MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *maaliskuussa*

Täällä käyty tänä aamuna todistamassa pienen papusen olemassaoloa ja sydämen läpätystä ar-ultrassa :heart: Koko vastasi täysin viikkoja ja pieni oli kiinnittyneenä oikein hyvää paikkaan kohdun takaseinässä. Vuodoistakaan ei kuulemma tarvitse huolestua vaan johtunevat käyttämästäni Klexanesta. Pieni hyytymä näkyi kohdussa ja sekin sieltä saattaa vuodella pois. Eli huolettomana voi siirtyä viikonlopun viettoon ja odottamaan ensi viikon ultraa hoidot antaneella lapsettomuusklinikalla.

Tuna ja sintti 6+3

 

te jotka olette käyneet ultrassa niin millä viikolla kävitte ja minkä kokoinen oli alkio?

kävin siis tänään yksityisellä ultrassa (ja oli muuten sikahintainen). siellä se vaavin alku oli ja sydän pamppaili:heart: alkion mitta oli 7,9mm vaikka tuo gyne sanoi, että 7+0 viikolla olisi 'sellaisen sentin verran'. no ovulaatiosta laskettuna tänään olisikin vasta rv 6+6 (ja minähän sitä ovista tikuttelin) ja gyne sanoi, että sitten se mitta on ihan ok. ei kuulemma tarvi kontrolloida. mutta aika kaukana kuitenkin tuosta sentistä!! voihan huoli!!

 

Pikaisesti vain tulin sanomaan, että ei niitä tyttöpoikaoireita pidä vakavasti ottaa, eikä niistä kannata loukkaantua! Mun isoäiti aina ennustaa mulle kumpi tulee oireiden perusteella ja osunut oikeaan. Ja hän kertoo aina miten on äidiltään ja kylän muilta naisilta oppinut näitä asioita. Mulle niihin oireiden tulkitsemisiin liittyy paljon tarinoita, siksi niitä itse tykkään seurailla. lissukka ja Elmo 7+5

 

Annis tänään juuri kävin ja mitta oli siis 9 mm. 6+6 vastasi niinkuin pitikin kuukautisista laskettuna. Epäilempä että tuollaiset millin heitot suuntaan tai toiseen ihan mahdollisia jos esim. ultraaja ei kauhean kokenut tms.

Nelli-N

 

ja vielä piti lisätä että ultraaja (todella kokenut) sanoi että jos elävä alkio löytyy sykkivällä sydämellä niin keskenmenon riski enää 3 %. Jippii!

Nelli-N

 

nelli-n tämä gynekologi oli kyllä hyvin kokenut. sanoi vain, että voi olla vaikea saada tarkkaa mittaa tämän kokoisesta. tuolla vau.fi:n sivuilla oli, että rv 6+0-6+6 alkio on 4-8mm.

 

Idylli Hieno että kaikki oli hyvin! Luin näköjään vähän puolivaloilla noi tekstit, kun en huomannut kommentteja Noo, laitetaan väsymyksen piikkiin (tämäkin)...

Mä en kyllä uskalla arvailla tyttöä tai poikaa ennen ekaa ultraa. Tai siis sitä ekaa "virallista" ultraa. Tosin eihän se olo välttämättä tällä kerralla tule ollenkaan.

Kertomisesta Me ei olla vielä tietoa "julkistettu", muuten kun että molemmat on kertonut yhelle kaverilleen. On kiva että voi asiasta jonkun muunkin kuin miehen kanssa puhua (ja tietysti täällä) mut en halua vielä mitään "yleistä metelöintiä" minkä tämä uutinen todennäköisesti aiheuttaa

 

Mä kävin 8+2, koko vastasi vkoja 8+6, 20,6mm.

