Me Naiset -lehden juttu ruokajonoista :O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijaccc
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailijaccc

Vieras
Olikohan se toi lehti, mutta siis joku naistenlehti kuitenkin. Luin kampaajalla istuessa. Oli kirjoitettu pitkä juttu ruokajonoista ja haastateltu niissä jonottavia + kerrottu taustoja.

Siinä haastateltiin jotain ilmeisesti sosiaalialalla olevaa naista, joka kertoi asuvansa liki aikuisen poikansa kanssa kahdestaan. Ja kertoi, kuinka on käynyt ruokajonossa parin vuoden ajan. Ja sitä, kuinka huimasti ruokamenot pienenivät ruokajonoasioinnin aloitettuaan, koska heillä kahdella meni 300 EUROA KUUKAUDESSA ruokaan! Huh.

Mietin vaan, että kuka ihme ns tiukalla linjalla elävä saa hassattua noin paljon rahaa kahden hengen ruokiin kaupassa???
 
Siis RUOKAAN vai RUOKAKAUPPAAN? Epäilen, että tuossa summassa on hyvin runsaasti tupakkaa.

Anteeksi! Kyse siis 500 EUROSTA KUUKAUDESSA!! Tässä ote jutusta:

"Mutta ilmaisella ruualla oli Seijan talouteen välitön vaikutus. Kun aiemmin Seija oli ostanut itselleen ja pojalleen ruokaa viidelläsadalla eurolla kuukaudessa, leipäjonossa käymisen jälkeen summa pieneni pariin sataan."
 
No nää on näitä. Mun työkaveri käy myös leipäjonossa, koska ei kuulemma mitenkään selviä ilman 15-vuotiaan tyttären kanssa. Kysyin kerran mielenkiinnosta paljonko jää käteen vuokran jälkeen, ja hän sitten eritteli isoimpia menoja, ja niidenkin jälkeen jäi ruokaan joku 600e, joka kuulemma loppuu reilusti ennen palkkapäivää.

En tiedä mitä helvettiä ne sieltä kaupasta rahtaa. Mut sen tiedän että leipäjonosta saa nykyisin kerralla mm. 3 isoa Fazerin porkkanakakkua, monta kiloa sisäfileitä ja 10kpl Makulan hyviä kolmioleipiä. Silloin kun meidän perhe kävi kymmenisen vuotta sitten leipäjonossa, sieltä sai tasan jauhoja ja muita leivontavälineitä, maitoa ja jugurttia, ehkä jotain leikkelettä.
 
Omasta leipäjono vuosista on sen reilun 15vuotta, silloin sieltä sai kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, maitojauhepaketin ja nötköttiä ja joskus oli pussi makarooniakin mukana.
Rukaohjeita oli kuinka nötkötistä ja makaroonista saa näistä ruuista tehtyä makaronilaatikkoa ja leivontaohjeita oli mutta ei ne paljon lohduttaneet jos ei ollut rasvaa ja kanamunia vara välillä ostaa.
Että kyllä on ajat muuttuneet..
 
Samaa artikkelia luin suurella ihmetyksellä. Miksi toimittajat eivät haastattele sieltä jonosta oikeasti köyhiä ihmisiä. Noitten ihmisten takia tulee just semmoinen olo, et kaikki tuet lakkautettua, vaikka toivottavasti nuo elämänhallintaongelmaiset ovat vain pieni osa joukosta. Muutenkin iltalehden, hesarin vastaavat "köyhät" on just näitä et asuntoon menee 2000 e, osamaksuihin 800 ja ruokakauppaan 1000 ja sit valitetaan kuin ei oo varaa käydä ulkomailla kuin joka toinen vuosi...Ehkei ihan, mutta johonkin tämmöiseen juttuun on törmännyt pari kertaa ja ihmetellyt, et ei kai noi ihan oikeasti voi pitää itseään köyhinä...
 
Mä kummastelen sitä, et miten työssäkäyvällä on aikaa käydä säännöllisesti leipäjonoisa? Mun tietääkseni jakelut on keskellä päivää ja niissä saa jonottaa tuntitolkulla? Eikä sen kassin antimien kauppahinta niin kummoinen ole, että sillä satasia säästäis?
 
Ei ole kyllä tyypillinen ruokajonossa kävijä. Nykyään ruokajonosta saa sitä, mitä kaupoilta jää yli ja menisi muuten roskiin. Ei siinä mistään hemmottelusta ole kyse. Tosin kiva kun joskus tulee niitä kakkujakin. :)

Köyhiä eläkeläisiä on paljon, laitapuolen kulkijoita, opiskelijoita, perheitä, yksinhuoltajia. Kyllä se edelleen on suurimmalle osalle häpeä, jos joutuu siellä käymään, sen näkee kasvoista.
 
On nää lehtien "köyhyys"tarinat kyllä oikeesti uskomattomia. Jos joku löytää jonkun oikeen tarinan suomalaisesta köyhästä, niin laittakaa. Siihen saakka olen iloinen siitä että asun hyvinvointivaltiossa, jossa kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää ja kenenkään ei tarvitse olla köyhä, jos ei niin itse halua.

Totta kyllä että sama kai se on jos ne ruuat "köyhille" jaetaan, roskiinhan ne muuten menisi. Sitä ruuan roskiin heittämistä ymmärrän vielä vähemmän.
 
Opiskelijoille voisi perustaa itseasiassa leipäjonoja. Muilla tuilla pärjää kyllä, mutta opintotuella varmaan harva pärjää ilman että tekee samalla töitä tai nostaa opintolainaa. Opiskelijat sentäs tekevät jotain järkevää, toisin kuin ehkä monet leipäjonoilijat (joo ei tämä tietoa ole, pelkkä mutu vain että leipäjonoilijat ovat sossun elättejä. tietysti joukkoon mahtuu varmasti monenlaista tarinaa!).
 

Yhteistyössä