Mä en ymmärrä ihmisiä jotka

No, onhan sillä väliä!

Ei voi minun aviosäädyllä olla sinulle väliä

No ei sinun tietenkään, vaan omalla säädyllä tietysti! Höh. Enhän edes tunne sinua!

 

Minulle ei merkitse mitään se onko joku naimisissa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Ihan se ja sama!

 

Mitäs väliä sillä on haluaako joku naimisiin vai ei?

Mä luulin etten ikinä koskaan halua naimisiin, mutta mieli muuttui kun tapasin nykyisen mieheni.
Exän kanssa en koskaan edes suunnitellut meneväni naimisiin, vaikka yhteisiä lapsia onkin kolme.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

no helpompihan siitä on lähteä kun ei ole edes naimisissa ja jos ihminen ei ole lapsensa äidin/isän kanssa valmis menemään naimisiin, kertoo hänestä/suhteesta jotain. Kun ei siis ole kysymyksessä ihminen joka ei periaatteesta mene naimisiin tai katso sitä tarpeelliseksi.

Tänä päivänä molemmista on yhtä helppo lähetä.Eroaminen avioliitosta tehty niin helpoksi.
Lapsi merkitsee minusta enemmän sitoutumista kuin avioliitto.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

no helpompihan siitä on lähteä kun ei ole edes naimisissa ja jos ihminen ei ole lapsensa äidin/isän kanssa valmis menemään naimisiin, kertoo hänestä/suhteesta jotain. Kun ei siis ole kysymyksessä ihminen joka ei periaatteesta mene naimisiin tai katso sitä tarpeelliseksi.

No mä olen sitä mieltä, että jos todella haluaa lähteä(erota) niin ei siinä auta, vaikka on kuinka luvattu papin edessä tai maistraatissa. Ei se avioliitto lähtemistä estä

 

KOROSTAN ETTÄ PUHUN IHMISISTÄ, JOTKA MENISIVÄT NAIMISIIN, JOS HALUAISIVAT SITOUTUA LOPPUIÄKSI. EN IHMISISTÄ, JOTKA EIVÄT PERIAATTEESTA MENE NAIMISIIN TAI NÄE SITÄ JOSTAIN SYYSTÄ TARPEELLISEKSI. Toivottavasti asia meni nyt perille, vai pitääkö vielä lihavoida ja alleviivata?

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

 

Mutta minä en pidä avioliittoa missään arvossa jos näin karskisti voi sanoa...toki muiden avioliittoja kunnioitan mutta itse en edes kuulu kirkkoon.
Miksi minun pitäisi mennä naimisiin kun se ei minulle merkitse mitään?

Kukaan ei oo tainnu vielä kirjoittaa, että "minä en pidä avoliittoa missään arvossa"

Älä hermostu =)
Ajattelinkin että liian tylysti ilmaisin itseäni, avioliitto ei merkitse henkilökohtaisella tasolla minulle mitään. Muiden liittoja arvostan tottakai koska avioon on varmasti astuttu vaikkapa niin tärkeistä syistä kuin uskonnollisista tai juridisista, kumpikaan noista ei vain minuun niin vaikuta.
Häissä itken kyllä liikutuksesta.

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

Mutta näkyykö avoliitot jossain tilaistoissa? Tai siis erot avoliitoista.

 

Mitäs väliä sillä on haluaako joku naimisiin vai ei?

Mä luulin etten ikinä koskaan halua naimisiin, mutta mieli muuttui kun tapasin nykyisen mieheni.
Exän kanssa en koskaan edes suunnitellut meneväni naimisiin, vaikka yhteisiä lapsia onkin kolme.

Ooh, vähän sama tilanne. En halunnu naimisiin exäni kanssa, mutta kosin itse nykyistäni. Kaikkien kanssa ei ehkä haluta naimisiin

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

no oli miten oli..mun ei tarvii mennä naimisiin, vaikka lapsia teenki.. :wave: kolmas tulossa

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

Mutta näkyykö avoliitot jossain tilaistoissa? Tai siis erot avoliitoista.

Näkyy ne. Onhan osoite yleensä sama.

 

No, onhan sillä väliä!

Ei voi minun aviosäädyllä olla sinulle väliä

No ei sinun tietenkään, vaan omalla säädyllä tietysti! Höh. Enhän edes tunne sinua!

Tarkoitinkin yleistyksenä ettei muiden ihmisten aviosäädyillä pitäisi olla sinulle väliä.
Joten on aika kumma edes pohdiskella muiden ratkaisuja tai sitoutumista omaan parisuhteeseensa.

