***Me monikot***
- Viestiketjun aloittaja Enie
- Ensimmäinen viesti
meillä on helmikuussa 08 syntyneet kaksospojat. pojat tosin ottivat varalähdön ja syntyivät 3kk etuajassa rv 26. Alku oli siis todella ahnkala, mutta tänäpäivänä meillä vipletää kaksi melkoista menijää. pojilla nyt siis ikää 2,5v. lisäksi vielä esikoispoika 5v.
pojat on todella vilkkaita ja osaavat jo hienosti toimia yhdessä pahanteossa
kaksi päätä keksii huimasti parempia ideoita kuin yksi. ihana kuitenkin seurata kun leikkivät yhdessä ja vvälillähalitaan ja pusitaan ja sit taas tapellaan. Pojilla on kerrossänky, mutta lähes joka aamu löytyvät nukkumassa vieretysten samasta sängystä :heart:
pojat on todella vilkkaita ja osaavat jo hienosti toimia yhdessä pahanteossa
kaksi päätä keksii huimasti parempia ideoita kuin yksi. ihana kuitenkin seurata kun leikkivät yhdessä ja vvälillähalitaan ja pusitaan ja sit taas tapellaan. Pojilla on kerrossänky, mutta lähes joka aamu löytyvät nukkumassa vieretysten samasta sängystä :heart:kääk. enkö mä oo täällä käynyt ilmoittautumassa???!Jännittää koskas dreamer saakaan toiset tupla vauvansa ja kuullaan uutiset
no, enpä silti oo ehtinyt lukemaankaan kuin kerran tässä synnytyksen jälkeen.
tuplat nro 2 syntyivät 15.7., joten täällä ollaan kohta 3kk! - pahin kooma alkaa olla siis ohi - sekä lapsilta että aikuisilta.
pojat on varmaan jo 6 kiloisia, jokeltelevat, naureskelevat ja vaativatjo huomiotakin.
jonkunlainen rytmikin on löytynyt, mutta se tietty vaihtelee ja vähän riippuu siitäkin, että kuinka tiukasti itse pidän siitä kiinni, esim. herättelemällä samaan aikaan jne. nyt söivät kyllä tunnin eri aikaan, mutta nukahtivat päikkäreille samaan aikaan.
isommat lapset ovat ottaneet pikkuiset hyvin vastaan; toki välillä äiti saa kuulla että on tyhmää kun on vauvat kun äiti vaan huomioi niitä. Olenhan ottanut heitäkin huomioon erikseen, mutta alussa se oli aika vaikeaa ja vieläkin haastavaa.
poikkeilen taas useammin nyt kun ehkä ehdin.
:wave:
Onníttelut dreamer :heart:
tervetuloa mukaan hope79 ja triplet
Meidän kuulumisia Arki sujuu painollaan. Nappulat on olleet terveenä ja reilun viikon päästä jo 6kk ikää, ylihuomenna korjattu ikä 4kk. Huh, mitä vauhtia aika menee! Ensi viikolla onkin sitten 6kk neuvola, ihan jo jännittää miten ovat kasvaneet. Poika kasvaa aivan hurjana, ja hän syökin jo aamu-ja iltapuurot sekä 2xsoseet päivällä, lisäksi sitten imetän. Nyt puurojen myötä on hieman yöunet jatkuneet, ja viime yönä hän heräsi vain kerran syömään!!! ennen puurojen aloitusta tässä alkoi olla öitä että heräili 2h välein... se alkoi hieman väskättää tätä äitiä|O Tyttö on ollut parempi uninen, mutta huonompi syömään, hänen kanssaan on välillä itketty ja syöty:headwall: Mutta nyt menee jo paremmin ja neiti syö 2xsoseet ihan intopinkeenä!!! ja tosiaan neiti on nukkunut jo useita öitä kokonaan!!! =) ilta-ja aamupuurot ei vielä mene, sillä typy haluaa pysyä rutiineissa ja vellin pullosta! ja se tulee nimittäin selväksi tyhmemmällekin äidille! Tytön maidon saannista olen huolissani, kun ei ole enää 3vkoon rinnalle suostunut, ja ruuan kanssa menee maitoa vain parikymmentä milliä, ja kun ei yölläkään aina syö.... no, on nyt annettu sitten kalkkia lisäksi, samoin rasvalisää, kun kasvu ollut hitaampaa. onko muilla ollu vastaavia kokemuksia?
Liikkeelle lähtemistä jo odotan innolla ja kauhulla tyttö kääntyy kyljelleen, pojalla ei vielä näytä kiirettä olevan minnekkään.... kohta kai jo pitäs alkaa kääntyillä???
no, nyt tää jää tähän, äippää kutsutaan
mukavaa ja aurinkoista päivän jatkoa, kirjotelkaa kun ennätätte, on kiva lueskella, vaikkei aina ehdi/muista/saa aikaiseksi kommentoida
soja ja lapsukaiset
tervetuloa mukaan hope79 ja triplet
Meidän kuulumisia Arki sujuu painollaan. Nappulat on olleet terveenä ja reilun viikon päästä jo 6kk ikää, ylihuomenna korjattu ikä 4kk. Huh, mitä vauhtia aika menee! Ensi viikolla onkin sitten 6kk neuvola, ihan jo jännittää miten ovat kasvaneet. Poika kasvaa aivan hurjana, ja hän syökin jo aamu-ja iltapuurot sekä 2xsoseet päivällä, lisäksi sitten imetän. Nyt puurojen myötä on hieman yöunet jatkuneet, ja viime yönä hän heräsi vain kerran syömään!!!
