masennustako

[väsynyt]

oon itkenyt viimeisen pari viikkoa. mikään ei kiinnosta. viikkoja 29 ja kaikki vauvalla hyvin mutta itse tuntuu etten jaksa elää. mies on reissu hommissa ja pari päivää viikossa vain kotona. ikävä on valtava kokoajan. töiden jälkeen makaan vain sohvalla ja odotan että päivä loppuis, edes tv ei jaksa kiinnostaa. on huono omatunto kun yritettiin lasta puoli vuotta ennenkuin tärppäsi ja nyt en osakaan nauttia raskaudesta. vihaan kaikkia ihmisiä enkä siksi jaksa lähteä minnekään. haluaisin vain mieheni kainaloon joka ilta. yritin neuvolassa kertoa tilanteestani mutta siellä vähäteltiin asiaa että kyllä se pesänrakennusvietti kohta iskee. mitä jos ei iske? kuinka kauan itkua riittää? onko muita vai liittyykö tämä raskauteen lainkaan? mitä jos oikeasti joku aamu ei jaksakaan nousta....

 

[******]

Oletko koittanu jutella asiasta miehellesi? Raskauteen tuo varmasti kuuluu,jokaisella on ne omat oireensa että älä vielä synkkyyteen vaivu Otahan yhteyttä vaikka oman TK:n lääkäriin ja mene juttelemaan ja painota asiaa edelleen neuvolassa sitä vartenhan ne tädit siellä istuu. Olen varma että se aika tulee vielä kun osaa raskaudesta nauttia. Itsellä rv 21+ ja raskaus on ollut todella vaikea ,omalla kohalla ei mahdu edes samaan lauseeseen raskaus ja nauttiminen. Mutta onhan tässä vielä aikaa Voimia ja onnea odotukseen.

Ps. Eikö miehelläsi olisi mahdollista vähentää töitään edes vähän jotta aikaa jäisi myös tulevalle äidille? Sitä tukea kun tarvitaan raskaus aikana mielettömästi.

 

[Jeps]

Hieman masennukselta kuullostaa. Mutta kaipa tuo on suht normaalia raskaudessa. Kun elämänpiiri supistuu ja ajatukset kääntyy sisäänpäin omaan itseen ja vauvaan.

Sitä vain ajattele, että minä minä minä. Eli minä haluan, minä tarvitsen. Olin vähän samassa tilanteessa. Lopulta ""korvasin"" miehen tuen puuttumisen ""nettiaddiktiolla""

Itsekkään en oikein jaksanut muita ihmisiä, paria poikkeusta lukuunottamatta ja kaipasin miestä valtavasti.

Itselläniei koskaan mitään pesänrakennusviettiä iskenyt. Mutta jos tilanne/masennus ei hellitä vauvan synnyttyä, niin hae ihmeessä apua. niitä on masennuslääkkeitä mitä voi käyttää vaikka imetää. Raskauden aikana mitään lääkehoitoja ei helposti aloiteta.

MUTTA mikäli olo alkaa tuntua liian tukalalta hae apua. Itse en hakenut. taidan olla ollut koko elämäni enemmän tai vähemmän masentunut

Joten ei tuo hirvittävästi poikennut omasta ""normaalista"" olotilastani. Mutta tuohon ei voi sanoa kuin, että hae apua jos alkaa tuntua liian tukalalta. Etenkin jos ei masennukselle ole ""mitään hyvää selkeää syytä"". Eli ei ole tapahtunut mitään radikaalia, mikä aiheuttaisi tilapäistä masennusta ja olisi tilanteeseen nahden ""normaaliakin"" surra ja olla masentunut.

Yritä sitkeästi luottaa ihmeessä parempaan tulevaisuuteen, ihania asioita edessä.

Neuvottele ihan vakavissasi miehen kanssa tulevaisuudesta tai lähinnä miehen toimenkuvasta ja ammatista. Vauva on vähän aikaa pieni ja miestäsikin tarvitaan enemmän kotosalla!! Kai miehesi nyt ainakin pitää isyyslomansa. Itse en saanut edes sitä ((

 

[hae apua]

Kyllä tuo kuulostaa ihan raskauden aikaiselta masennukselta.Neuvolassa ei ole aina päteviä terkkareita,jotka osaisivat auttaa,mutta varaa aika omasta terveyskeskuksesta.Älä häpeä hakea apua.Tärkeintä on,että sinä ja vauva voitte hyvin.Hae apua ajoissa.
Mul oli synnytyksen jälkeinen masennus n.3 kk.Sain siihen neuvolan kautta apua.Kannatti kyllä.Itekseen en ois selvinny.

 

[miku]

Heps! jos kaipaat juttukaveria niin tässä olisi! itsekin aika yksinäinen mutten toisaalta jaksakaan ihmispaljoutta... jos seura kelpaa niin ilmoittele!T: Miku=)