Heips! Tekipä mieleni kirjoittaa meidänkin kuulumisiamme. Oma vauvani on lokakuussa syntynyt, joten on ihan hiukan teidän vauvoja vanhempi. Erilaisuus viehättää. Meillä nimittäin vauva istuskelee ja taivuttaen oikean jalan eteensä vetää itseään käsillään eteenpäin. Omalla tyylillä kukin. Ei ole hänellä mitään kiirettä, ei perinteisesti konttaamaan eikä seisoskelemaan itsekseen. Iloitsen siitä.
Ruokailuista... Äidinmaito on meilläkin edelleen pääruokaa. Vauvalle on maistunut hyvin kaikenlainen - parsakaali, porkkana, lohi, salaatti, peruna ym. ym. mikä vain. Mutta määrät ovat olleet pieniä. Välistä on maistanut ihan vaan pari t-lusikallista. Tavallisesti koko päivänä on uponnut ruokaa ainoastaan puoli kupillista! Ihanan helppoa, sillä imetys on nopeaa ruokkimista, nyt taas tähän vierähtää aimo tovi. Viikko-pari sitten vauva nimittäin taisi oivaltaa jujun, niin että syö - ihan reiluja määriä.
Öiden en edes odota sujuvan vauvavuonna katkottomasti. Yhden kerran on nukkunut 6 tuntia heräämättä. Tavalliseen tahtiinsa vauva heräilee edelleen - ehkä neljä-kuusi kertaa yössä. Imetän hetken, ja nukahdamme uudestaan. Nukumme vierekkäin, joten vauvan ja äidin unet rytmittyvät yhteen niin, ettei koskaan herätä syväunesta. Siksi aamuisin tunnen itseni virkeäksi. Isä ei heräilyistä tiedä mitään. Yöt ovat hiljaisia ja rauhallisia.
Teki mieleni kirjoittaa tämä erilaisuuden mausteella. On kiva seurata keskusteluanne, vaikken tänne kirjoittelisikaan. Kiitos arjen tarinoistanne! :flower:
Ruokailuista... Äidinmaito on meilläkin edelleen pääruokaa. Vauvalle on maistunut hyvin kaikenlainen - parsakaali, porkkana, lohi, salaatti, peruna ym. ym. mikä vain. Mutta määrät ovat olleet pieniä. Välistä on maistanut ihan vaan pari t-lusikallista. Tavallisesti koko päivänä on uponnut ruokaa ainoastaan puoli kupillista! Ihanan helppoa, sillä imetys on nopeaa ruokkimista, nyt taas tähän vierähtää aimo tovi. Viikko-pari sitten vauva nimittäin taisi oivaltaa jujun, niin että syö - ihan reiluja määriä.
Öiden en edes odota sujuvan vauvavuonna katkottomasti. Yhden kerran on nukkunut 6 tuntia heräämättä. Tavalliseen tahtiinsa vauva heräilee edelleen - ehkä neljä-kuusi kertaa yössä. Imetän hetken, ja nukahdamme uudestaan. Nukumme vierekkäin, joten vauvan ja äidin unet rytmittyvät yhteen niin, ettei koskaan herätä syväunesta. Siksi aamuisin tunnen itseni virkeäksi. Isä ei heräilyistä tiedä mitään. Yöt ovat hiljaisia ja rauhallisia.
Teki mieleni kirjoittaa tämä erilaisuuden mausteella. On kiva seurata keskusteluanne, vaikken tänne kirjoittelisikaan. Kiitos arjen tarinoistanne! :flower: