kärsivä.
Se on siis jo niin hankalaa, että en saa edes nukuttua! Vähän väliä saa potkia että olis hiljaa, mut ei auta! Kuorsaa kyljelläänkin ihan yhtä isosti. Korvatulpat korvissa en voi nukkua, koska en kuule kun lapsi herää ja ne jotenkin painaa niin, että aamulla on sitten korvat kipeänä, kokeiltu siis on sekin. Mies ei voi nukkua sohvalla, koska se on niin lyhyt ja kapean mallinen. Lattialle jos laittaa patjan, on mies sitten sairaana kun meidän kämpässä vetää niin kamalasti. Joten ei voi nukkua muuallakaan.
Lääkärissä kävi tässä pari kk ennen joulua ja lääkäri vaan nauro sen sieltä pihalle. Sanoi, että ei ihminen koskaan kuorsaa kyljellään. No kun kuorsaa!!! Käski ommella pallon siis selkään pyjamaan, mutta mitäpä se auttaa. Ei uskonut miehen sanoja yms. Ei edes katsonut kurkkuun, että tällanen lääkäri täällä.
Kerronpa tässä välissä toisenkin tarinan tästä lääkäristä. Isäni joskus muinoin sai hirvittävän rannesäryn, lähti sitten lääkäriin, ja juu, tälle kyseiselle lääkärille. Äitini meni mukaan (on sairaanhoitaja) ja siinä lääkäri aikansa tutki. Käski sitten isäni ulos huoneesa ja käski äitini jäädä. No, se sano sit äitilleni kutakuinki näin: "Vie tuo miehesi hoitoon, mielisairaalaan, se kuvittelee kaiken, ei sillä mitään rannekipua ole. Minä kiroitan lähetteen kyllä." No, parin viikon päästä siitä sitten leikattiin hermopinne. Että sellanen lääkäri.
Pyysin sitten miestäni menemään uudestaan toiselle lääkärille, mutta nyt ei jostain syystä suostu. Meneekö se ihan oikeasti niin, että kun miehelle on suotu tällainen ärsyttävä tapa, niin minun ja lapsen pitää sitten kärsiä siitä, ja nukkua yöt huonosti. Lapsikin herää vähän väliä kun mies kuorsaa niin isoon ääneen. Paha on meidän vaihtaa huonetta kun asutaan kaksiossa... :/
Lääkärissä kävi tässä pari kk ennen joulua ja lääkäri vaan nauro sen sieltä pihalle. Sanoi, että ei ihminen koskaan kuorsaa kyljellään. No kun kuorsaa!!! Käski ommella pallon siis selkään pyjamaan, mutta mitäpä se auttaa. Ei uskonut miehen sanoja yms. Ei edes katsonut kurkkuun, että tällanen lääkäri täällä.
Kerronpa tässä välissä toisenkin tarinan tästä lääkäristä. Isäni joskus muinoin sai hirvittävän rannesäryn, lähti sitten lääkäriin, ja juu, tälle kyseiselle lääkärille. Äitini meni mukaan (on sairaanhoitaja) ja siinä lääkäri aikansa tutki. Käski sitten isäni ulos huoneesa ja käski äitini jäädä. No, se sano sit äitilleni kutakuinki näin: "Vie tuo miehesi hoitoon, mielisairaalaan, se kuvittelee kaiken, ei sillä mitään rannekipua ole. Minä kiroitan lähetteen kyllä." No, parin viikon päästä siitä sitten leikattiin hermopinne. Että sellanen lääkäri.
Pyysin sitten miestäni menemään uudestaan toiselle lääkärille, mutta nyt ei jostain syystä suostu. Meneekö se ihan oikeasti niin, että kun miehelle on suotu tällainen ärsyttävä tapa, niin minun ja lapsen pitää sitten kärsiä siitä, ja nukkua yöt huonosti. Lapsikin herää vähän väliä kun mies kuorsaa niin isoon ääneen. Paha on meidän vaihtaa huonetta kun asutaan kaksiossa... :/