Onpa ihanaa olla kotona!
Nimittäin, saimme keväällä nerokkaalta kuulostavan ajatuksen: vuokrataan matkailuauto ja körötellään sillä parisen viikkoa ristiin rastiin kaikkien niiden tuttujen ja sukulaisten luona, joille on pitkään visiittiä luvattu. Ajattelimme, että matkailuautohan on varmasti näppärä vauvan kanssa - keittiö, suihku ja sänky kun kulkevat mukana.
Aina hyvät ideat eivät kuitenkaan toimi. Otetaan esimerkiksi öinen selkäkakka. Ensinnäkin sitä ei voi pestä lavuaareissa, koska niihin ei mahdu. Koska vessa ja suihku ovat samaa tilaa, pitää koppi laittaa ensin suihkumoodiin. Sitten toisen täytyy koittaa osua suihkulla tytön pyllyyn, sillä aikaa kun toinen pitää kiemurtelevasta pikkuisesta kiinni ja toisella kädellä pesee pyllyä. Sen jälkeen huomataan, että matkailuauto on pysäköity hitusen epätasaiselle maalle niin, että kakkavesi valuu viemäristä poispäin, lätäköityen vessakopin lattialle, melkein "huoneen" puolelle. Toinen pitää ja pukee kiemurtelevaa tyttöä ja toinen lappaa syvistä, väärään suuntaan johtavista lattiaurista kakkavettä viemäriin käsin, kun uriin ei muutakaan mahdu, rättejä ei ole ja paperi ei riitä. Ja kello on siis noin kolme ja aamulla aikainen liikkeellelähtö.
Ruokailukaan ei ole ihan yhtä näppärää, kuin luulisi. Tyttö kun ei enää pärjää pelkällä maidolla, mutta ei toisaalta vielä syö ruokaansa lämmittämättömänä. Mikroa kun ei varustukseen kuulunut, oli ruoka lämmitettävä kaasuliedellä, joka nälkäisen tytön odottaessa on yllättävän hidas vekotin. Neitimme nimittäin harrastaa instanälkiä: yhtenä hetkenä kaikki on hyvin, ja seuraavana sekuntina kuollaan nälkään.
Tyttö viihtyi turvaistuimessa max 2h kerrallaan ja kunnon paussin jälkeenkin uudelleen istuimeen kytkeminen aiheuttaa raivarin. Ajo-ominaisuudet kun olivat mitä olivat, siinä kahdessa tunnissa vekottimella eteni ehkä sen reilut sata kilometriä - hiukan vähemmän kuin kunnianhimoiseen matkareittiimme kuului.
Mies kiteytti kokemuksen: "Kaikki minikokoisena ei toimi. Matkailuauto on kuin Leatherman - näppärä hätätilanteessa, mutta koitapa purkaa ja kasata sillä kokonainen moottori." Kahden viikon sijaan viihdyimme reissussa viisi päivää ja 1320km.
Ehkä rankinta oli kuitenkin se, että tyttö on siinä kehitysasteessa, jossa häntä ei voi hetkeksikään laskea mihinkään itsekseen. Kiipeää seisomaan mitä tahansa tukea vasten, mutta saattaa kaatua päälleen kivilattialle, ryömii suoraan alas sohvilta, sängyiltä, tai vaikka vaunuista, jollei ole kiinni vyötetty. Mönkiessään "turvallisesti" maassa, syö kaiken, mitä irti saa. Reissu meni siis niin, että toisella oli koko ajan tyttö ja kun autossa kaikkea piti koko ajan askarrella, ei oikeastaan kummallakaan ollut hetkeäkään aikaa siihen itseensä, lomailuun. Niin, ja tytön päikkärit oli pakko käyttää joko ajamiseen, tuttipullojen keittelemiseen tai vaikkapa auton tankkaamiseen, vedellä, dieselillä, vessakemikaaleilla, kaasulla tms...
Tuntui olevan myös tyttöä kohden väärin, että hän ei moneen päivään päässyt kunnolla liikkumaan, nyt kun liikehdinnän tarve alkaa olla oikein kova. Emme oikein osanneet keväällä auton vuokratessamme arvioida tätä tytön kehitysastetta - ensimmäinen muksumme kun on kyseessä. Nyt kotona neito ottaa vahingon takaisin ja esimerkiksi paraikaa koittaa pungertaa itseään ikkunasta ulos. (Ikkuna ei aukea niin paljoa, että onnistuisi, eikä ympärillä ole mitään, mihin voisi itsensä teloa, joten annan yrittää katseen alla).
Joo-o, näin meidän kesämme etenee. Parin päivän päästä tyttö täyttää sen 8kk, mutta kesälomien vuoksi neuvola on vasta parin viikon päästä, mittoja silloin. Mainiota kesää kaikille! :flower: