta, ei vaikutusta (eli ei supistuksia) sitten mulle annettiin homeopaattista pilleriä nimeltä pulsadilla ja siitä puolisen tuntia laitettiin se tippa käteen, minimiannostuksella lähdettiin liikkeelle ja tipan ja pulsadillan yhteisvaikutus tuotti tulosta, tipan laitosta 15min ja supistukset jo aikas raisut, 2h 55min ja lapsi kainalossa.

Jos verrataan näihin itsestään käynnistyneisiin, niin supistukset käynnistettyinä oli repivämmät, muuten kyllä aika samaa luokkaa, eli rupeaa tulemaan niin tiuhaan tahtiin, ettei välissä ehdi edes huokasta ja ottaa vauhtia uuteen supistukseen, ja se oli se kaikkein hankalin homma. Jos olis edes kerennyt kerran tai kaksi vetää kunnolla henkeä, niin olisi ollut paaaljon helpompaa.

Siltikään en voi sanoa, että kokemukset olisi mulle olleet mitenkään hirveitä tai pahoja, hetken kovempikestoista vääntö ja sitten helpotus. Tosin ei mulla olekkaan kestänyt synnytkset mitään pitkiä aikoja.

Tosin minä olen käynyt pyöräyttämässä jälkikasvuni Tammisaaressa, joten käytännötkin voivat vaihdella.

Lääkäri mulle siellä sanoi, että he eivät lähde käynnistelemään, ihan helpolla kun kyseessä on jo kolmas lapsi, että kyllä se käyntiin saadaan, mutta ei edes aloiteta ennen kun viikot on 42+5.
Kätilö sitten sanoi toiselle synnytyslääkärille, että huomenna kun tuo rouva tulee, älä päästä enää kotiin, liekö sitten johtunut mun ajomatkasta jota tuli suuntaansa pikkasen päälle 70 km.

 

["Pusse"]

Mullakaan ei sinänsä ole ekasta synnytyksestä pahoja muistoja vaikka käynnistettiin, kaikki meni itse synnytyksessä hyvin, puudutukset osui nappiin ja kätilöt oli ihania, vauriot vähäisiä. Ainoastaan nyt kun on miettinyt muutaman viikon tiiviimmin sitä että miltäs ne supistukset tuntuikaan ja muistan miten kiemurtelin siinä sängyllä tuskissani niin ettei meinannut epiduraalin laitto onnistua, se oli pakko laittaa istualtaan, kun en vaan voinut maata paikoillani... Se saa vähän kauhistumaan ja toivomaan että lapsivedet menis just NYT ja alkais ne oikeat supistukset ettei tarvis niitä kauhuja kokea... Mutta kun ne voi tuntua yhtä kauheilta niin tunteet on aivan sekaisin ja pelottaa ja jännittää kun en voi itse vaikuttaa, noh, mihinkään.

Mulla on myös sellaset 100km sairaalaan, en tiedä onko sillä väliä siinä vaiheessa kun päättävät, mutta ei mua haittaa sinne ens viikolla uudestaan mennä jos saan "käynnistellä" sitä itsekseni siihen asti

 

["jojo"]

Pikku jääräpää ei ole vielä siis syntynyt? No kukas näihin pakkasiin viitsisi lämpimästä masusta syntyäkään... Mä kun koko ajan odotan uutisia, sikäli, kun nyt taas olet se, joksi luulen

 

["Pusse"]

[QUOTE="jojo";23146432]Pikku jääräpää ei ole vielä siis syntynyt? No kukas näihin pakkasiin viitsisi lämpimästä masusta syntyäkään... Mä kun koko ajan odotan uutisia, sikäli, kun nyt taas olet se, joksi luulen [/QUOTE]

Juu, enköhän ole juuri se Mä luulen kanssa että nää kelit ei oikein houkuttele tuolta lämpösestä poistumaan, tosin tässä alkaa itsellä olla aika kuumat oltavat! Ja mieltä lämmittää sitten taas se kun jo suvun miespuolisetkin on alkaneet hokemaan mut nähdessään että "onpas sulla valtava toi maha!" Kolmosia ja nelosiakin on ehditty jo epäillä, mutta ammattilaiset ei ainakaan ole havainneet vielä muita kuin yhden siellä =) Toivottavasti sillä on siellä vaan iso uima-allas mukana eikä ole itse mikään jätti...
Mites teidän pikkanen, joko mummut on tietoisia ja tietty tohkeissaan?

