masennus, raha-ongelmat ja parisuhde

["yksin"]

Kaikki on todellakin pilalla.
Minulla todettiin ahdistuneisuushäiriö ja masennus.
Olen pahassa velkakierteessä. Pientä tukea ja apua, neuvoja sain talouspäiväkirja.fi velkaneuvonnasta ja odotan aikaa kaupungin velkaneuvontaan. Mies ei välitä puhua näistä ongelmista. Minunhan ne ovat, ei hänen. Minua hävettää.
Miten tästä suosta voi nousta?
Olen sisukas ja tottunut taistelemaan ja hoitamaan asiat itse. Pitäisi päästä puhumaan jonnekin, en jaksa enää yksin. Tunnen täydellisesti epäonnistuneeni vaimona ja äitinä :-(
Miehelle oli vaikea puhua masennuksesta. Hän ei hyväksy sitä, eikä varsinkaan sitä että aloitin lääkityksen, kuukauden harkinnan jälkeen.
Mies on paljon pois ja olen pitkälti yksin vastuussa 3 lapsestamme. Kaikki näyttää päällisin puolin hienolta. Kukaan ei tiedä totuutta minusta. En tiedä enää itsekään kuka olen. Olen niin yksin enkä näe ulospääsyä tästä pahasta olosta.

 

[liss]

Monia vastaavanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on, usko pois. Voimia ja haleja sinulle! Sinä selviät, otat päivän kerrallaan. Keskustele miehesi kanssa usein, jos hän haluaa, voi ymmärtää osittain oloasi. Mutta ymmärräthän, että vain masentunut ja ahdistunut, samassa tilanteessa oleva vain yksin voi tajuta sen suon syvyyden missä elät. Älä luovuta. Sinä selviät.

Se, että ei tiedä kuka itsekään on, on osa 30-kympin kriisiä. En tiedä elätkö sitä vaihetta nyt samalla, mutta se kuulostaa siltä.

 

["vieras"]

Hei olen itse kokenut syvänmasennuksen.Ensiksi en kertonut asioistani kenellekkään kunnes päätin puhua hyville ystäville sieltä löytyi niin suuri tuki .Mieheni otti vastuuta perheestä silloin kuin minä sairastin suurempi taakka vieläkin miehen harteilla vaikka voin todella hyvin jos ei oteta huomioon tätä jatkuvaa väsymystä rv 11 hehe ..Toivottavasti miehesi kohta tajuaa ,että tarvitset apua.
Voimia ja jaksamisia sinulle

 

["yksin"]

kiitos. pelkään että mies alkaa pitää minua huonona äitinä (lapset hoidan aina! aina on ruokaa ja puhtaat vaatteet jne) silti pelkään kaikkea mahdollista ja mahdotonta enkä osaa nauttia elämästä yhtään vaikka minulla on ihanat lapset ja mies. Miehen kanssa puhuminen ei vaan luista. Hän tokaisee että hän ei ole mikään psykologi ja näin ollen menin täysin lukkoon. Ja kyllä, 29v...eli 30-kriisiä olen ja pähkäillyt. Velkaongelma on niin pahasti harteilla että se pahentaa oloa valtavasti. Se on todella arka asia. Lääkäri määräsi sairaslomalle. En tiedä yhtään mitä nyt tekisin. Mies ei oikeen hyvällä katsonut kun kerroin sairaslomasta. Lapset nyt on tämän viikon silti päiväkodissa kun hoitoajat oli varattu. En ole tottunut tämmöiseen "vapaaseen". Murehdin vaan enemmän asioita ja ahdistun. Mistä masennukseen saa apua? vertaistukea? psykologille pääsen viikon päästä. En tiedä yhtään miten saan siellä suuni auki.