ennen puurojen aloitusta tässä alkoi olla öitä että heräili 2h välein... se alkoi hieman väskättää tätä äitiä|O Tyttö on ollut parempi uninen, mutta huonompi syömään, hänen kanssaan on välillä itketty ja syöty:headwall: Mutta nyt menee jo paremmin ja neiti syö 2xsoseet ihan intopinkeenä!!! ja tosiaan neiti on nukkunut jo useita öitä kokonaan!!! =) ilta-ja aamupuurot ei vielä mene, sillä typy haluaa pysyä rutiineissa ja vellin pullosta! ja se tulee nimittäin selväksi tyhmemmällekin äidille! Tytön maidon saannista olen huolissani, kun ei ole enää 3vkoon rinnalle suostunut, ja ruuan kanssa menee maitoa vain parikymmentä milliä, ja kun ei yölläkään aina syö.... no, on nyt annettu sitten kalkkia lisäksi, samoin rasvalisää, kun kasvu ollut hitaampaa. onko muilla ollu vastaavia kokemuksia?Liikkeelle lähtemistä jo odotan innolla ja kauhulla
tyttö kääntyy kyljelleen, pojalla ei vielä näytä kiirettä olevan minnekkään.... kohta kai jo pitäs alkaa kääntyillä???no, nyt tää jää tähän, äippää kutsutaan
mukavaa ja aurinkoista päivän jatkoa, kirjotelkaa kun ennätätte, on kiva lueskella, vaikkei aina ehdi/muista/saa aikaiseksi kommentoida
soja ja lapsukaiset
Pitkästä aikaa kirjoitan pikaisesti jotain ennen nukkumaanmenoa....tytöt nyt 1v2kk, toinen jo kävellyt siis kolme kuukautta ja toinen nyt kävellyt pari-kolme(?) viikkoa. Pari viikkoa meni kuumeessa, ensin toinen ja sit toinen ja lisänä silmätulehdus sekä nuha ja yskä. Yöt meni aika hulinaksi, mutta jo paremmin sujuu. Luojan kiitos, mä olin poikki!!
Tytöt leikkii keskenään ja kilpailevat tietysti välillä äidin huomiosta. Leluja ja tutteja vaihdellaan lennosta, aamuisin huutelevat toisilleen jotain??!! tarkoittaen oletko jo herännyt? minä olen!
Välillä meinaa ainaiset rutiinit puuduttaa, mutta päivät menee kyllä äkkiä, ja kun tylsistyttää niin lähdetään tai kutsutaan meille joku.
Aika menee niin kamalan nopeasti, toisaalta haikena miettii niitä ihania pikku vauvoja, mutta toisaalta innolla odottaa uusia oppimisia. Miten päivä päivältä ymmärtää ja hoksaa eri asioita, uusia sanoja, ilmeitä jne.
Tuttipulloja yritetään pikkuhiljaa jättää vähemmälle ja vallan pois, nokkamukiin siis vain ja pottailuakin pitäisi jaksaa harrastaa. Tosin toinen tytöistä ei kyllä ymmärrä potan päälle mitään, mutta toinen suuntaa heti vessaan, kun potasta tulee juttua, välillä onnistaa ja välillä ei.
Itse syömistäkin kai jossain vaiheessa pitäisi alkaa antamaan opetella, mutta ei vielä ole jaksanut siihen sotkuun ruveta Eikä kyllä vielä lusikkaa ole hamunneetkaan.
Tässä nyt jotain tän hetkisiä juttuja ja tuntemuksia. Tervetuloa uusille ja kirjoitellaan kaikki kun keritään!!
Tytöt leikkii keskenään ja kilpailevat tietysti välillä äidin huomiosta. Leluja ja tutteja vaihdellaan lennosta, aamuisin huutelevat toisilleen jotain??!! tarkoittaen oletko jo herännyt? minä olen!
Välillä meinaa ainaiset rutiinit puuduttaa, mutta päivät menee kyllä äkkiä, ja kun tylsistyttää niin lähdetään tai kutsutaan meille joku.
Aika menee niin kamalan nopeasti, toisaalta haikena miettii niitä ihania pikku vauvoja, mutta toisaalta innolla odottaa uusia oppimisia. Miten päivä päivältä ymmärtää ja hoksaa eri asioita, uusia sanoja, ilmeitä jne.
Tuttipulloja yritetään pikkuhiljaa jättää vähemmälle ja vallan pois, nokkamukiin siis vain ja pottailuakin pitäisi jaksaa harrastaa. Tosin toinen tytöistä ei kyllä ymmärrä potan päälle mitään, mutta toinen suuntaa heti vessaan, kun potasta tulee juttua, välillä onnistaa ja välillä ei.
Itse syömistäkin kai jossain vaiheessa pitäisi alkaa antamaan opetella, mutta ei vielä ole jaksanut siihen sotkuun ruveta
Eikä kyllä vielä lusikkaa ole hamunneetkaan. Tässä nyt jotain tän hetkisiä juttuja ja tuntemuksia. Tervetuloa uusille ja kirjoitellaan kaikki kun keritään!!
JohTriplet Tervetuloa mukaan
dreamer78 Paljon onnea vauvojen johdosta, mukava kuulla että kaikki on ok :heart:
Syöminen Meillä tyttö on aina ollut nirso ja poika sellainen että melkein mitä vaan nenän eteen laittaa niin menee alas. Nyt tosin kun ollaan sairasteltu pitkään niin on ollut huonoa syöntiä molemmilta. Mutta, mutta. Meillä ei ole pitkään aikaan kelvanneet enää mitkään Piltin tai Bonan tai muun ruuat muuta kuin jogurtit ja jotkut hedelmä soseet. Eli ihan normi ruualla ollaan menty.
Nyt vielä ollaan otettu "ohjelmistoon" soija vanukkaat ja jogurtit niin alkaa jäämään noi "vauva" ruuat kokonaan unholaan. He kun kerran pääsi ns. "oikean ruuan" makuun niin siitä ei sitten paluuta enää ollut
Mukavaa sunnuntai päivää kaikille :heart:
dreamer78 Paljon onnea vauvojen johdosta, mukava kuulla että kaikki on ok :heart:
Syöminen Meillä tyttö on aina ollut nirso ja poika sellainen että melkein mitä vaan nenän eteen laittaa niin menee alas. Nyt tosin kun ollaan sairasteltu pitkään niin on ollut huonoa syöntiä molemmilta. Mutta, mutta. Meillä ei ole pitkään aikaan kelvanneet enää mitkään Piltin tai Bonan tai muun ruuat muuta kuin jogurtit ja jotkut hedelmä soseet. Eli ihan normi ruualla ollaan menty.
Nyt vielä ollaan otettu "ohjelmistoon" soija vanukkaat ja jogurtit niin alkaa jäämään noi "vauva" ruuat kokonaan unholaan. He kun kerran pääsi ns. "oikean ruuan" makuun niin siitä ei sitten paluuta enää ollut
Mukavaa sunnuntai päivää kaikille :heart:
neuvola kuulumisia
Eilen oli 6kk neuvola (kor.4kk) ja ihan hienosti lapset kasvavat. Poika nyt 66,5cm ja 7885g ja tyttö 64,2cm ja 6200g. Tytön kasvu siis hitaampaa, mutta ei vielä aihetta huoleen. Onneksi neidin ruoka-annosten koko on kyllä viime aikoina kasvanut tosi huomattavasti, joten eiköhän se siitä. Ja eihän tuo nyt haittaa että neiti vähän sirompi onkin =) ja aamupuuroakin neiti jo vähän syö, illalla sitten vellitellään edelleen tuttuun tapaan.
Ruuan kanssa meillä ei kyllä sinällään ole ongelmia, molemmille kyllä kaikki kelpaa, erityisen mielellään syövät kotitekoisia soseita. Nyt olen makuun totuttanut myös kaupan ruuilla niin, että sotken koti-ja kaupansosetta. ja hyvin näyttää passaavan!
Yöt on menny vaihtelevasti tutitellen... joku yö saa hypätä koko ajan, mutta viime yö oli loistava, poika söi kerran ja tyttö nukkui yhdellä tutin nostolla koko yön! Vahvasti näyttää että tyttö kohta lopettaa yösyönnnit, kun koko ajan on harventunut ne yöt että söis... no huomenna voi olla taas toinen tilanne?
mitäs muille kuuluu?
soja ja nappulat kohta 6kk
Eilen oli 6kk neuvola (kor.4kk) ja ihan hienosti lapset kasvavat. Poika nyt 66,5cm ja 7885g ja tyttö 64,2cm ja 6200g. Tytön kasvu siis hitaampaa, mutta ei vielä aihetta huoleen. Onneksi neidin ruoka-annosten koko on kyllä viime aikoina kasvanut tosi huomattavasti, joten eiköhän se siitä. Ja eihän tuo nyt haittaa että neiti vähän sirompi onkin =) ja aamupuuroakin neiti jo vähän syö, illalla sitten vellitellään edelleen tuttuun tapaan.
Ruuan kanssa meillä ei kyllä sinällään ole ongelmia, molemmille kyllä kaikki kelpaa, erityisen mielellään syövät kotitekoisia soseita. Nyt olen makuun totuttanut myös kaupan ruuilla niin, että sotken koti-ja kaupansosetta. ja hyvin näyttää passaavan!
Yöt on menny vaihtelevasti tutitellen... joku yö saa hypätä koko ajan, mutta viime yö oli loistava, poika söi kerran ja tyttö nukkui yhdellä tutin nostolla koko yön! Vahvasti näyttää että tyttö kohta lopettaa yösyönnnit, kun koko ajan on harventunut ne yöt että söis... no huomenna voi olla taas toinen tilanne?
mitäs muille kuuluu?
soja ja nappulat kohta 6kk
soja kyseli kuulumisia, 3 viikkoa kulunut ja 3. flunssa. Kierre päällä, toivotaan ettei tule neljättä. Taitaa poika eskarista kantaa niitä, vaikka itse pysyykin terveenä, yhtä kuumetta lukuunottamatta.
Liesisuoja täytyisi varmaan hommata, levyt menee päälle siihen tahtiin että. Mahtaako olla niissä eroa, ja kun meillä on keraaminen liesi, niin käyköhän ihan tuo normi?
En nyt ehdi muuta, heippa ja mukavaa viikonloppua kaikille!!
Liesisuoja täytyisi varmaan hommata, levyt menee päälle siihen tahtiin että. Mahtaako olla niissä eroa, ja kun meillä on keraaminen liesi, niin käyköhän ihan tuo normi?
En nyt ehdi muuta, heippa ja mukavaa viikonloppua kaikille!!
soja Se on aivan normaalia että tytöt kasvaa vähän "jäljessä" Meilläkin neiti on ollut pitkän aikaa jo ainakin kilon herraa painossa jäljessä ja pituudessa muutaman sentin.
Meillä olisikin torstaina 10kk neuvola jos vain ollaan terveinä ja päästään sinne.
Täällä siis myös sairasteltu olan takaa. Juuri ennätin iloita muutamasta hullusta terveestä päivästä ja taas ollaan nenät tukossa ja yskitään. Ulos ei ole ollut mitään asiaa kun täällä tullee aivan sairaana ja nyt sataa siihen päälle vielä vettäkin.
En muista olenko jo aiemmin kysellyt mutta kysympä uudelleen että miten teillä muilla menee unien kanssa jos toinen pärähtää tai ynähtää tai yskii tms.?
Meillä on aina ollut se tilanne että sitten herää toinenkin ja show on valmis. Ei mitään jakoja että toinen nukkuis rauhallisesti jos toinen ynähtääkään.
Muutenkin on kyllä osattu opettaa heidät niin vaativiksi että oksat pois. Ei hetkeäkään osata olla ns. omissa oloissaan vaan aina on jonkun oltava "viihdyttämässä". Varsinkin poika on sellainen tapaus että puksuttaa ja valittaa koko ajan. Hän tosiaan jaksaa vaikka päivän marista läpi vaikka miten hänen kanssaan peuhais mutta kun pitäis vaan lisää ja lisää peuhata.
Jaahas nyt pärähti taas....
Meilläkin neiti on ollut pitkän aikaa jo ainakin kilon herraa painossa jäljessä ja pituudessa muutaman sentin.Meillä olisikin torstaina 10kk neuvola jos vain ollaan terveinä ja päästään sinne.