 

Eka neuvola oli eilen, huhhui, hirveästi lippusta lappusta ja asiaa kuunneltiin sydänääniä, vaan eipä siellä vielä kuulunut mitään, niin kuin tämä terkkari epäilikin kun on vielä niin alussa 9+1. Vähän harmitti kun olis ollu niin ihana saada jotain konkreettista todistetta että siellä nyt olisi joku, mutta harmitus meni pian ohi kun kuitenkin eka ultra on 3 viikon päästä niin eiköhän sitä siihen asti jaksa odottaa Ja niin paljon kun vihaankin näitä ällö oloja, niin toivottavasti oireilu jatkuu sinne ultraan asti niin pysyn siltä osin järjissäni että siellä olisi joku

 

Hei

Testasin ihan huvikseni tuota paljon puhuttua Kiinalaista Kalenteria. Laskeskelin siskoni lasten syntymäajat (4 lasta) ja oman esikoiseni syntymäajan.. ja jokainen 5 lasta piti sukupuoleltaan paikkansa. Ja samainen kalenteri lupasi nyt tyttöä...

Että silleen.

 

Terkut ultrasta!
Olipas kaikenkaikkiaan jännittävä kokemus...
aluksi lääkäri ei meinannut löytää sikiökaikua eikä mitään muutakaan, alkoi jo kyselemään että onko mulla ollut mitään veristä vuotoa... Meinas siinä vaiheessa jo happi loppua että tässäkö se nyt oli.
Mutta ihan hetken päästä pieni löytyi, ja nähtiin ruudulla se ihana sydämen läpätys, lääkäri sanoi että vahva ja nopea sydän, hyvä merkki.
Mulla on kohtu takana, joten sen takia ei meinattu ensin löytää.
Pieni vastaa viikkoja 6+3, eli hyvin oli mun omaa arviota lähellä, kun taas neuvolan mukaan olis jo 8+....
No pääasia että pieni on siellä edelleen matkassa mukana, mutta silti mua jännittää/pelottaa edelleen..

Aluksi kun ei meinattu löytää ja lääkäri lopuksi sanoikin että itsekin säikähti että pitääkö hänen kertoa keskenmeno -uutiset, mutta onnitteli lopulta kun kaikki oli niinkuin piti.

Huh......... toivotaan että tulevat viikot sujuvat hyvin ja ihan super-nopeesti!

Lily + kundi 6+3 (niin monet sanovat että meille tulee poika, vaikka itelläni ei ole mitään oloja..)

 

onkos teillä tietoa, mistä näkyisi minkä kokoinen alkio on keskimäärin milläkin viikolla? itse löysin vain tuon vau.fi sivun. jos nyt ovulaatiosta laskee nuo viikot (6+6) niin tuo 7.9mm (8mm tuli papereihin) olisi ok niiden tietojen mukaan. siellähän oli mustaa valkoisella, että 6+6 mitta olisi sen 8mm. vaikka monilla on palstojen mukaan isompikin tietysti ollut. ja kai se tärkeintä on, että syke löytyi. gynekologi sanoi, että keskenmeno epätodennäköinen kun kerta elävä alkio ja sykkivä sydän löytyy. huhheijaa..taitaa taas hormonit hyrrätä kun pitää itku ja huoli repiä tästäkin:| voiskohan tässä jo rauhoittua..
ja taitaa niin se doppler tulla hankintalistalle

kiinalainen kalenteri näytti edellisen kohdalla, että tyttö tulisi ja poikahan sieltä siis tulla tupsahti. nyt taas tyttöä lupaili, että mahtaakohan se toinen poika sieltä tulla tyttö olisi kyllä aikas ihana

 

Täällä käyty tsekkaamassa ultrassa pikkuinen ja siellä meidän pompula voi taas hyvin :heart: Sydän sykki ja kokoa jo huimat 3 senttiä Isi oli taas onnellinen ja vähän itkuakin väänsi :heart: Ehkä omakin silmä taas vähän kostui siinä vaiheessa kun toinen vilkutteli siellä

Micaela + pompula 9+4

 

Tein tähän taulukon kun on aikaa alkion/sikiön koosta neuvolan kirjasen mukaan:

5.viikko 0,5-1mm
6.viikko 1-3mm
7.viikko 4-8mm
8.viikko 9-14mm
9.viikko 15-22mm
10.viikko 23-32mm

Jos tämä vaikka auttaisi ja rauhoittaisi muita

 

Meillä ultrassa ovulaatiosta ja kuukautisista laskettuna rv7+3 alkio oli 1.17cm, joka vastasi päivälleen rv7+3, ja viikkoa myöhemmin rv8+4 alkio oli 2.02cm, joka vastasi rv8+4/rv8+5. Hiukan luvut näyttäisi poikkeavan Micaelan löytämästä taulukosta, mutta ylöspäin eikä alaspäin. Eihän parin millin heitolla juurikaan ole mitään väliä. Ainoastaan sitten, jos on varma ovulaation ajankohdasta ja alkio on ultran mukaan huomattavasti pienempi kuin oviksen mukaan pitäisi olla, niin keskenmenon mahdollisuus on suuri, koska alkio ei ole kasvanut niin paljon kuin pitäisi. Mutta mun ymmärtääkseni esim. Lily_n ja Anniksen tapauksessa sitä pelkoa ei ole, jos itse osaa arvioida oviksen ja ultran vastaavan toisiaan

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Muuten, pahoinvointi palasi tänään rytinällä. Hiukan jopa alkaa hävettää se ultrassa käynti, mutta toisaalta nyt on hiukan luottavaisempi mieli tämän raskauden suhteen, kun edellisen keskenmenon rajapyykki on ylitetty onnistuneesti

Niin ja fourth gift anteeksi kun älähdin niin tiukasti viestiisi. Osui ja upposi vaan niin syvälle, kun itse joutuu taistelemaan päivittäin oman asenteen kanssa eikä onnistu kääntämään pelkoa, jännitystä ja murhetta pois ja olemaan iloinen, onnellinen ja luottavainen.

idylli 8+6 :heart:

 

fourth gift, itse olen innokas päiväkirjan kirjoittelija ja nyt heti plussauksen jälkeen aloitin ihan erillisen raskauspäiväkirjan, jonka omistan vain ja ainoastaan näille asioille. Tuo kirjoittaminen on kyllä hyvä keino purkaa ajatuksia ja tuntemuksia, ja toisiaan on varmasti hienoa jälkeenpäin lukea millaisia ajatuksia tämä ensimmäinen raskaus on aiheuttanut. Ja tuskin tästä mihinkään pelkopolille tai terapiaan tarvitsee lähteä, kun on tuo oma mieskin sen verran hyvä kuuntelija ja erinomainen juttukaveri. :heart: Voidaan sitten yhdessä puhua tuntemuksista ja ajatuksista, kun kerran samaa venettä soudetaan.

Tänään sain sitten viimein ajan tuohon np-ultraan joka tulee olemaan rv 10+6, eli melko aikaisin käsitykseni mukaan. Jotenkin taas tuntuu hieman todellisemmalta koko raskaus, kun on taas seuraava etappi mitä odotella. Nyt pitäisi vain sitten malttaa vielä vajaa kolme viikkoa, että pääsee kertomaan läheisillekin kun ultrassa on käyty.

Acacia 8+1

 

Acacia Mielenkiintoista, että sait tuon ultra-ajan noin aikaisin. Meille tulee keskussairaalasta aika kotiin ja aika osui sellaiselle viikolle, jolloin mies on työmatkalla. Soitin ja varasin uutta aikaa ja ainut vapaa aika oli viikkoa alkuperäistä aikaa aikasemmin, jolloin meillä on rv 11+6. Puhelimessa ollut hoitaja ei olisi mielellään antanut sitä aikaa, koska kuulemma pitäisi olla vähintään rv12, jotta sikiö on varmasti sen kokoinen, että turvotus voidaan mitata. Antoi kuitenkin sen ajan, kun sikiö on vastannut aiemmissa ultrissa viikkoja eli on sitten jo käytännössä rv12 kokoinen, mikäli kehitys jatkuu normaalina. Tuntuu ultra- ja neuvolakäytännöt vaihtelevan valtavasti paikkakunnittain niin kun täällä jo aiemminkin on todettu.

