Jos tuon ikäinen itkee, niin se on parempi kuin että ei itke. Mielestäni tuttavani lapsi on masentunut 7-vuotias, ja hän on tunneilmaisultaan pikemminkin vakava, väkisin vääntää hymyn ja sanoo ett' hyvin menee ja sitten vaipuu surkeuteen, passiiviseen alakuloisuuteen. Luultavasti hän ei uskalla itkeä, koska pelkää että riitelevät vanhemmat eroavat jos hän "käyttäytyy huonosti".
Eskari-ikäisenä monet ovat tosi herkkiksiä. Siinä iässä alkaa tosissaan myös vertailu, lapsi saattaa itkeä syvästi murheissaan sitä että joku juoksee nopeammin tai piirtää kauniimmin. Apuna ei muuta kuin kannustusta ja iloisia ajatuksia!