Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Mutta hei. Kun sille et voi mitään että Suomessa on mamuja, ja tulee olemaankin. Niin eikö kumminkin ole ihan hyvä että heidän lapsensa on siellä tarhassa, oppimassa kieltä, ja varmaan kulttuuriakin. Kun paremin he siten sopeutuvat, kuin että sitten vasta lähtevät kylmiltään eskariin/koulunpenkille?
Mamuista päästään heti eroon kun niin halutaan, eli mamut eivät ole mikään luonnonilmiö jolle ei voida mitään.
Mutta kun enemmistö ei taida haluta päästä maahanmuuttajista eroon niin sinä et sille edelleenkään mitään voi joten parempi alkaa vana hyväksyä karu totuus...
Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia
Piia Elonen
Helsingin Sanomat
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet selvästi, selviää HS:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia vastaajista.
Lähes 60 prosenttia on nyt sitä mieltä, että lisää maahanmuuttajia ei pidä enää ottaa.
Maahanmuuton lisäämisen kannattajien joukko on supistunut kolmen vuoden takaisesta peräti 20 prosenttiyksiköllä. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
"1980-luvulta asti asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tämä on pitänyt paikkaansa aivan viime aikoihin asti. Siksi muutos on merkittävä juttu, se katkaisee pitkän trendin", sanoo maahanmuuttaja-asenteita seurannut sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.
Yhdeksi syyksi hän arvioi keskustelusävyssä tapahtuneen muutoksen. "Maahanmuutto on Suomessa vielä niin vähäistä, että henkilökohtaiset kontaktit maahanmuuttajien kanssa tuskin ovat vaikuttaneet väestön mielipiteeseen."
Käänne suomalaisten asenteissa oli näkyvissä jo vuosi sitten.
Maaliskuussa 2009 maahanmuuton lisäämistä kannattavien joukko oli supistunut 10 prosenttiyksiköllä vuoden 2007 tilanteesta.
Somaliliiton puheenjohtajana toiminut Said Aden sanoo, että asenteiden jyrkentymisen aistii myös katutasolla. "Ilmapiiri on kireä. Nimittelyä ja asiatonta kommentointia tulee."
Aden arvioi taustalla olevan kolmenlaisia tekijöitä.
"Esimerkiksi turvapaikan hakijoiden määrä on lisääntynyt, mikä on varmaan vaikuttanut."
Isoimmaksi syyksi hän kuitenkin uskoo laman. Samaan aikaan myös julkinen keskustelu on muuttunut: siinä on aiempaa maahanmuuttokriittisempi sävy.
"Puheet ovat muuttuneet. Silloin kyllä poliitikot liputtivat liberaalimman maahanmuuttopolitiikan puolesta, kun talous veti."
30 vuotta etnisiä suhteita tutkinut sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind Helsingin yliopistosta vahvistaa Adenin tulkinnat.
"Yhteys taloustilanteeseen on ihan tutkimuksissa todettu: taantumassa asenteet yleensä jyrkentyvät. Viime lamassa asenteet suorastaan syöksyivät. Siinä mielessä tämä ei ole yllättävää."
Myös Liebkind on huomannut keskustelun sävyn muuttuneen epäasialliseksi. Hän ei tosin usko, että se on syy asenteiden kiristymiseen vaan pikemmin seurausta siitä.