Marraskuun mussukat <3 *huhtikuussa*

Heipsan pitkästä aikaa Luettua tulee täällä joka päivä, mut harvoin vain jaksan kirjautua kommentoidakseni..

Täällä oireet kadonneet oikeastaan kokonaan alavatsan satunnaisia vihlaisuja lukuunottamatta. Ja sekös huolettaa, kun ei niitä sydänääniäkään ole kuultu vielä. Aamulla kävin labrassa veri- ja pissanäytteellä. Ajattelin käydä utelemassa tuloksia tuossa neuvolan puhelinajalla ja kysyn jos voisivat yrittää niitä ääniä etsiä uudestaan. Viime kerrasta siis puolitoista viikkoa.

Mulla on tullut hirveän epävarmoja fiiliksiä tän raskauden suhteen. Perhe ei vieläkään tiedä ja se stressaa. Pelkään erityisesti äidin reaktiota, koska takana on koliikkivauva + ero combo, mikä söi kyllä koko lähipiiriä. Myös opinnot jäävät kesken.. Henkilökohtaisesti oon ajatusmaailmaltani sellainen, että opinnot ym ehtii suorittaa loppuun, mutta toista tilaisuutta saada lasta ei välttämättä koskaan tule. Silti sitä aina miettii vaan muiden reaktioita, vaikka ei saisi.

Onko täällä muita, joilla jää opinnot kesken? Joku taisi puhuakin, että edellinen on ollut koliikkivauva. Mitkä fiilikset siitä? Itseä kauhistuttaa ajatus, että vauva huutaisi yöt ja esikko herättää tapansa mukaan kuudelta joka aamu.. Noh, ei kai sitä auta miettiminenkään. Sen näkee sitten.


Tervetuloa Elsuliini! Meillä onkin sama synnäri ja sama lapsiluku ja la:tkin aika lähellä (mulla alunperin 21.11., mutta neuvola laski 16.11.). Itse uskon kyllä tuohon omaan laskentaan enemmän, tosin esikkokin tuli 4 vkoa etuajassa..

Napakettutyttö ja Paapero 9+6 (10+4)

 

Mulla jäi Napakettutyttö opinnot kesken ensin esikoisesta ja sitten kuopuksesta Nyt tosin jo valmistunut. Vähän joutui kertailla, että pääsi mukaan takaisin, mutta hyvin sujui silti ja kiitos osallistuvan miehen kaikki asiat tuli pienten muksujenkin kanssa hoidettua ajallaan. Vaatii kyllä itsekuria ja tehokasta ajankäyttöä.

 

Moikkamoi! Mäkään en hirveesti oi tänne kirjoitellu, enempi tuolla Facebookin puolella kirjoittelen kun se on helpompi ja kuitenkin salainen. Tänne pääsee kuka tahansa lukemaan. Mut mulla oli tosiaan viime viikolla kontrolliultra jossa tarkistettiin että joko löytyy sydämen syke, kun varhaisultrassa ei vielä löytynyt. Syke löytyi onneksi, ja laskettuaika siirtyi loppukuulle 28.11. Mitään oireita ei mulla edelleenkään ole ollut, muuta kuin väsymys ja nälkä

 

Eipä kuulunut tänäänkään vielä sydänääniä, vaikka kauan haettiin. Voi että sentään. Varhaisultraan mentäisiin, mut ei ole semmosia rahoja..

Olo on kyllä nyt niin epävarma. Masu mulla on musta kasvanut ja niitä vihlaisuja on, mutta that's all. Esikosta kuului hyvin sydänäänet viikolla 10+0 ja yhtä hoikka ym olen edelleen. Ärsyttävä epävarmuus, ultraankin vielä piitkät kaks viikkoa.

Kaiken kukkuraks leukkarit koholla ja pissanäyte jatkoviljelyyn, jippii. Ei ollu hyvä päivä, voi kun sais nyt jonkun elonmerkin pikkusesta :/

 

Ehkäpä tässä nyt voisi oikein listoillekin liittyä

Piipero15 / 34 / 2. / KOS/NKL, LA 13.11.

 

Maailman paras keksintö tuo kotidoppleri :heart: eilen illalla tuli syötyä vähän makeaa ja kun kuunneltiin sydänääniä niin siellä pikkuvauva veteli äänen ja viuhdonnan perusteella kuperkeikkaa edes takaisin ja potki suoraan anturiin :heart: minen jaksa odottaa ultraa!! Pahoinvointi on aikalailla loppunut mutt autossa tulee huono olo...... Huimausta on nyt tullut myös. Maha turpoaa päivän mittaan valtavasti ja mammahousut on jo käytössä. Vielä pitää yrittää peitellä töissä.

Hyvää viikonloppua :flower: mammat ja pikkumasut!

M ja pikkukolmonen 10+6

 

Mä sain dopplerin lainaan kaverilta ja koko eilisen illan etsin ääniä, mut ei löytynyt. Esikosta kuulunu 10+0 hyvin ja nyt 10-10+4. Mä alan olla aika varma, ettei eloa ole. Oma olokin vähän turhan normaali. Ainut mikä on, niin itkettää, kun tuntuu et tää oli nyt tässä

 

Napakettutyttö Mistä kohtaa yritit etsiä? Minulta kuuluu aika ylhäältä, peukolanmitan päästä navasta ja saapi jonkun verran painaa sitä anturia mahaa vasten. Ja taas riippuen missä kaveri majailee niin voi kuulua läheltä häpyluuta.

 

väsyttää ihan sikana... puhhh. pahoinvointi on helpottanut mutta edelleen iltaisin oksennan yleensä kerran. nukkumista vaikeuttaa pissalla ravaaminen, limaisuus kurkussa (aiheuttaa kakomista) ja aamuyön nälkä.

nt-aika 29.4. naikkarilla toivottavasti edelleen beibillä kaikki hyvin, varh.ultrassa 7+6 ainakin oli vielä. haluaisin kuulla myös sydänäänet vaikka sainkin me nähdä että sykki. luulen että se hurina olisi vaan niin ihmeellistä!

blue-bell ja hippu 11+4

 

Meillekin tuli viimein kutsu nt-ultraan, Naistenklinikalle 6.5. Silloin sitten onkin kasassa jo 12+5. Jännää, jännää

 

Niin tosiaan minulla laskettuaika siirtyi ultrassa

Eli päivitys listaan:
Kirjavakissa la 10.11. *muok* tabletilla ei saa näköjään "värjättyä" tekstiä

Nyt on mummoille ja vaareille kerrottu, olivat ihan innoissaan. Nyt ei tarvitse salailla ja selitellä väsymystä.

Lievää pahoinvointia on ollut, autossa tuntuu tulevan huono olo, jos ei itse aja. Ei onneksi mitään ylitsepääsemätöntä. Liikuntaharrastukset vähän mietityttää pitää jäädä tauolle, jos ei tunnu mukavalle/seuraavana päivänä on kipuja.

Faceryhmäpyyntöä lähtee, kun avaan tietokoneen...

 

Moikka!

Edellisestä kerrasta olikin tullut hurjasti tekstiä; onnittelut uusille plussanneille! Itse tulee väkisinkin tuolla facen puolella enempi kirjoiteltua :wave:

Täällä on viime viikolla käyty ultrassa. Neuvolan laskujen mukaan viikkoja oli silloin 12+0, mutta niin vaan laskettua aikaa siirrettiin eteenpäin, sillä sikiö vastasi juuri niitä viikkoja, joita olin itse laskenut. Yksiössä asustaa vikkeläliikkeinen tyyppi, jolla oli ilmeisesti ultran aikaan hikka :heart: Seulonnat ja kaikki ok. Saatiin samalla 4D-ultraus. Juhannusviikolla rakenneultra.

Omassa olossa ei muuten juuri huomaisi raskautta, mutta tämä totaalinen väsymys on jotakin niin kamalaa. Koko ajan pitää tasapainoilla työn ja perheen välillä, ja olen pistänyt perheen etusijalle ja saikuttanut ihan kiitettävästi vaikka siitäkin tulee huono omatunto. Tänään varaan aikaa nlalääkäriin, josko tutkittaisiin hieman mistä tää väsymys johtuu (esim. hB/RR/diabetes/kilpirauhaset) vai onko vain raskaudesta johtuvaa. Neuvolan täti yritti kyllä lohdutella josko 5 viikon sisään helpottaisi. Jos jollakin on ideoita tämän väsymyksen taltuttamiseen, niin kaikki keinot jakoon. Kiitos

