Mäkin haluisin kaverin...

[Harmaileva]

Kaikki vanhat kaverit katos raskauden myötä ja jäin ihan yksin jo kesällä masuineni ja vielä enemmän kun tuo on ulkopuolella masua.
Masentaa ja ei ole ketään kelle soittaa tai puhua..
Oonko mä ainoa säälittävä??
Tuntuu et kaikki menee ihan vituralleen... On niitä hyviäkin päiviä aina välillä. Tänään taas sellainen että kaipais hymyä joltain muultakin kuin tuolta pieneltä. On mulla mies mutta ei se aina "riitä" haluis juoruta tyttöjen juttuja ja tehä tyttöjen juttuja.
Mä asun helsingissä ja silti oon ku muukalainen joka paikassa. Viikkoon edes ollut ulkona. Mä oon kyl aika tapaus

 

[Joni Makkuusäkki]

Aika monelle käy näin, luulisin. On hassua huomata, että vaikak tuttavilla on nyt myös lapsia niin olen raskauden myötä taas yksikseni. Elämäntilanteiden muututtua huomaa taas sen yhteydenpidon vähenmisen, kun toisenlaista sisältöä tulee elämään. Kyllähän sitä seuraa kaipaa, se on selvä. Kontaktia muihin ihmisiin.

 

[:/]

Kaikki vanhat kaverit katos raskauden myötä ja jäin ihan yksin jo kesällä masuineni ja vielä enemmän kun tuo on ulkopuolella masua.
Masentaa ja ei ole ketään kelle soittaa tai puhua..
Oonko mä ainoa säälittävä??
Tuntuu et kaikki menee ihan vituralleen... On niitä hyviäkin päiviä aina välillä. Tänään taas sellainen että kaipais hymyä joltain muultakin kuin tuolta pieneltä. On mulla mies mutta ei se aina "riitä" haluis juoruta tyttöjen juttuja ja tehä tyttöjen juttuja.
Mä asun helsingissä ja silti oon ku muukalainen joka paikassa. Viikkoon edes ollut ulkona. Mä oon kyl aika tapaus

Tääl ois toinen yksinäinen :/ Tiedän tunteen! Oot vaan niin hirmu kaukana..Koita jaksaa!!

 

[harmaileva]

No mä kyllä pidän kavereihin yhteyttä. laittelen kuulumis meilejä ja tekstareita soittelen meen kylään... Mut kaikki yhteydenpito lähtee vaan musta. Mun vastaanotetuissa puheluissa jos miestä ja sukua ei lasketa niin on elokuulta kaverilta soitto ja sekin halusi vaan hyötyä musta. Ottaa niin päähän.

 

[vieras]

Musta kanssa välillä tuntuu, että kaverit muistaa vain jos
1 ovat jotain vailla (esim.lasten vaaatteita)
2 heillä on avio ongelmia.
Yksi kaverini sanoo monesti, että on ollut ihan orpo olo, ku ei olla pitkään aikaan puhuttu puhelimessa. Koskaan hän ei kuitenkaan soita.

 

[miirikki]

Laita ilmotus tonne ystävänhaku-palstalle! Tai yv:tä =) Olen myös Helsinkiläinen äiti eikä noita äitikavereita liikaa ole kai koskaan!

 

[vieras]

Mä en voi ymmärtää,miten ystävät voi unohtaa toisen ihan vain raskauden takia.Mä tulin aikoinani ensimmäisenä kaveripiiristäni raskaaksi ja hyvin pysyi porukka mukana.Tietenkään en ihan joka paikkaan enää pääse tuosta vain osallistumaan,mutta kaverit ymmärtää hyvin sen,että mun perhe menee etusijalle yms.Mun mielestä on pöyristyttävää,että tuollaista oikeasti tapahtuu!Toivottavasti löydät jostain kavereita.Jos ei muuten niin varmaan sitten kun pieni on syntynyt (vai oliko jo syntyntkin?) niin käyt ahkerasti perhekahviloissa tai muissa tapaamisissa kun vain kohdalle osuu.

Tsemppiä kovasti!Ja halaus päälle.Sulla on ollut hölmöjä kavereita.

 

[Sama ongelma]

Mulla on ihan just toi sama ongelma, joten mä sitten yksinkertaisesti päätin myöskin olla enää pitämättä heihin yhteyttä, antaa takasin samalla mitalla. Kyllä vähän yksinäiseltä joskus tuntuu, kun kukaan ei laita mulle mitä kuuluu viestejä tai tule käymään ihan vaikka teen/pullan merkeissä, kun aina tarttis olla jotain josta muuten tosiaan hyötyisi. Joskus olisi kivaa keittää teetä ja vaihdella kuulumisia sen merkeissä, mut tuskinpa ketään enää semmoinen "vanha" mukavuus enää kiinnostaa! Näin se vaan on.