 

Täällä tullut taas hyviä ultrauutisia, onnea niistä!

Alkion kokoa murehtiville: mun esikoinen oli ensimmäisessä ultrassa 4päivää liian pieni, vaikka ovulaatio oli tarkkaan tiedossa. Kaikki meni silti hyvin ja np-ultrassa vastasi jo viikkoja.

Ja kun muita murehtijoita täällä lohdutan, niin itse olen taas ratketa liitoksiatani. En ole tänään oksentanut ja maha ei turvonnut illaksi ja tisseihinkään ei satu. Kuvotusta on ollut. Tänään tosin ollut vapaapäivä ja sen vuoksi pystyin ottamaan rauhallisemmin aamun ja ehkä siksi vältyin oksentamiselta. Mutta nyt taas jännittää onko siellä ketään.

Fourth gift: olen niin kateellinen taidostasi ajatella positiivisesti. Turhaanhan tämä murehtiminen energiaa syö. Tuulimunaraskaus ja sitä seurannut keskeytys oli kokemuksena niin rankka ja on vielä niin lähellä (keskeytettiin jouluviikolla) että pelkään hirmuisesti kuinka selviän uudesta pettymyksestä jos sellainen tulee. Hoidot taustalla ei helpota oloa yhtään, niiden kanssa kun tuulimunan riski on isompi. Toisaalta nyt on ollut "oikeampi" olo kuin edellisellä kerralla. Silloin takaraivossa jatkuvasti kolkutti että jotain on pielessä, oireita oli niin vähän. Nyt oireita onneksi on, mutta pienikin notkahdus niissä ajaa mut epätoivon partaalle.

Olisipa jo tiistaiaamu ja ultra
Kuume & pieni 7+0 (muutama minuutti sitten poksahti )

 

idylli nou hätä :hug:

kuume ei mun asenne ole kadehdittavaa, kovaa työtähän se vaatii, eikä ole aina helppoa. se saattaa KUULOSTAA helpolta joka päivä joudun sen eteen tekemään töitä. mun elämässä on niin sellasia asioita jotka vetää matalaksi, jos annan periksi. enemmän vaakakupissa kuitenkin painaa tämä perhe, mies, lapset ja uusi vauva, että kun näitä positiivisia asioita kuitenkin on, niin ne mua kantaa eteenpäin. taustaani liittyy rankkoja juttuja, mm erittäin pahaa henkistä väkivaltaa, yms yms...... mutta joo, mä koen silti että kun olen tässä, oon niin voittanut jotain elämä vie eteenpäin kun ei unohda kuka oikeasti on, ja kun muistaa millä asioilla on oikeasti merkitystä. jos en johonkin asiaan voi vaikuttaa, koitan ajatella siitäkin sillä hetkellä myönteisesti, koska silloin se on helpompi kestää.

ja todellakin haluaisin sen tietää onko pieni elossa, mutta minkäs teet kun ei niitä aikoja ole. jos menee kesken, mulla on valtava tukijoukko ympärillä, kun ovat tietoisia raskaudesta, tiedän saavani 150 % tuen , ja silloinhan sitä tukea tarvitaan. vaikka elämään suhtautuu realistisesti, on mullakin ne omat huolen aiheeni, mutta oon joskus ollu niin pohjalla, että tiedän mihin liian kova stressi ihmisen voi ajaa.... enkä takaisin siihen monttuun mene. tää on mun taistelu-puhe itseni kanssa...

