Matkija!

["ihmettelen"]

Onko kellään muulla ystävä/tuttavapiirissä ärsyttävää matkijaa?

Mulla on ja se ärsyttää todella paljon!

Mistään hankinnoista ei kannata tietyssä seurassa puhua ääneen, koska voi olla varma, että heiltä löytyy kohta samanlainen.
Ja kun tää ei oo mikään, et "oho, onpas sattunu pariin kertaan hommaan saman asian", vaan se on ihan jatkuvaa.

Kyllä, muutkin ihmiset saa hankkia samoja asioita/tavaroita, mutta miks kaikki samat kuin tutuillaan, en ymmärrä.
Eikö oo mitään omia ajatuksia ihmisellä joka toimii näin?

 

[PölyEsteri]

Ei, mulla on semmonen maku, ettei kukaan edes tahdo matkia. Hyvä!

 

[hähhh]

No mitä ihmeen väliä?

Muistan kun lapsena otti päähän jos joku osti heti samalaisen lelun mutta hei haloo?

 

["vieras"]

Niinku esim.?

Olisit iloinen, sulla on hyvä maku!
Tai sitten kannattaa hankkia eka, puhua vasta sitten. Jos siis haluaa olla eka.

 

["mmmm"]

Mitä väliä tollasella on?! Siis muakin varmaan matkii kaikki, sori vaan Jos haluut jotain omaperästä ja ihmeellistä mitä kukaan ei voi matkia niin tee itse sitten. Oikeesti, viimeks oon kuullu matkimisesta joskus ala-asteella, tosin en tiedä minkä ikänen oot mut et ainakaan aikuselta kuulosta.

 

["joo"]

Ja matkii jopa toisten FB -päivityksiä!

Jos tehdään remppaa, ni johan kohta heillä tehdään remppaa. Jos joku ostaa uudet vaunut, niin pianhan heillä on jo samanlaiset. Todella ärsyttävää, ei mitään omaa ajattelua.

 

[Ihmettelen.]

Onko kellään muulla ystävä/tuttavapiirissä ärsyttävää matkijaa?

Mulla on ja se ärsyttää todella paljon!

Mistään hankinnoista ei kannata tietyssä seurassa puhua ääneen, koska voi olla varma, että heiltä löytyy kohta samanlainen.
Ja kun tää ei oo mikään, et "oho, onpas sattunu pariin kertaan hommaan saman asian", vaan se on ihan jatkuvaa.

Kyllä, muutkin ihmiset saa hankkia samoja asioita/tavaroita, mutta miks kaikki samat kuin tutuillaan, en ymmärrä.
Eikö oo mitään omia ajatuksia ihmisellä joka toimii näin?

 

[ärtsyke]

Kaverina on ihminen, joka matkii kaikkea mitä puhun. Kertoo siis minun kertomiani asioita omina ideoinaan ja oman elämänsä tapahtumina! SE ÄRSYTTÄÄ TODELLA!
Mä olen monesti ihan, WHAT?
Mitä tuollaisella ihmisellä tapahtuu päässä?

 

[sähköpaimenkoira]

En ole ainakaan huomannut ketään matkijaa!

Miten olisi seuraavaksi tehdä jotain niin kertakaikkisen omituista, että matkija joutuisi pähkäilemään kerran jos toisenkin miten tehdä sama perässä?

 

[meah]

Matkija on, mutta ärsyynnyn vain ajoittain.
Ja kyse ei ole niinkään esim. ostamisistani, vaan tekemisistäni.

Tilanne on se, että askartelen ja näpertelen mielelläni kaikenlaista risutöistä kakkuihin ja ompeluksiin. Tuotokseni ovat oman arvioni mukaan jotakuinkin keskinkertaisia. Eli siis ihan ok, mutta moni muu pystyy samaan ja vähintään yhtä moni parempaan.

Kuitenkin postailen niistä kuvia mm. facebookiin ja juuri perustamaani blogiin, koska sitä on suorastaan pyydetty. Jostain syystä ulkomailla asuvat sukulaiset, kuin myös mummut, serkut ja kaverit tykkäävät niitä katsella. Ilmoitan myös kuvateksteissä, jos olen itse lainannut idean tai osan siitä esim. netistä tms.

Ja sitten on se ihminen. Joka kyselee multa ohjeita milloin risukranssiin, milloin juustokakun valkosuklaatäytteeseen. Ja mikäs siinä, saa kysyä ja kerronkin. Mutta sitten se laittelee niitä kuvia omina ideoinaan facebookiin.

Sikäli vähän säälittää, että tiedän ko. tyypin olevan todella taitava sellaisissa asioissa, joissa itse en ole edes keskinkertainen. Miksei voi hyödyntää niitä? Miksi sen sijaan kopioida niitä mun tusina-, joskus jopa sekundaideoita? Ja jos kuitenkin on pakko, niin voisi ehkä rehellisesti edes julkisesti kiittää ideasta/ohjeesta tai mainita saaneensa sen muualta kuin omasta päästään...

Mutta ei se multa ole mitenkään pois, ja harvoin jaksan ärsyyntyäkään. Lähinnä tosiaan huvittaa ja vähän säälittää.

 

["totuus on"]

Kel onni on se onnen kätkeköön pätee tässäkin asiassa, valitettavasti.

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

On se vain ärsyttävää. Mulla oli nuorena kaveri (on edelleen kaveri) joka osti aina perässä samat vaatteet. Eli jos ostin mustat farkut, niin kohta oli samanlaiset kaverilla. Hävetti oikeasti olla se "tekstiilikaksonen", aina samat vaatteet kummallakin. Kyse ei ollut siitä että hänellä olisi ollut sama maku; hänellä vain ei ollut eikä ole vieläkään mitään omaa makua vaatteiden, sisustuksen ym. suhteen. Katsoo siis mitä kavereilla on päällä ja ostaa prikulleen samat vaatteet. Tai käy kylässä ja matkii sitten sisustusta. Nykyisin näemme harvemmin, joten hän ei matki minua vaan kälyään Jotenkin teinistä sen matkimisen vielä ymmärtää, jos on epävarma itsestään. Mutta että aikuinen ihminen? Luulisi että itse jo osaisi katsoa mikä vaate näyttää hyvältä, mikä on se oma maku mistä tykkää.

Eräs kaveri kerran ihasteli paitaani ja kysyi mistä olen ostanut ja kertoi että hän haluaisi ostaa samanlaisen, eihän haittaa? Minusta tuo oli ihan kivasti tehty, vaikkei hän sen paidan ostoon minun lupaani olisi tarvinnutkaan. Varmisti vain ettei minua haittaa että joskus sattuisimme olemaan samanlaisessa paidassa liikenteessä.