Justinde, paljon jaksamista ja voimia kaikkiin pohdintoihin. Toivottavasti kaikki menis ok :hug:
kojootti, aika huonosti mullekkin mitään tuosta asiasta kerrottiin. Sanoi vain, että tällaisesta voi mennä kesken, tai sitten ei. No, valaisipa paljon. Kyllä mullakin kävely tekee herkästi kipeetä, samoin vatta on jonniin verran kosketusarka. Sitäkään ei kerrottu, voiko istukanreuna kkiinnittyä takas vai ei. Kysyin kyllä, mutta vastausta en saanut. Lääkäri vain seposti koko ajan kauheesti kandilaumalleen ja viidelle kätilöopiskelijalle. Olin kuulemma lääketieteelliseltä kannalta hyvä opetustapaus :| Oli siinä kiva olla reppu levällääk sellasen aluman keskellä ja yrittää vielä pitää pokka, kun itketti koko ajan. Olen yrittäny googlata asiasta jotain ihan siis oikeata tietoa, mutta heikosti tuppaa löytymään. Tai sitten mulla on väärät hakusanat.
Pimpula, hienoa, että sulla on jo noin hyvässä mallissa noi vuodot/tuhrut. Toivottavasti ei takas tulekkaan.
Iiirah, voipi olla, etten ole tähän pinoon pahemmin taustoistai kertoillu. Mulla on usemapi keskenmeno takana. Kaksi niistä rv 15+5. Eka alko rajulla vuodolla ja pikkuinen syntyi kotona käsiin, ennen kuin sairaalaan ehdittiin. Toinen 15+5 oli geneettinen keskeytys, syynä anenkefalia. Isot aivot ja kallonluut puuttuivat. Ei elinmahdollisuuksia kohdun ulkopuolella. Tämä oli todella kova järkytys. Sit on näitä alun, 5-7 viikon keskenmenoja kolme ja neljä varmaa kemiallista. Kaikkia ei ole tiedossa, kun ei ole tullu testattua. Mut menkat viikon myöhässä ja järkky vuoto klöntteineen kertoo jo paljon. Sit on eneklityttö, vuodelta -92. toinen kaksosista menehtyi, poika jäi eloon. Ei mitään kivaa luettavaa, eikä kivaa muisteltavaa, mutta osa minun elämää, jota ei pois pyyhityksi saa.
(.) Tällä hetkellä olo on suhteellisen ok tilanteeseen nähden. Verinen vuoto on kokonaan loppunut ja tulee enää vähäistä ruskeaa töhnää. Ei edes joka vessareíssu jää päperiin mitään. Pikkuinen murunen (tällä rakkaudella on jo monta nimee
) liikkuu paljon ja tunnen sen hyvin. Sykekkin on tallella, kun kuuntelin taas aamulla. Vähän ne siellä sairaalanmäellä meinasivat, että tyttö olis tulossa, mutta varmaks ei mitään sanoneet, kun sen verran huonosti kuitenkin oli näkyvyyttä, kun toinen temmelsi koko ajan. Huomenna olis neuvola. Terkkari kovakoura vois kyllä ottaa nyt oikeesti huomioon tän tilanteen, ettei aivan jauhelihaks taas mahaa jauha. Toivottavasti siellä olis sijainen, en tule toimeen tuon vakituisen kans. Eikä voi edes vaihtaa, kun on talon ainoo äippäneuvolan terkka
Tänään viikkojen poksuminen tuntuu erityisen hyvältä =)
Lumi-Marja ja Nuppunen 15+0 POKS