Tervehdys! Ja onnittelut kaikille nyyteistä!
Oikeen tohinallahan me ollaan lisäännytty! Tai siltä tuntuu kun en ole netissä juuri käynyt pariin viikkoon. Nyt hetki aikaa kun poju vielä nukkuu ja mieskin huitelee asioilla ja esikoista hakemasta hoidosta.
Kerho - minäkin olen sen puolesta! :wave:
Synnytys - pikaisesti: Keskiviikkoyönä 26.11. heräilin vessaan kun oli vähän menkkamaisia kipuja. Ajattelin, että liekö nämä sitä itseään sitten. Edellisenä iltana olin tehnyt lumiukon ja enkelin ja vetänyt lasta pulkassa ja illalla alkoi vauvan potkiminen ja kivuttomat supparit. Kello 4:00 en enää jaksanut olla sängyssä vaan aloin pistämään suppareiden aikoja ylös. Kymmenen minuutin välein tuli siinä vaiheessa ja aika nopeasti voimistuivat. Mies heräs kello 5:00 että mitä nyt. Esikoinen vietiin omalle pph:lle hoitoon normaalisti 7:45 --> todella sopivasti tuli tämä synnytys kun stressattiin niin juuri tuota esikoisen hoitoa. Sairaalalla oltiin kello 8:00 ja sillon tuli jo 2 minsan välein supparit. Kätilö kun näki mut vastaanottoaulassa totes että suoraan saliin siitä, olet ilmiselvästi synnyttämässä. Siis käyrillä istuminen jäi väliin. Olin 5cm auki ja puhuttiin kohdunkaulan puudutuksesta. Mutta sitä ennen suppareita lisää ja lisää. Ajattelin mennä suihkuun vielä ennen puudutusta, mutta kätilöharjoittelija (ihana kun meillä oli sellainen, hänellä oli aikaa) halusi tutkia mun tilanteen ensin ja olinkin jo 9cm auki eikä millekään puudutukselle mahdollisuutta. Siinä olin sitten, että luomunako minä synnytän, kääk! Mutta kannustivat minua ja ilokaasun voimalla siitä selvittiin. Poika syntyi kello 10:49 eli alle 3 h oltiin sairaalassa. Ponnistuskin oli vain 19 minsaa verrattuna esikoisen 1h15min. Kipiää teki ihan helevetisti, mutta se on niin ihana se helpotus kun lapsi on vihdoin ulkona.
Oltiin salissa ainakin 3h synnytyksen jälkeen. Punnistukseenkin kesti kauan. TYKSissä oli hieman kiirettä sinä päivänä. 26.11. syntyi yhteensä 22 lasta. Meidän aamupäivällä syntynyt poikamme oli jo 13. !! Osastolla mulla oli todella kivat huonekaverit ja hyvä niin kun oltiin pitempään kun oletin. Ensin oltiin jo perjantaina lähdössä -> vauvan sokerit hurjan alhaalla ja ei kun teholle tippaan. Sitten sunnuntaina uusi yritys, kaikki pakattu ja vaatteet päällä, mies ja tyttö hakemassa kun hoitaja toteaa vauvan olevan keltainen. Ja kaksi yötä sairaalaa lisää. Itku siinä pääsi, lähinnä esikoisen vuoksi kun hän niin odotti meidän kotiin tuloa. Onneksi kuitenkin huomattiin ajoissa tuo keltaisuus ja saatiin hoidettua. Pojalla oli myös todella kireä kielijänne joka katkaistiin 2pv iässä kun epäiltiin vaikeuttavan syömistä ja että sokerit siksi alhaalla.
Kotona sujunut ihan kivasti. Syö, nukkuu ja kakkaa. Imettäminen onkin ollut haasteellisempaa. Rintakumi käytössä, välillä menee ihan rinnastakin mutta jos on paniikkinälkä niin ei millään malta käydä rinnalle. Alussa jouduin antamaan pullostakin omaa maitoa kun varsinkaan yöllä ei suostunut rinnalle ollenkaan. Vähän masensi ensin, mutta aion kyllä taistella imetyksen puolesta kun maitoa kerran riittää - maidonkerääjä aina täynnä kun toisesta rinnasta imetän ja arvatkaa onko monesti kaatunut ja kastellut paidan ku unohtanut sen sinne? Viime yönä pierettiin tosi paljon ja huudettiin kovaa. Suklaata olin syönyt ja vähän pepsimaxia juonut, liekö se selittää...
Esikoinen on tykästynyt vauvaan, haluaisi halata ja pussata koko ajan ja suuttuu kun vauva nukkuu liikaa. Pientä mustista ehkä ilmassa, mutta ei pahasti vielä eikä hänen yöunet ole häiriintyneet onneksi. Hoidossa käy vielä, ihan hyvä niin. Ei varsinkaan näillä ilmoilla keksi mitään tekemistä hänelle tai aktiviteettejä...
Nyt alkanut ähinäpuhina kuulua tuolta olohuoneesta. Täytyypi mennä kurkkaamaan. Tässä vielä kuva puolitoista viikkoisesta Axelista. Ihanaa vauva-arkea teille kaikille ja tsemppiä niille jotka pakettia vielä odottavat!
TaneliKaneli ja Axel kohta 2vkoa
