Masentaa tää sinkkuus :(

[huono päivä]

Ei tää lopu koskaan. Mussa on joku kauhea vika, jonka takia kukaan mies ei ihastu muhun rakastumisesta nyt puhumattakaan. Kavereita kyllä riittää, jostain syystä miehet muuttuu mun seurassa jotenkin naisellisiksi, ne avautuu mulle kaikesta ja puhuu kuin "tyttöjen" välillä puhuttais. Ne siis löytää herkkyytensä mun seurassa. Mutta siihen se sitten jääkin. Ollaan hyviä kavereita, osan kanssa jopa parhaita kavereita.

Mutta mitään muuta ei koskaan. Ei ikinä.

Ahdistaa. Tuntuu pahalta.

Eikä tähän niitä iänikuisia kliseitä siitä, ettei rakkaus löydy etsimällä. Tai päinvastoin, että ei se rakkaus tule koti-ovelta hakemaan. Tai että "tuollainen katkeruus karkoittaa kaikki" jne. Mitä niitä nyt kaikkia onkaan. Ne on kuultu sataan kertaan, ja mikään ei muutu vaikka mä tekisin mitä ja olisin millainen tahansa. Se on niin nähty.

Kun vaan oppis päästämään irti siitä typerästä toiveesta, että sais kokea joskus oikean rakkauden. Mun kohdalla sitä ei tapahdu ikinä.

 

[huono päivä]

 

[sfsd]

Kuinka vanha olet? Kuinka kauan olet ollut sinkkuna, aina?

 

["Ehkäpä"]

On mahdollista, että olet oikeassa.
Minä löysin huikean rakkauden 28-vuotiaana. Sitä ennen ei ollut mitään. Tätä on kestänyt 17 vuotta ja jatkuu.
Kodin Kuvalehdessä oli hiljattain juttu naisesta, joka löysi ihanan miehen 55-vuotiaana. Siihen mennessä ei ollut ollut mitään.

 

[huono päivä]

Olen 33v, ja oon ollut sinkkuna vajaat seitsemän vuotta. Kaks vakavaa parisuhdetta takana, joissa molemmat miehet pettivät mua useiden eri naisten kanssa. Että se siitä rakkaudesta sitten.

 

[tytsi-89]

Kannattaa opetella ensin olemaan onnellinen sinkkuna ja asennoitua niin, että mahdollinen parisuhde olisi sitten mukava lisäbonus elämään. Onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, itsenäinen ihminen löytää helpoimmin kumppanin itselleen. Tsemppiä!

 

[huono päivä]

Kannattaa opetella ensin olemaan onnellinen sinkkuna ja asennoitua niin, että mahdollinen parisuhde olisi sitten mukava lisäbonus elämään. Onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, itsenäinen ihminen löytää helpoimmin kumppanin itselleen. Tsemppiä!

Mä oon näiden vuosien aikana todellakin oppinut olemaan onnellinen ja tyytyväinen ja itsenäinen jne tuubaa. Ja mä olen myös tyytyväinen elämääni ja mulla on elämässä muutakin sisältöä kuin odotella ihmeitä tapahtuvaksi. Mutta silti! Ei nää jutut ole muuttaneet mun tilannetta yhtään mihinkään, kaikki jatkuu ennallaan.
Joten älkää syytäkö mulle enää tätä diipadaapaa.

 

[tytsi-89]

Mä oon näiden vuosien aikana todellakin oppinut olemaan onnellinen ja tyytyväinen ja itsenäinen jne tuubaa. Ja mä olen myös tyytyväinen elämääni ja mulla on elämässä muutakin sisältöä kuin odotella ihmeitä tapahtuvaksi. Mutta silti! Ei nää jutut ole muuttaneet mun tilannetta yhtään mihinkään, kaikki jatkuu ennallaan.
Joten älkää syytäkö mulle enää tätä diipadaapaa.

No valitettavasti ei auta sitten kuin hyväksyä tilanne. :| Ymmärrän, että harmittaa ja toki on oikeus valittaa ja harmitella, jos siltä tuntuu. Kaikkea ei vaan voi saada. Mä olen elämäni aikana vain kerran(!) saanut vastakaikua joltain enkä ole ikinä seurustellut, mutta en anna sen häiritä elämääni. Olen tosin vielä nuori ja uskon/toivon kohtaavani joskus sopivan ihmisen.

 

["vieras"]

Sä masennat mut kans tällä aloituksella mut oma vika ku menin avaamaan. Olen ollut sinkku nyt 5kk ja pelkään tosissani et mulle käy kans tuolla tavalla.Ja mä inhoon sanaa sinkku!


Mulle hoettu noita samoja juttuja täs menneinä kuukausina mut luulen et rupee tympimään aikapian.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="vieras";25001688]Sä masennat mut kans tällä aloituksella mut oma vika ku menin avaamaan. Olen ollut sinkku nyt 5kk ja pelkään tosissani et mulle käy kans tuolla tavalla.Ja mä inhoon sanaa sinkku!


Mulle hoettu noita samoja juttuja täs menneinä kuukausina mut luulen et rupee tympimään aikapian.[/QUOTE]

Mä taas inhoan sitä ajattelutapaa, että ihminen on ns. "kokonainen" vasta sitten, kun löytää kumppanin.

 

["vieras"]

Sama täällä ap.