mutta siis kaikella on taustansa. ei täällä netin palstaa lukiessa voi toisten elämää tietää. ja kun tähän en voi sitä äänensävyäkään mukaan laittaa, niin lukijahan lukee sen omalla painollaan. väärinymmärryksiä tulee jatkossakin varmaan hormonit päälle niin siinähän se on paketti
mutta ollaan sovussa kaikki , mä luulen että olen vielä hiukan vanhempi kuin moni muu, sekin tietenkin vaikuttaa asiaan. ja se et odottaako ensimmäistään vaiko juuri neljättä. kokemus.

oireet iltapalelu. siis sitä on rinnat ei juurikaan arista. se on outoa, mutta en muista että joka odotuksessa oisi aristanutkaan. muutenkin oon vilukissa, mutta illat on tooosi viluisia. mikähän siinäkin on ??? ja se etova olo kun ilmaantuu jos ei oo syönyt pariin tuntiin mitään....

mutta nyt aamutouhuihin ja päivän ruoka laittamaan uuniin takatalvi tulla tupsahti, mutta ajetaan se porukan voimin pois tahtoo kesän ja auringon !!!

fourth gift ja pikkupalleroinen 5+2 vai..... oiskohan oikein...

 

Huomenta!
Pikaisesti vain ennen kauppaan lähtöä.

Raskauskalenteri

Eritäin monipuoliset sivut raskaudesta, varsinkin luvuista ja numeroista. Raskauden kestäessä (kun saa useampia mittoja) pystyy piirtämään käppyröitä mm. kasvusta, tietoa vauvan koosta eri viikoilla jne.

Scala rv 7+6

 

Lauantaita!

Me käytiin keskiviikkona ultrassa rv7+4 ja toukalla oli mittaa 11mm. Sydän sykki hienosti :heart:

Kalenteri Kertoo, että tyttö olis nyt tulossa. Me kyllä aiotaan ottaa tästä selvää, ei pysty oleen epätietoisuudessa loppuun asti

Tosin oireet on ihan eri luokkaa, kuin pojista. Pojista mieli teki ruisleipää kasalla tomaatteja, kaikkea suolaista mättöä, limua, suklaata, palelin jatkuvasti, iho oli siisti ja muutenkin olo oli hyvä, tissit ei olleet kipeet.

Nyt aamut menee kakoessa lavuaarin päällä, ei palelua, hiukset rasvottuu vajaassa päivässä, otsa on täynnä jotain ihme näppyjä, rinnat on kasvanu huomattavasti ja varsinkin nännit ovat hyvin arat. Vihreät omenat, raikkaat mehut, salaatit tekevät kauppansa. Olo ei ole mitenkään hehkuva, päinvastoin

Neuvolakin pitäis varata maanantaina..jos muistan

Mulla on nyt kolmena aamuna tuntunut kohtu käteen asti. Varsinkin silloin se tuntuu hyvin, kun rakko on täys. Se on pieni söpö kumpu ja näkyy, kun makaa selällään

Hyvää viikonloppua kaikille!

HK3 ja toukka 8+0

 

Huomenta!

Ensimmäiset kunnon yöunet takana piiitkään aikaan, joten vihdoin jaksais tännekin kirjoitella, eikä vain lukea teidän juttuja Nuilla aiemmilla unilla, joissa heräsin 5-10 kertaa yössä, selvisi hädin tuskin työvuorosta.

Annis_ Varsinaisesti en ultrassa käynyt, mutta gynekologi tosiaan pikaisesti ultrasi, kun muilla asioilla olin käymässä. Viikkoja oli 7+3 ja pituutta masuasukilla huonon muistini mukaan 12mm.