Toinen piinaava asia on ollut nyt muutamia päiviä kestäneet ihan hirveät liitos- ja repäisykivut kylkien ja nivusten seudulla. Pahimpina ne tulee seisomaan noustessa ja kyljellään maatessa. Ellen tietäisi näiden olevan juuri noita kipuja, niin olisin jo huolesta soikeena, sillä muutaman kerran ovat vieneet jalat alta

Maha kasvaa eikä sitä peitellä enää löysällä neuleellakaan kovin helposti Itselläni on ollut hieman kriisiä vartalon muuttumisen suhteen, sillä kummastakaan lapsesta ei ole näin hyvin näkynyt ihan näin aikaisin. Esikoisesta maha näkyi kunnolla vasta rv30+, kuopuksesta ehkä rv10+ ja tämä on näkynyt ihan alusta saakka.

Alan valmistautumaan töihin nyt. Tänään on yksi välivuoro ja sitten kaksi vapaata ja toivon saavani sen lääkäriajan johonkin tähän väliin. Loppuviikosta olisi taas 5 vuoroa putkeen ja olen kuollut jo pelkästä ajatuksesta :snotty:

heidip* & nyymi rv11+5

 

Heidip mua kans väsyttää välillä ihan hirveästi! se on siis ihan sellaista sairasta väsyä, sänkyyn jos pääsee niin taju on heti pois. Aloitan ens viikolla 5. Vuorotyön ja jaksaminen pelottaa ihan älyttömästi! pahoinvointi onneksi helpottanu jo melko paljon. Enää saattaa kerran päivässä olla huono olo.

 

Täällä myös yksi uusi marraskuun vauvan odottaja. Olen seurannut ketjua lähes alusta saakka, mutta vasta nyt uskallan liittyä mukaan viime viikolla olleen nt-ultran jälkeen.

Kyseessä on toinen lapsi, esikoinen ehtii täyttää 2-vuotta ennen uuden tulokkaan syntymää. Laitan viestiä tuosta FB-ryhmästä.

 

Voi tytöt sitä riemua (ja parkua) kun sydänäänet eilen illalla vihdoin dopplerilla löytys <3 Hitsi et tuntui hienolta pitkän jännityksen päätteeksi, eka elonmerkki meidän pienestä! Uniikkia siitä teki myös se, että edes neukkutäti ei onnistunut niitä vielä löytämään, vaan löysin ihan itse. Kolme päivää niitä sitten haettiinkin enkä tänään ole enää löytänyt uudestaan. Mutta kyllä näitä kuunnellessa luottamus siihen, että kaikki menee hyvin, kasvaa. Tässä teillekin meidän äänet: https://soundcloud.com/unbornheart/fetal-heartbeat-2047

Nyt kun äänet on bongattu, pitäisi kertoa mun vanhemmille. Jännittää ihan hirveästi! Onko muut kertoneet jo? Äidillä siis sellainen tapa, että ajattelee kaikki kauhuskenaariot ensimmäisenä ja sitten vasta alkaa iloita. Ja tälle hormonipäälle semmonen on ehkä vähän liikaa.. Äitini rakastaa lapsia, mutta toisaalta pelkää oman jaksamiseni puolesta. Ihan syystäkin, olihan ekan vauvavuosi hirmu raskas.

Olisko jotain vinkkejä, miten kertoa äidille lempeästi ja positiivisia tunteita herättävästi?

napakettutyttö ja paapero 10+2/11+0

 

Ihanaa napakettutyttö että syke löytyi :heart: minä en harmikseni tuosta nauhoitteesta kuullut kuin suhinaa mutta kai se jumputus oli niin vaimeaa.

Meidän molempien vanhemmat tietää nyt. Viikonloppuna kerrottiin mun puolen ultran jälkeen tietää saa muutkin.

 

Joo suhina on aika kovalla, mut kun laittaa vähän volaa niin kuulee jyskytyksenkin. Tai ainakin mun puhilla ja koneella Pari kertaa ennen löyty jo luvut, mut vasta tossa pätkässä saatiin äänikin.