 

["jojo"]

[QUOTE="Pusse";23146502]Juu, enköhän ole juuri se Mä luulen kanssa että nää kelit ei oikein houkuttele tuolta lämpösestä poistumaan, tosin tässä alkaa itsellä olla aika kuumat oltavat! Ja mieltä lämmittää sitten taas se kun jo suvun miespuolisetkin on alkaneet hokemaan mut nähdessään että "onpas sulla valtava toi maha!" Kolmosia ja nelosiakin on ehditty jo epäillä, mutta ammattilaiset ei ainakaan ole havainneet vielä muita kuin yhden siellä =) Toivottavasti sillä on siellä vaan iso uima-allas mukana eikä ole itse mikään jätti...
Mites teidän pikkanen, joko mummut on tietoisia ja tietty tohkeissaan?[/QUOTE]

Kyllä pikkuinen sieltä teille vielä saapuu. Meillä tiedetään juu, itse asiassa kärähdin kotona jo rv5, kun vatsa otti ja turposi sen näköiseksi kuin olisin ollut ainakin pitkälti kolmannella kuulla. Mikä lie hormonihyöky se oli...

Uima-allas... Onkohan se näillä ilmoilla ihan avantouintia?

Anoppi ja anopin perunat kutsuvat näköjään just nyt. Jos et viitsi vaappua vatsan kanssa käymään, laita vaikka s-postia etunimi.sukunimi@gmail.com - ota vaan ne ä:n pisteet pois siitä sukunimen alkupäästä.

 

["äiti"]

entäs jos lapsi onkin jo kakannut vatsassa ja ja sitä on jo keuhkoissa. En ymmärrä miksi antavat mennä noin paljon yli kun on jo riittävän iso. Itsellä molemmat käynnistetty.

 

["vieras"]

Mene VAS iin synnyttään. Suosittelen.

 

["Pusse"]

[QUOTE="äiti";23146622]entäs jos lapsi onkin jo kakannut vatsassa ja ja sitä on jo keuhkoissa. En ymmärrä miksi antavat mennä noin paljon yli kun on jo riittävän iso. Itsellä molemmat käynnistetty.[/QUOTE]

Niin no sitähän minä en ihan tavallisena äitinä voi tietää ja koska en tiedä, mun täytyy vaan luottaa hoitohenkilökuntaan, asiaa arvioidaan huomenna että pitäiskö mut laittaa synnyttämään "jo" vai ei...
Mitenköhän lapsi käyttäytyy, jos vettä on liian vähän tai liian paljon tai jos kakannut sinne, voiko sitä edes itse havaita? Mun tädillä kuulemma oli odotettu raskauden alkamista tosi pitkään ja lapsivesi oli kuin olikin vihreetä ja lapsen vointi huono...

 

["Pusse"]

[QUOTE="vieras";23146635]Mene VAS iin synnyttään. Suosittelen.[/QUOTE]

Oisko jo myöhäistä? =) Ja musta TAYS on ihan ok paikka... Ainakin ollut tähän asti, katotaan miten tässä nyt sitten jutut menee...

 

[Poppeliini]

Esikoisesta v.2008 mulla oli eka ya-kontrolli 42+0. Siellä otettiin sydänkäyrää, tutkittiin kohdunkaulan tilanne ja ultrattiin. Pa 3,9kg. Koska olin ensisynnyttäjä ja kello ja liian paljon (klo 14-15) jouduin yöksi kotiin ja seuraavana aaumna käynnistykseen svo:lle. Sain cytotec tabletteja (3x 1/4tbl) ja supistukset alkoivat pikku hiljaa koveta iltapäivästä. Saliin siirryin seuraavana yönä ja tyttö syntyi 42+2 klo 12. Supistukset oli kohtalaisia ja siis koveni asteittain, muu sitten menikin salissa vikaan enempi ja vähempi (sydänäänilaskuja, virhetarjontaa, imukuppia, huonokuntoinen tyttö syntyessä) jne. Lastenosastolle joutui, itsekin olin todella huonossa kunnossa pari-kolme päivää (vuodepesut tehtiin salissa synnytksen jälkeen, antibiotteja ja verta sain, jalat ei kantanut..).

Toista aloitettiin käynnistämään 39+5 raskausdiabeteksen ja painoarvion vuoksi 04/2010. Osastolle (4a) pääsin tällä kertaa. Pari päivää sain tabletteja suun kautta, tosi pienet määrät sai taas supistuksia aikaan. Tokana päivänä sain vain 1kpl 1/4tbl aamusta ja se aiheutti jo aikasta hyvät suppailut. Saliin olisin päässyt tipalle jos hoitsu ei olisi antanut mulle aamusta sitä tablettia ennen lääkärinkiertoa. Päivällä supistukset oli jo niin kovia että pyysin saada jotain kipulääkettä. Kätilö laittoi käyrille ja saliin oltiin lähdössä. Yhtäkkiä supistukset vain alkoi harvenemaan, oli kyllä vielä napakoita. Sain kipupiikin joka harvensi entisestään supistuksia, mutta voimaa silti niissä vielä oli. Piikki laittoi mun pään ihan sekaisin ja ihmettelin äänneen miksi en ollut sitä jo aiemmin pyytänyt, sen verran kipeä olin ollut. Nukuin yön ihan loistavasti, aamulla kävin suihkussa ja söin 2(!) aamupalaa. Saliin mentiin klo 10 jälkeen, kalvot puhkaistiin ja tippa laitettiin n 45 min päsätä. Siitä vain hetki ja supistuksia alkoi taas tulemaan 3-4 min välein . Supistusten alkamisesta 2h ja hyväkuntoinen poika oli maailmassa 5min ponnistuksella. Ei edes tikkejä tullut, vain pari pientä nirhaumaa. Itse voin todella hyvin, mitä nyt vas reisi oli puutunut kun epiduraali oli mennyt "vähän" pieleen. Kävin itse suihkussa ja kävelin osastolle, ihan loisto olo sen jälkeen =) Illasta mietin että voisin lähteä synnyttämään vaikka heti uudestaan =)