Itse en tiedä nuista tyttö- ja poikaoloista, enkä välttämättä halua tietääkään. Kiinalaisen kalenterin mukaan kuitenkin tyttö, mikäli osasin oikein katsoa. Kovin varautunut olen kuitenkin tuommosiin kalentereihin

Tätä on voitu jo kysyä, kun en alusta asti mukana ole ollut, mutta aiotteko kysyä etukäteen tuleeko teille tyttö vai poika? Me olemme mieheni kanssa sopineet jo alkaessamme yrittää lasta, ettemme halua tietää etukäteen. Tulee sitten kumpi tulee

Omaa oloaSyön sanani siitä, että rintakivut olisivat helpanneet. Viimepäivät olleet taas nännit niin kipeät, ettei ole tiennyt miten päin olisi. Ja mukava kun ne kivut alkavat kesken työpäivän ja siinä sitten kiemurtelet ja työkaverit ihmettelevät.. Rintakivut alkoivat jo viikolla 4+jotain. Pahoinvointia on välillä enemmän ja välillä vähemmän, aamuin illoin. Nyt taas on päässyt helpommalla. Mitään sietämätöntä se ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut, pientä yökötystä tähän mennessä. Selkä, kylki ja alavatsakipuja riittää, että kaipa siellä kohtu poksuu isommaksi.

Tätäkin voi olla kysytty, joten sanokaa vain suoraan, jos on syytä kelata taaksepäin Eli kauanko yrititte lasta, ennen kuin tärppäsi? Meillä 10kk enemmän tai vähemmän aktiivisesti, ei siis aina otolliseen aikaan.

Ensimmäistä neuvolaa odotellaan 10.4.

Tämmöstä tänään, vois siirtyä sohvalle köllimään

*metsätähti* & masuasukki 8+3

 

Täällä joukkoon ilmoittautuu ensimmäistä raskauttaan ihmettelevä tuleva marrasmamma

Raskausviikkoja takana omien päätelmien mukaan 5+2 laskettuna edellisistä kuukautisista (jotka tosin tulivat viikon myöhässä...joten olisikohan jo edellisessä kierrossa hedelmöittynyt, mutta sitten saman tien keskeytynyt?). Eli toisesta yrityskerrasta onnistui ja nyt on ajatusmaailma aivan sekaisin kuten kroppakin

Oireina rintojen arkuus ja kasvu, vatsan kipuilu kuten kuukautisten aikaan, väsymys ja nälkä! Ja lisäksi hormonit ovat aiheuttaneet sen, että murehdin jo masuasukista aivan liian paljon; meneekö kesken, onko hän terve jne. Ja kun ensimmäisestä raskaudesta on kyse, en oikein tiedä mitä kaikkea tämä matka tuo tullessaan ja kuinka masuasukin terveyttä seurataan/varmistetaan?

Onneksi on tämänlaisia keskustelupalstoja, jonne voi sydäntään purkaa ja saada vertaistukea

Onnea kaikille plussanneille ja ihanaa odotusta!

Mamma 5+2 (kait?)

 

Kiinalaisenkalenterin mukaan pitäisi tyttö tulla,,samaa sano viimeksi ja tyttö tuli =) ei kysytty sukupuolta viimeksikään eikä meinattu nytkään kysyä =) ja kyll miula on vahva tunne että tyttö meille tulee :heart:

Kauanko yritimme? ekaa yritimme 6kk tätä toista yritimme 7kk mikä meni kesken ja heti taas raskauduin mikä myöskin meni kesken ja nyt tämä raskaus ni yrittäessä meni 3kk =)

rontti1 6+3

 

Kiinalaisen kalenterin mukaan näköjään esikoisen pitäs olla tyttö ja on siis poika, nyt näyttäs tyttöä mut jotenkin oon kääntäny kelkkani, kyllä meille toinen poika tulee. Oireet on niin samansorttisia kun esikosta aikanaan.

Yritettiin tätä raskautta n. puoltoista vuotta. Kunnes sitten suht kevyillä hoidoilla tärppäs siinä vaiheessa kun olin aatellu just et pidetään pieni tauko, olin niin loppu.

Ja aiotaan kysyä kumpi on tulossa.

Aniit 5+5