Täällä siis myös sairasteltu olan takaa. Juuri ennätin iloita muutamasta hullusta terveestä päivästä ja taas ollaan nenät tukossa ja yskitään. Ulos ei ole ollut mitään asiaa kun täällä tullee aivan sairaana ja nyt sataa siihen päälle vielä vettäkin.
En muista olenko jo aiemmin kysellyt mutta kysympä uudelleen että miten teillä muilla menee unien kanssa jos toinen pärähtää tai ynähtää tai yskii tms.?
Meillä on aina ollut se tilanne että sitten herää toinenkin ja show on valmis. Ei mitään jakoja että toinen nukkuis rauhallisesti jos toinen ynähtääkään.
Muutenkin on kyllä osattu opettaa heidät niin vaativiksi että oksat pois. Ei hetkeäkään osata olla ns. omissa oloissaan vaan aina on jonkun oltava "viihdyttämässä". Varsinkin poika on sellainen tapaus että puksuttaa ja valittaa koko ajan. Hän tosiaan jaksaa vaikka päivän marista läpi vaikka miten hänen kanssaan peuhais mutta kun pitäis vaan lisää ja lisää peuhata.
Jaahas nyt pärähti taas....
Väsynyt tervehdys täältäkin. Puolitoista kuukautta on mennyt sairastaessa ja Oskarilla on nyt siinä ajassa kolmas korvatulehdus. Poikanen on isänsä kanssa tällä hetkellä lasten polilla kun tk-lääkäri halusi että otetaan keuhkokuvakin. Sairastaminen vie kyllä mukavasti mehut kaikista...
Täällä on muuttunut yöt ihan painajaismaisiksi. Neiti heräilee yöllä itkeskelemään ja aina kun menen rauhoittelemaan niin alkaa huutamaan vaan enemmän. Rauhoittuu kun otan viereen (jossa kälättää ja potkii seiniä ties kuinka kauan ) mutta minä en osaa nukkua kun on vieressä. En oikein enää jaksa ymmärtää että mitä tuo huutaa, kipeä ei pitäisi olla. Eroahdistusta??? Mutta pitääkö ahdistua keskellä yötä... :headwall: Alkaa univaje oleen aika suuri jo, ja nyt lisäksi sitten kun Oskari on ollut kipeänä niin hänkin heräilee itkeskelemään vähän väliä. Toivottavasti tilanne rauhoittuis pian..
kristanna, me ollaan kans vakavasti harkittu liesisuojan ostamista, hellat heltottaa tääläkin vähän väliä. Olen kans miettinyt että pitääkö keraamiseen lieteen olla joku oma juttu, mutta kannattaa varmaan käydä kysyyn vaikka jostain lastentarvikeliikkeestä. Meillä myös uunia availlaan, siitä kun on se lapsilukko hajonnut. Pikkukokit vauhdissa...
Nyt ei kyllä oikeen liiku ajatus päässä. Kirpakkaa syksyn jatkoa!
HM, vähän väsy
Täällä on muuttunut yöt ihan painajaismaisiksi. Neiti heräilee yöllä itkeskelemään ja aina kun menen rauhoittelemaan niin alkaa huutamaan vaan enemmän. Rauhoittuu kun otan viereen (jossa kälättää ja potkii seiniä ties kuinka kauan ) mutta minä en osaa nukkua kun on vieressä. En oikein enää jaksa ymmärtää että mitä tuo huutaa, kipeä ei pitäisi olla. Eroahdistusta??? Mutta pitääkö ahdistua keskellä yötä... :headwall: Alkaa univaje oleen aika suuri jo, ja nyt lisäksi sitten kun Oskari on ollut kipeänä niin hänkin heräilee itkeskelemään vähän väliä. Toivottavasti tilanne rauhoittuis pian..
kristanna, me ollaan kans vakavasti harkittu liesisuojan ostamista, hellat heltottaa tääläkin vähän väliä. Olen kans miettinyt että pitääkö keraamiseen lieteen olla joku oma juttu, mutta kannattaa varmaan käydä kysyyn vaikka jostain lastentarvikeliikkeestä. Meillä myös uunia availlaan, siitä kun on se lapsilukko hajonnut. Pikkukokit vauhdissa...
Nyt ei kyllä oikeen liiku ajatus päässä. Kirpakkaa syksyn jatkoa!
HM, vähän väsy
Hari Mao: Nukkuuko teidän neiti päivällä paljon? Meillä esikoinen veti hirmuisia kiukkukilarikohtauksia öisin yhdessä vaiheessa. Selvisi että nukkui päiväkodissa parin tunnin päikkärit. Sitten kun päikkärit lyhennettiin max. tuntiin niin loppuhan se yöriehuminenkin.
Raistlin, Wilma nukkuu 1-2 tuntia päivällä yleensä. Olen yrittänyt iltoja hieman venyttää että väsyisi, mutta nukahtaa siis oikein hyvin, herää sitten vaan keskellä yötä. Tosin (koputtaa nyt puuta ) kaksikko siirtyi eilen isojen sänkyihin ja viime yö oli valovuoden parempi kuin viime aikaiset yöt. Olisiko pinnikset olleet jo niin pienet että herää tilanpuutteeseen. Katsotaan miten ensi yö sujuu...
moi pitkästä aikaa, kiva lukea teidän muiden arjesta taas, samoissa ongelmissa ja iloissa painitaan..meille kuuluu hyvää, yöt nukutaan kohtalaisesti ja mahavaivat alkaa olla historiaa osittain ainakin, nyt kohta uusi maito kokeiluun, kun neocate-korvikkeen korvattavuus loppuu...
asiasta vähän sivuraitelle; sain tänään kunnon "tappelun" aikaan ystäväni kanssa, aiheesta, että olen heidän mielestään liian mökkeytynyt tänne kotiin kaksosten kanssa, en käy heidän (ystävien) kanssa missään ja olen vaan niin mamma kun olla ja vaan voi. tuli myös kommenttia, että "kasvatan" lapsiani väärin, kun vetosin, että meidän poika nyt vaan on niin mammapoika, että ei esim. aina syö ja juo muuta kun minun kauttani. ja itkee paljon perääni tällä hetkellä - mitä lie eroahdistusta...tai sitä väärää kasvatusta, kuten ystävänä mainitsi. ???
no, taustammehan on se, että kaksoset ovat kohta vuoden vanhoja, 11kk, syntyivät keskosina 5 viikkoa liian aikaisin, minun erittäin pahan raskausmyrkytyksen vuoksi, mihin meinasin kuolla, help-syndrooma ja teholla olin heti suoraan synnytyksestä. alku oli vauvojen kanssa vaikea, koliikkia, väärää korvikemaitoa, maitoallergiaa ja imetyksen totaali epäonnistuminen = jonkinlainen synnytyksen jälkein masennus minulla varmaan...ja siis tätä kaikkea ennen meidän lapsettomuustausta.
no ystäväni, ne kaikki kolme tärkeintä, ovat lapsettomia, opiskelevat/aloittalevat työuraansa ja aivan eri elämäntilanteessa kun minä, meneviä cityihmisiä, sellainen minäkin joskus kait olin...
kysymys kuuluukin; olenko teidän mielestä tehnyt väärin, kun en koe tarpeelliseksi lähteä kotoa hirveesti mihinkään, me siis käymme muskarissa, näemme jonkin verran lapsia (niitä ystäviä, joilla lapsia on) käymme viikottain shoppailemassakin perheen kanssa, leikimme paljon serkkutytön kanssa, joka on alta pari vuotias...meillä on vieraita kotona paljon ja ystävänikin käyvät aina kun kiireiltään kerkiävät, niin meillä lapsia katsomassa, mitä olen arvostanut tosi paljon. nyt vaan kelkka kääntyi niin, että se on aina niin yksipuolista, he aina meillä, enkä minä koskaan missään.
suuri ongelma on myös se, että en voi lähteä päiväreissulle kaksoten kanssa toiseen kaupunkiin, mihin ajaa n. 2 h, koska en vaan itse jaksa sitä ruljanssia kahden kanssa, meillä kun on noita allergioita, niin piltit ei tule kysymykseen, vaan kylmälaukun kanssa reissuun.ovat myös huonoja nukkumaan kaksosten vaunuissa päikkyjä, nukutaan, omissa erillisissä vauvuissa tai sisällä omissa pinniksissä. heidän mielestä ei muuta kun vauvat autoon ja menoksi, no, onnistuuko teiltä??!!!
tähän vielä sen lisäisin, että ensimmäiseen puoleen vuoteen meillä ei juuri nukuttu, kärsin osittain itsekin jostain univaikeuksista ja kesän helteet olivat piste I:N päälle. joten nyt, kun kaikki on suht ok, menee palautumiseenkin tovi. ???
vai, olenko teistä mökkihöperö tiukkismamma, joka ei osaa relata????
mieskin talosta löytyy, töissä päivät, illat opiskelee...yksi mummu auttaa sen minkä omilta töiltä kerkiää, kylläkin tosi hienosti!
AVAUTUMINEN! :d
asiasta vähän sivuraitelle; sain tänään kunnon "tappelun" aikaan ystäväni kanssa, aiheesta, että olen heidän mielestään liian mökkeytynyt tänne kotiin kaksosten kanssa, en käy heidän (ystävien) kanssa missään ja olen vaan niin mamma kun olla ja vaan voi. tuli myös kommenttia, että "kasvatan" lapsiani väärin, kun vetosin, että meidän poika nyt vaan on niin mammapoika, että ei esim. aina syö ja juo muuta kun minun kauttani. ja itkee paljon perääni tällä hetkellä - mitä lie eroahdistusta...tai sitä väärää kasvatusta, kuten ystävänä mainitsi. ???
no, taustammehan on se, että kaksoset ovat kohta vuoden vanhoja, 11kk, syntyivät keskosina 5 viikkoa liian aikaisin, minun erittäin pahan raskausmyrkytyksen vuoksi, mihin meinasin kuolla, help-syndrooma ja teholla olin heti suoraan synnytyksestä. alku oli vauvojen kanssa vaikea, koliikkia, väärää korvikemaitoa, maitoallergiaa ja imetyksen totaali epäonnistuminen = jonkinlainen synnytyksen jälkein masennus minulla varmaan...ja siis tätä kaikkea ennen meidän lapsettomuustausta.
no ystäväni, ne kaikki kolme tärkeintä, ovat lapsettomia, opiskelevat/aloittalevat työuraansa ja aivan eri elämäntilanteessa kun minä, meneviä cityihmisiä, sellainen minäkin joskus kait olin...
kysymys kuuluukin; olenko teidän mielestä tehnyt väärin, kun en koe tarpeelliseksi lähteä kotoa hirveesti mihinkään, me siis käymme muskarissa, näemme jonkin verran lapsia (niitä ystäviä, joilla lapsia on) käymme viikottain shoppailemassakin perheen kanssa, leikimme paljon serkkutytön kanssa, joka on alta pari vuotias...meillä on vieraita kotona paljon ja ystävänikin käyvät aina kun kiireiltään kerkiävät, niin meillä lapsia katsomassa, mitä olen arvostanut tosi paljon. nyt vaan kelkka kääntyi niin, että se on aina niin yksipuolista, he aina meillä, enkä minä koskaan missään.
suuri ongelma on myös se, että en voi lähteä päiväreissulle kaksoten kanssa toiseen kaupunkiin, mihin ajaa n. 2 h, koska en vaan itse jaksa sitä ruljanssia kahden kanssa, meillä kun on noita allergioita, niin piltit ei tule kysymykseen, vaan kylmälaukun kanssa reissuun.ovat myös huonoja nukkumaan kaksosten vaunuissa päikkyjä, nukutaan, omissa erillisissä vauvuissa tai sisällä omissa pinniksissä. heidän mielestä ei muuta kun vauvat autoon ja menoksi, no, onnistuuko teiltä??!!!
tähän vielä sen lisäisin, että ensimmäiseen puoleen vuoteen meillä ei juuri nukuttu, kärsin osittain itsekin jostain univaikeuksista ja kesän helteet olivat piste I:N päälle. joten nyt, kun kaikki on suht ok, menee palautumiseenkin tovi. ???
vai, olenko teistä mökkihöperö tiukkismamma, joka ei osaa relata????
mieskin talosta löytyy, töissä päivät, illat opiskelee...yksi mummu auttaa sen minkä omilta töiltä kerkiää, kylläkin tosi hienosti!