Molemmat kokemukset siis Taysista ja synnytyshuoneesta nro 13

 

["Pusse"]

Hui kun pelottaa noi tabletit ja tipat ja muut... Mulle siis siinä ekassa syötettiin noita tabletteja 2 päivää eikä MITÄÄN vaikutusta, ei tuntunut missään yhtään mitään. Kolmantena päivänä laittoivat 1/4 tabletin alapäähän ja siitä parin tunnin päästä alkoi supistukset.
Ja kun esikoinen oli syntyessään niin keltainen, mun sairaala-ajaksi tuli 9 päivää ja nyt oon ollut ihan varma että käyn vaan synnyttämässä, oon pari päivää ja äkkiä kotiin. Ja nyt alkoi ahdistaa mitä kaikkea synnytyksessä voi muutenkin tapahtua, kääks...

Mutta onko yliaikaisen synnytyksessä sitten enempi jotain riskejä, eikö ne oo jo aika tosi valmiita vauvoja? Jos nyt ei ajatella että ne ois kaikki jotain viisikiloisia järkäleitä... Saako ne esim. yleensä huonommat pisteet kuin laskettuna syntyneet?

 

["vieras"]

[QUOTE="Pusse";23146061]Oon niin pettynyt omaan kehooni taas kerran, aina se pettää...[/QUOTE]

Ole ylpeä kehostasi kun saat lapsen!

 

["Pusse"]

[QUOTE="vieras";23146978]Ole ylpeä kehostasi kun saat lapsen![/QUOTE]

Eihän ihminen ole koskaan itseensä tyytyväinen
Mutta kyllä lapset on hienointa mitä olen ikinä saanut aikaan tai tulen saamaan, se on varma juttu!

 

[Poppeliini]

Yliaikainen synnytyshän on aina riskisynnytys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä että ongelmia tulee. Yleensä siis liittyy esim. istukan toiminnan heikkenemiseen, lapsiveden vähyyteen jne. Ei kai suoraan voi sanoa että ya-lapset saa huonompia pisteitä? Itse uskon, että esikoisella (4580g/56cm) oli paljon tukalemmat olot kuin kuopuksella (4060g/53cm) ja se osaltaan vaikutti pisteisiin (esikoinen 5/7 ja toinen 9/10).

Mulla sairaalassa olo oli esikoisen kanssa 8 päivää ja kuopuksesta 2 päivää (tai siis olinhan mä käynnistyksessä vielä 2 päivää lisäksi). Mutta siis vauvojen kanssa noin. Eli ihan hyvin sullakin voi käydä niin että vaikka menisi käynnistykseen niin nopeasti sieltä voi päästä myös pois =) Itse kyllä tiedän sen tunteen niiiin hyvin, kun toivoo että lapsi tajuaisi itse lähteä syntymään. Mä toivoin kakkosen kohdalla ihan järjettömästi, kolmas jos joskus tulee niin kai ne antaa mulle suoraan vain käynnistyspäivän

 

["pelottaa"]

Odotan toista ja muakin kovasti pelottaa mahdollinen käynnistys. Ennen esikkoa koin keskeytyneen km:n, joka hoidettiin lääkkeellisesti, eli cytotecit kohdunkaulalle. Supistukset oli hirveitä, välissä ei ollut mitään taukoa tuntui, että supistus jatkui tunnista toiseen. esikon synnytin luomusti ja avautumisvaiheen supistukset oli täysin kivuttomia. Ainoastaan ponnistusvaiheen supistukset sattuivat. Tästä sayystä käynnistys pelottaa ihan kauhiasti...

 

["Peperoni"]

Mulla takana kaksi käynnistettyä ja kaksi spontaanisti alkanutta synnytystä ja musta noi on tuntuneet kaikki ihan samalta. Nopeasti edenneitä, joten ilman puudutuksia oon kaikissa mennyt.

 

[nöppäri]

Onkohan ap päästetty kotiin??