No tähän on pakko kyllä kommentoida, ettäkö lapsiperhe menee nurin jos aamiainen syödään puolilta päivin. Meillä ollaan tuossa rytmissä myös, ja asiassa on vähemmän huonoja puolia kuin hyviä. Mutta uskon että ap on lirissä, kun kerran mies vieroksuu pientä lasta. Jos mies ei ole oppinut olemaan vauvan kanssa, niin toki asia on hänelle pelottava ja vieras. Eli nyt pitäisi sitten opetella, ennen kuin lapsi jää etäiseksi vallan.
Eli meillä tärkein myöhempää rytmiä puoltava seikka on se, että kun isä tulee viiden kuuden aikoihin kotiin, niin ei olisi yhtään kiva jos lasta alettaisiin laittaa nukkumaan tuntia kahta myöhemmin. Isä on pojalle todella tärkeä ja toisin päin, ja näin he saavat leikkiä ja touhuta keskenään pitkän illan. Ja minä taas saan aikaa tehdä omia hommiani illalla ja yöllä. Kaikki ovat tyytyväisiä, paitsi "vieras", jonka mielestä meillä menee nyt elämä vessasta alas.
Lapsi kerkiää ulkoilla iltapäivällä, ja pääsee vielä isänkin kanssa ulkohommiin. Rytmi on joustava mutta yllättävän tasainen, nukuttamisesta ei tartte taistella, päiväunet saa viettää äidin kainalossa, lapselle luetaan illat pitkät. On erittäin onnellisen oloinen kaksivuotias, uhmaa on vähän ja huumorintajua paljon.
En ole kodin hengetär vaan ajatuksiini uppoava introvertti älykkö, ja jos yritän elää edes likimain tuon virallisen kaavan mukaan, niin tulen hulluksi siitä suorittamisesta viiteen mennessä. Silti voin olla hyvä äiti ja toivottavasti olenkin, ja minusta on enemmän hyötyä sekä lapselle että ulkomaailmalle näin. Miehenkään ei enää tarvitse tulla pelastamaan minua kuin neljänsadan metrin viestintuojaa joka hyytyy viime metreille.
Kuulehan Vieras, pieni lapsi ei tiedä mikä se ainoa "normaali" rytmi on. Fiksu ja mietitty voi olla jokin muukin rytmi, eikä sen tarvitse tarkoittaa että elämänhallinta olisi kadoksissa. Ja mitä sitten kun päiväkotiin joutuu - tällä minuakin on naureskellen peloteltu. No, en tiedä onko asia sen kummempi kuin jos muutamme toiselle aikavyöhykkeelle. Eiköhän se siitä, etenkin kun lapsia on vain yksi. Meidän elämämme on auvoisampaa ja pirteämpää näin, ja lapsi nukkuu erittäin hyvin. Voisiko Vieras tehdä tutkimuksensa onnettomista lapsiperheistä uudelleen ja paremmin, ja ottaisi tutkimusaineistokseen enemmän kuin yhden tapauksen?
Ja ap, jos sulla on vaikeuksia selvitä siitä mistä äiti ja isoäiti selvisivät heittämällä, niin oletko ottanut huomioon, että heillä luultavasti oli toimivat naapurisuhteet? Se yksin pärjääminen on kuitenkin henkisesti niin kuluttavaa, että vaikka aiemmat polvet eivät olisi niitä naapureita niin hyödyntäneetkään, niin heitä on huojentanut valtavasti tieto siitä, että laimeammassakin hämmingissä apu ja turva on lähellä. Olen onneksi itse pystynyt luomaan toimivat naapuruussuhteet, ja kun maitopurkki on yllätystyhjä tai vesijohto jäässä, ei ole ongelma eikä mikään marssia kerjuulle pelastavien enkelien luo... Jos meille tulee joku hätä, niin lapsenhoito järjestyy muutaman metrin päähän pelkällä puhelinsoitolla. Ei pelota lainkaan niin paljon vanhemmuus näin.
[QUOTE="vieras";25624576]
Ja miten moni äiti ei osaa järjestellä arkeaan lapsen/lapsien kanssa??
Ei ole mikään ihme että tämän ap:n elämä on mitä on jos herää ylös klo 10 ja aamupala on klo12?? Klo 12 aamupala?? Ei oo todellista!!
Meillä tuohon aikaan syödään jo lounasta ja pian sen jälkeen pienimmäinen käy päiväunille.
Ja ulkoiltuakin on ehditty jo pari h. Ja olen ehtinyt pyörittää koneellisen pyykkiä ja ripustaa kuivumaan ja viikkaamaan kuivat kaappiin. Ruokkinut koiran. Lukenut lehden & juonut kahvin rauhassa. Vastaamaan sähköposteihin yms.
Kyllä ihan pienelläkin lapsella pitäisi olla jo rytmit! Säännölliset fiksut rytmit! Se tekee siitä arjesta lapselle turvallista ja sen kautta helppoa. Oletko koskaan ap miettinyt että lapsesi ei kertakaikkiaan ole tyytyväinen sen elämään kun sitlä puuttuu normaalit rytmit? Olisko jo korkea aika alkaa elellä jonkun rytmin mukaan jokapäivä? Voisit piakkoin huomata että elämä olisikin hieman auvoisampaa. Ja itsekin pirteämpi.
Ja ennen kaikkea lapsesikin nukkuisi paremmin!
Eikö ihan oikeasti kaikilla vaan ole sitä omaa järkeä jota käyttää?
Minäkin tiedän yhden perheen missä loisitaan/nukutaan kymmeneen-yhteentoista ja syödään aamupalaa puolita päivin. Ollaan AINA sisällä, ei todellakaan ulkoilla päivittäin, tuskin edes joka viikko tai joka kuukausi. Silleen ulkoillaan että lapset saa istua rattaissa!! Ja lapset ovat 3v ja 2v. Järkyttävää! Tossa perheessä ei ole mitään säännöllisiä rytmejä ja sen kyllä huomaa. Koti on kuin kaaos ja lapset kiukttelee ja on väsyneitä. Töllöttää aina vaan telkkua. Niillä aina tv päällä ja lapset viihdyttää sillä itteään.
Miettiköö kuinka vaikeaa tulee olemaan näillä lapsilla joskus päivökodissa sikäli mikäli sinne joskus menevät eivätkä pykaa lapsia lisää ettei tartteis mennä töihin..
Jaksaisin loputtomiin ihmetellä ja kauhistella tätä asiaa ja tilakin loppuisi kesken tältä sivulta jos vaan vielä jatkaisin
Mutta... lapsiperhearki ei vaan sovi kaikille.[/QUOTE]