AVAUTUMINEN! :d
ja siis vielä lisäisin, että tiedän, että olen arka lähtijä, mutta olen kokenut sen vaan helpommaksi olla näissä tutuissa kotiympyröissä, toivottavasti muuttuu, kun lapset tulevat hiukan isommiksi ja ei niin tarkkaa rytmien ym. kanssa. ???
kivaa viikon jatkoa!!!
kivaa viikon jatkoa!!!
ja vielä sen verran..heh, avautuminen senkun jatkuu, koska olette ainoat "tuntemani" tuplamammat...että kyllä minulla raskausaikana oli kuvitelmana, että me sitten reissaamme paljon lasten kanssa, käyn heidän kanssa paljon kahvittelemassa ystävien kanssa kaupungilla kivoissa kahviloissa, teemme retkiä kavereiden yms. sukulaisten luokse toisiin kaupunkeihin yms. mutta kuinkas kävikään....minun pahin pelkoni, eli mökkeytyminen onkin minun "paras selviytymiskeinoni".
ja omasta mielestä me nyt ei ees ihan täysin mökkihöperöitä olla, elän tällä hetkellä, ihan rehellisesti, elämäni parasta aikaa tähän saakka, olen vaan väsynyt ja vähän saamaton kai sitten...
OLETTEKO SITÄ MIELTÄ, YSTÄVÄNI SANOJA LAINATEN, ETTÄ EN VOI AINA VEDOTA SIIHEN, ETTÄ MULLA ON KAKSOSET, ETTÄ NE ON JO VUODEN VANHOJA, KYLLÄ NIIDEN KANSSA JO MUUTKIN PÄRJÄÄ JA NIIDEN KANSSA PITÄISI JAKSAA MENNÄ JA TULLA???!!!itse olen vielä väsynyt ja tarvitsen apuja, en yksin selviä esim. koko päivää niiden kanssa.
oletteko muut oikeita tehopakkauksia, että vauvat vaan rattaisiin ja menoksi??
joo, mutta tämä tästä, nyt itsekin syömään ja nukkumaan!!!
ja omasta mielestä me nyt ei ees ihan täysin mökkihöperöitä olla, elän tällä hetkellä, ihan rehellisesti, elämäni parasta aikaa tähän saakka, olen vaan väsynyt ja vähän saamaton kai sitten...
OLETTEKO SITÄ MIELTÄ, YSTÄVÄNI SANOJA LAINATEN, ETTÄ EN VOI AINA VEDOTA SIIHEN, ETTÄ MULLA ON KAKSOSET, ETTÄ NE ON JO VUODEN VANHOJA, KYLLÄ NIIDEN KANSSA JO MUUTKIN PÄRJÄÄ JA NIIDEN KANSSA PITÄISI JAKSAA MENNÄ JA TULLA???!!!itse olen vielä väsynyt ja tarvitsen apuja, en yksin selviä esim. koko päivää niiden kanssa.
oletteko muut oikeita tehopakkauksia, että vauvat vaan rattaisiin ja menoksi??
joo, mutta tämä tästä, nyt itsekin syömään ja nukkumaan!!!
UUtena ilmoittautuu!!
Meidän rakkaat riiviöt täyttivät tossa lokakuun lopulla kaks wee,poikia molemmat ja niin epäidenttisiä kun olla ja saattaa!
hempukka123 mun mielipide on(ja vain mun)että todelliset kaverit ei tollaista marajais kuin vitsillä..Luulis että jaksavat sua tolla morjenstamaan teillekkin jos todella haluavat nähdä.
Mulle se on aina omaa luksusaikaa jos kaveri pyytää esim.kahville tai jumppaan,mutta jos en saa lastenhoitajaa otan pojat kyllä joukkoon,vaikka aika tasmaniantuholaasia ovatkin
Kyllä se pahin väsymys siitä vielä helpottaa,ja sen voisit sanoa ystävillesikin.
Mun ongelmani johon tarvin apua: Tunnetusti kaks päätä keksii tuplasti myös pahantekoa ja miedän pojille EI on ihan vieras sana mun suustani.Isäänsä ja hoitotätiä kyllä uskovat,mutta en ymmärrä miksei mun kiellot mene läpi. Olen kokeillut erilaisia äänenpainoja,pelkkää hiljaa olemista ja poisvientiä,jäähyä..Ruumilliseen kuritukseen en ala.
Nämä miehen iltavuoroviikot vaan on melko raastavia kun ei saa ees ruokaa laitettua ilman että puolimökkiä on hyrskynmyrskyn! Mikä teillä tepsii täs uhmavaiheessa?!
Arki on täynnä kommelluksia,haleja ja suukkoja riittää äipälle,iskälle ja toisilleen<3 Uutta opitaan jokapäivä,paitsi tuota Ei sanaa
Ihanata arkea!<3
Meidän rakkaat riiviöt täyttivät tossa lokakuun lopulla kaks wee,poikia molemmat ja niin epäidenttisiä kun olla ja saattaa!
hempukka123 mun mielipide on(ja vain mun)että todelliset kaverit ei tollaista marajais kuin vitsillä..Luulis että jaksavat sua tolla morjenstamaan teillekkin jos todella haluavat nähdä.
Mulle se on aina omaa luksusaikaa jos kaveri pyytää esim.kahville tai jumppaan,mutta jos en saa lastenhoitajaa otan pojat kyllä joukkoon,vaikka aika tasmaniantuholaasia ovatkin
Kyllä se pahin väsymys siitä vielä helpottaa,ja sen voisit sanoa ystävillesikin.
Mun ongelmani johon tarvin apua: Tunnetusti kaks päätä keksii tuplasti myös pahantekoa ja miedän pojille EI on ihan vieras sana mun suustani.Isäänsä ja hoitotätiä kyllä uskovat,mutta en ymmärrä miksei mun kiellot mene läpi. Olen kokeillut erilaisia äänenpainoja,pelkkää hiljaa olemista ja poisvientiä,jäähyä..Ruumilliseen kuritukseen en ala.
Nämä miehen iltavuoroviikot vaan on melko raastavia kun ei saa ees ruokaa laitettua ilman että puolimökkiä on hyrskynmyrskyn!
Mikä teillä tepsii täs uhmavaiheessa?!Arki on täynnä kommelluksia,haleja ja suukkoja riittää äipälle,iskälle ja toisilleen<3 Uutta opitaan jokapäivä,paitsi tuota Ei sanaa
Ihanata arkea!<3
hei ja vielä,meidän pojat on jatkuvasti jääkaapilla jos käy esim vessas ja on yksin kotona(meillä siis lattialta alkava malli). Millä ihmeellä sen saa niin ettei sinne pääse??
Muutamat kennolliset munia ollu jo keittiön matossa,alkaas jo riittäämään..
Muutamat kennolliset munia ollu jo keittiön matossa,alkaas jo riittäämään..
hempukka123 onpa kurjaa kavereiltasi... et tuota nyt ihan mökkihöperöltä vaikuta? osaat kuitenkin tietokonettakin käyttää Mutta asiaan... meillä nyt tuplat reilu 6kk, ja taustalla pitkä lapsettomuus ja alku meilläkin oli hankala, kun jo rv 32 syntyivät. Lapset oli alkuun kuukauden sairaalassa, mutta sen jälkeen ihan hyvin on mennyt, ei tuollaisia allergia ongelmia kuin teillä.
Meidän arki pyörii niin, että käyn joka päivä lasten kanssa vaunukävelyllä, yleensä aamulla, ja mukana pari muuta kotiäitiä naapurustosta. sitten illalla tehdään miehen kanssa usein toinen lenkki porukassa. Me käydään koko perhe vauvauinnissa. Isommat kauppa-asiat hoidetaan yhdessä autolla, mutta teen pienempiä ostoksia kävellen tuosta 3km päässä olevasta kaupasta rattailla. Yksin olen käynyt lasten kanssa muutamien ystävien luona autolla, mutta meillä matkaa max. 30km. ja toisinaan on käyty srk:n kerhossa, mutta se meidän rytmien kannalta vähän huonoon aikaan. Koko perhe on käyty sitten pidemmillä automatkoilla yhdessä ja shoppailee yms.
Mummot ovat olleet muutamia päiviä lapsia hoitamassa minun opintojen takia, muuten ei ole lapsia hoitoon vielä jätetty. Mies on ollut pari kertaa "kylillä" ja itsekin käyn kerran viikossa jumpassa. Meillä on käynyt kavereita saunomassa ja iltaa istumassa, itse ei ole jaksettu minnekkään rahtautua iltakylään, tai tullaan aina iltatoimille kotiin. Päiväunille onneksi nappulat saa aika helposti kylässäkin. Ilta tai yöhoitoon ei ole vielä todellakaan haluttu lapsia jättää.
Eli vois josta kusta kuullostaa tylsältä, mutta me ollaan ainakin tosi onnellisia ja nautitaan tästä elämän vaiheesta... :heart: ja on me jo suunniteltu että jätetään lapset hoitoon ja vietetään joku parisuhdeilta
Onhan se aikamoista aina kun tuplien kanssa lähtee, mut kannattaa jonkin verran koittaa... mie oon pitäny sellasta "rytmiä" että kerran viikossa pakkaan mukulat autoon ja käyn jossain... ja on yleensä pyritty kylässä syömäänkin, vaikka kyllähän se riepoo kun pitää sitteritkin raahata mukana, kun eihän tollaset vielä missään istu... (ja kun soseet alotettiin jo 3kk iässä).
Auttoko?
rakkaat riiviöt huooh..... aikamoista teillä.... tuota aikaa "odotellessa"
Soja ja nappulat
ps. mie muuten meinasin todella ahistua ja vihastua viime kesänä anoppiin, kun ois puol väkisin pitäny meidän lähtee miehen kanssa mökille yöks ja viedä vauvat heille hoitoon yöksi. VOI JEESUS, vähän hämärä käsitys tais olla mitä on kahden pienen hoito!!!! Just oltiin edes saatu lapset kotiin sairaalasta, niin ois pitäny ne jonnekin taas viedä, perkele! ja sellasten keskosten hoito nyt on vähän haasteellista.... X2 no, mieheni onneksi sanoi aika selkeästi onneksi, että nyt et taida äiti kulta oikeen ajatella loppuun asti, et ihan arvaa mitä tuo hoitaminen on!
osaat kuitenkin tietokonettakin käyttää Mutta asiaan... meillä nyt tuplat reilu 6kk, ja taustalla pitkä lapsettomuus ja alku meilläkin oli hankala, kun jo rv 32 syntyivät. Lapset oli alkuun kuukauden sairaalassa, mutta sen jälkeen ihan hyvin on mennyt, ei tuollaisia allergia ongelmia kuin teillä. Meidän arki pyörii niin, että käyn joka päivä lasten kanssa vaunukävelyllä, yleensä aamulla, ja mukana pari muuta kotiäitiä naapurustosta. sitten illalla tehdään miehen kanssa usein toinen lenkki porukassa. Me käydään koko perhe vauvauinnissa. Isommat kauppa-asiat hoidetaan yhdessä autolla, mutta teen pienempiä ostoksia kävellen tuosta 3km päässä olevasta kaupasta rattailla. Yksin olen käynyt lasten kanssa muutamien ystävien luona autolla, mutta meillä matkaa max. 30km. ja toisinaan on käyty srk:n kerhossa, mutta se meidän rytmien kannalta vähän huonoon aikaan. Koko perhe on käyty sitten pidemmillä automatkoilla yhdessä ja shoppailee yms.