 

Mukava huomata että täällä ei ole nyt hetkeen näkynyt joukosta poistuneita. Kaikilla ollut tahmeat tarrat sukissa =)

(.) tänään olisi 10+1. Kyllä se omakin epäileväinen olo alkaa kaikota ja uskaltaa jo iloita pikkuisesta. Tänään on jostain syystä ollut normaalista poikkeavan pahaa pahoinvointia, koko päivänä saanut mitään tehtyä, edes töitä. Aiemmin auttanut pahaan oloon syöminen mutta tänään ei ole auttanut sekään. Jo 5krt käyty oksentamassa tänään. Toivottavasti huomenna parempi olo, täytyis töitäkin saada tehtyä.

 

Miten suhtaudutte simaan? Kauppojen simoissahan on 0,5-0,8 % alkoholia ja googlettelun perusteella kotitekoisissa yleensä hieman enemmän, mutta varsinaisesta pitoisuudesta ei tietoa. Periaatteessa jos alkoholia ei saa yhtään käyttää niin simaakaan ei saisi juoda. Joissakin perheissä lapsetkin juo simaa. Se on mun herkkua ja tämmöisiä pohdin. Kiva jos jollakin olisi mielipidettä.

 

Mä olen niin kauhea, että ajattelin lasillisen maistaa ihan kotitekoista sima, kun sitä on tultu tehtyä En sitä kuitenkaan ihan alkoholijuomaksi miellä.

 

Taidan uskaltaa liittyä faceryhmään sillä ultrassa oli hyvinvoiva vauvanen! :heart:

laskettuaika muuttui 11.11

snillis laitan sulle viestiä!

 

11 päivää sitten suru valtasi meidät, kun raskauteni meni kesken rv 11+6.

Kaikille ihanaa raskautta ja tsemppejä tulevaan!

Vilma

 

Heippa vain kaikille! Itse tein plussaa näyttävän testin maaliskuun puolessa välissä. Siitä asti olo on ollut epäuskoinen, voiko masussa oikeasti joku asustaa... Eilen oli nt-ultra ja kyllä vain, pikkuinen siellä hengaili! Oli aika itsepäinen eikä millään halunnut näyttää oikein muuta kuin selkäänsä vaikka kuinka yritettiin saada kääntymään. Syke oli 167 ja niskaturvotus vain 0,7mm. Kaikinpuolin terveenoloinen pikku asukki. Nyt sitä vasta oikein tajuaa että raskaana sitä ollaan kun pikkuisen näki.
Itsellä ei kauheasti ole mitään oireita ollut. Ennen kuin plussasin kärsin pari päivää huonosta olosta mutta se meni heti ohi. Rinnat ovat olleet siitä asti arat kun menkkojen olisi pitänyt alkaa mutta nyt viikon verran sekin on aikalailla hellittänyt. Nyt on sitten iskenyt vain kamala väsy ja nälkä... Tuntuu että voisin vain syödä ja nukkua kokoajan

-Seepras / 11+4

Seepras / 25 / esikoinen / TYKS / LA 16.11

 

Minut voi poistaa listalta

Eilen piti olla 12+0. Muutaman päivän tuhruvuoto vähän runsastui ja päätin mennä sairaalaan näytille (np-ultra olisi ollut ensi tiistaina). Lääkäri ultrasi ja totesi, että sikiön kehitys on lakannut ja vastasi rv 6+6. Sain cytotecit sekä alakautta että suun kautta ja eilen vuotoa sitten tulikin runsaasti. Nyt vähenemään päin ja näyttäisi siltä, että kaavinnalta vältyn. Kohtu vastasi suurempaa ja istukkakin oli lääkärin mukaan paljon isompi kuin sikiön koosta voisi päätellä. No, näillä mennään eteenpäin...

Kaikkea hyvää teille muille raskausaikaan ja toivottavasti saatte pienet ihanat kääröt pimeään syksyyn valoa tuomaan <3

 

Huih, tänään vuodettu kipujen kera vertakin sitten täälläkin! Mulla kävi samoin ekassa raskaudessakin ja kaikki meni hyvin, mut kyllähän tää säikäyttää. Sydänäänet löysin ainakin päivällä vielä dopplerilla, polille mua ei huolittu kun kivut ei ollu niin kovat. Verta tuli jonkun verran, mut loppui jo. Koitan illalla vielä kuunnella sydänäänet.

Torstaina on sitte nt, jos sinne asti päästään. On tämä hurjaa!

Napakettutyttö 11+1