Mummot ovat olleet muutamia päiviä lapsia hoitamassa minun opintojen takia, muuten ei ole lapsia hoitoon vielä jätetty. Mies on ollut pari kertaa "kylillä" ja itsekin käyn kerran viikossa jumpassa. Meillä on käynyt kavereita saunomassa ja iltaa istumassa, itse ei ole jaksettu minnekkään rahtautua iltakylään, tai tullaan aina iltatoimille kotiin. Päiväunille onneksi nappulat saa aika helposti kylässäkin. Ilta tai yöhoitoon ei ole vielä todellakaan haluttu lapsia jättää.
Eli vois josta kusta kuullostaa tylsältä, mutta me ollaan ainakin tosi onnellisia ja nautitaan tästä elämän vaiheesta... :heart: ja on me jo suunniteltu että jätetään lapset hoitoon ja vietetään joku parisuhdeilta
Onhan se aikamoista aina kun tuplien kanssa lähtee, mut kannattaa jonkin verran koittaa... mie oon pitäny sellasta "rytmiä" että kerran viikossa pakkaan mukulat autoon ja käyn jossain... ja on yleensä pyritty kylässä syömäänkin, vaikka kyllähän se riepoo kun pitää sitteritkin raahata mukana, kun eihän tollaset vielä missään istu... (ja kun soseet alotettiin jo 3kk iässä).
Auttoko?
rakkaat riiviöt huooh..... aikamoista teillä.... tuota aikaa "odotellessa"
Soja ja nappulat
ps. mie muuten meinasin todella ahistua ja vihastua viime kesänä anoppiin, kun ois puol väkisin pitäny meidän lähtee miehen kanssa mökille yöks ja viedä vauvat heille hoitoon yöksi. VOI JEESUS, vähän hämärä käsitys tais olla mitä on kahden pienen hoito!!!! Just oltiin edes saatu lapset kotiin sairaalasta, niin ois pitäny ne jonnekin taas viedä, perkele! ja sellasten keskosten hoito nyt on vähän haasteellista.... X2 no, mieheni onneksi sanoi aika selkeästi onneksi, että nyt et taida äiti kulta oikeen ajatella loppuun asti, et ihan arvaa mitä tuo hoitaminen on!
Morjenss.
Hemp123, sallinetko udella sun ikää? Meinaan mä oon saanut nää muksut vanhemmalla iällä, eli itse jouduin siihen tilanteeseen että ystävät rinnalta vähitellen perheytyivät ja rupesivat entisten juttujen sijaan viihtymään kotona, ensin poikaystäviensä kanssa ja sitten ne mokomat teki vielä lapsia eikä niitä näkynyt ikinä. Ja silloin mä mietin että hohhoo, mä ainakaan en tule olemaan semmoinen kotona lasten kanssa "istuva" akka. Ja nyt sitä tajuaa asioita vähän eri tavalla, varsinkin kun musta tuntuu että nää 2 tulee olemaan mun ainoot mukulat niin ihanaa olla nyt tässä hetkessä ja nauttia kun nää kasvaa. Kyllä niiden ystävien kanssa ehtii taas. ainakin mulla ja parilla perheellisellä ystävällä oli "hiljaisia" jaksoja mutta ei meidän ystävyys oo sen vähempää kun ennenkään. Ja nythän taas tilanne on ihan toinen, mulla on monta lapsellista mun kysymyksiin vastailemassa ja kuuntelee kun mä en muusta puhukkaan kun lapsiasioista Ja kaksosten kanssa ON paljon hankalampaa lähteä kuin yhden, se on ihan taivaan totuus.
Ja sitten kysymys niille joilla ipanat liikkuu, miten te ootte kotinne järjestäneet?? Meillä on ainakin niin paljon tavaraa ja paikkoja minne mennä eikä ehdi perässä juoksemaan niin oon "sulkennut" nuo olohuoneeseen missä joka kolkka on turvallinen. On vaan jotenkin huono omatunto kun ne pyörii kaiket päivät tossa samassa tilassa... Ja voi äly miten nuo on alkaneet tappelemaan... Ja nukkuvat edelleen huonosti, emmä käsitä miten tässä itte on vielä hengissä
p
Hemp123, sallinetko udella sun ikää? Meinaan mä oon saanut nää muksut vanhemmalla iällä, eli itse jouduin siihen tilanteeseen että ystävät rinnalta vähitellen perheytyivät ja rupesivat entisten juttujen sijaan viihtymään kotona, ensin poikaystäviensä kanssa ja sitten ne mokomat teki vielä lapsia eikä niitä näkynyt ikinä. Ja silloin mä mietin että hohhoo, mä ainakaan en tule olemaan semmoinen kotona lasten kanssa "istuva" akka. Ja nyt sitä tajuaa asioita vähän eri tavalla, varsinkin kun musta tuntuu että nää 2 tulee olemaan mun ainoot mukulat niin ihanaa olla nyt tässä hetkessä ja nauttia kun nää kasvaa. Kyllä niiden ystävien kanssa ehtii taas. ainakin mulla ja parilla perheellisellä ystävällä oli "hiljaisia" jaksoja mutta ei meidän ystävyys oo sen vähempää kun ennenkään. Ja nythän taas tilanne on ihan toinen, mulla on monta lapsellista mun kysymyksiin vastailemassa ja kuuntelee kun mä en muusta puhukkaan kun lapsiasioista
Ja kaksosten kanssa ON paljon hankalampaa lähteä kuin yhden, se on ihan taivaan totuus.Ja sitten kysymys niille joilla ipanat liikkuu, miten te ootte kotinne järjestäneet?? Meillä on ainakin niin paljon tavaraa ja paikkoja minne mennä eikä ehdi perässä juoksemaan niin oon "sulkennut" nuo olohuoneeseen missä joka kolkka on turvallinen. On vaan jotenkin huono omatunto kun ne pyörii kaiket päivät tossa samassa tilassa... Ja voi äly miten nuo on alkaneet tappelemaan... Ja nukkuvat edelleen huonosti, emmä käsitä miten tässä itte on vielä hengissä
p