 

Niin, nykyään on kai harvinaisempaa haluta naimisiin kuin olla haluamatta.
Meille oli itsestäänselvyys, että naimisiin mennään jos ja kun kerran yhdessä on päätetty olla. Lapset ei niinkään kuuluneet suunnitelmiin edes myöhemmin.
Kävin kuitenkin niin, että tulin raskaaksi vahingossa ja lapsi päätettiin pitää -tai ei siinä ollut muita ajatuksia edes! Naimisiin piti mennä vasta reilunvuoden päästä (oli sovittu kesä/vuosi ) mutta koska halusimme olla oikea perhe jo kun lapsi syntyy, menimme naimisiin ennen lapsen syntymää. Meillä ei ollut siitäkään asiasta muita mielipiteitä.
Samoin siskoni meni naimisiin 19vanhana ja ovat edelleen lapsettomia ja olleet naimisissa jo yli 5v! Hekin halusivat naimisiin koska vasta sitten olisivat "yhtä".
Toisaalta kaveripariskunta ei mene naimisiin vaikka haluaisivat sillä heullä ei ole "varaa" häihin, jotka ovat koko naimisiinmenon tärkein asia heille!

Nykyään on helpompi olla sitoutumatta koska avioliittoa ei pidetä sen kummalisempana sitoumuksen osoituksena. Se ei ole vain nimi paperissa meillä, vaan kirjallinen sopimus olla ikuisesti yhdessä. Itse en usko eroon.

 

KOROSTAN ETTÄ PUHUN IHMISISTÄ, JOTKA MENISIVÄT NAIMISIIN, JOS HALUAISIVAT SITOUTUA LOPPUIÄKSI. EN IHMISISTÄ, JOTKA EIVÄT PERIAATTEESTA MENE NAIMISIIN TAI NÄE SITÄ JOSTAIN SYYSTÄ TARPEELLISEKSI. Toivottavasti asia meni nyt perille, vai pitääkö vielä lihavoida ja alleviivata?

Miksi ihmeessä tarvitset avioliiton sitoutuaksesi loppuelämäksi?! EIkö lapsi sitten sido sinua mihinkään?

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

Mutta näkyykö avoliitot jossain tilaistoissa? Tai siis erot avoliitoista.

Näkyy ne. Onhan osoite yleensä sama.

Siis tietenkin noin. Mutta onko avoeroja tilastoitu?

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

Tyttökulta. Tilastot kertoo karua kieltä siitä, että avoliitoista erotaan useammin kuin avioliitoista. En muista, mistä olen lukenut.

Mutta näkyykö avoliitot jossain tilaistoissa? Tai siis erot avoliitoista.

Näkyy ne. Onhan osoite yleensä sama.

Avoliitoissa on se ero avioliittoihin että niitä on olemassa myös niitä "ei-vakavia". Esimerkiksi hyvin monet seurustelevat nuoret muuttavat yhteen vaikka suhde ei olisikaan sellainen että sen edes ajateltaisiin kestävän loppuelämää ja syynä on raha, sillä tulee halvemmaksi pitää yhteistä asuntoa kuin kummallakin omaa. Monilla on myös ennen vakavempaa suhdetta sellaisia suhteita joissa asutaan yhdessä "harjoittelumielessä" ennen vakavaa sitoutumista, joka sekin voi olla avoliitto avioliiton lisäksi.

Mutta siis harva menee naimisiin ajatellen että ei tämä kestä loppuikää ja harjoitellaanpa yhdessäasumista. naimisiin mennään useimmiten asenteella että se kestää loppuelämän, ja saman asenteen voi ottaa myös avoliitossa.

Se että on ns harjoitusavolittoja, ei tarkoita että kaikki sellaisia olisi. Kyse on vain siitä että avoliittotilastoihin tulevat mukaan myös ne ei-niin-vakavat avoliitot ihan siksi että tilastoilla ei pystytä erittelemään sen avoliiton syitä.

 

Minä vain en halunnut naimisiin. Halusin matkustella ympäri maailmaa ja olla ja nauttia niinkuin teinkin vaikka lapset olivat mukana. En vain halunnut mustasukkaista miestä rajoittamaan menoja. Naimisiin menin vasta 30vuotiaana.

 

KOROSTAN ETTÄ PUHUN IHMISISTÄ, JOTKA MENISIVÄT NAIMISIIN, JOS HALUAISIVAT SITOUTUA LOPPUIÄKSI. EN IHMISISTÄ, JOTKA EIVÄT PERIAATTEESTA MENE NAIMISIIN TAI NÄE SITÄ JOSTAIN SYYSTÄ TARPEELLISEKSI. Toivottavasti asia meni nyt perille, vai pitääkö vielä lihavoida ja alleviivata?

Okei, mä ajattelen asioita niin erikanteilta, etten tollasta vaihtoehtoa edes ajatellut. Mutta kyllä mä oon tehnyt lapset, vaikka en ole sitoutunut mieheeni loppuelämäkseni (vaikka naimisissa olenkin). Mä elän aika kerrallaan ja mun mielestä on tyhmää ajatella, että pitää roikkua toisessa kiinni vaikka mitä tapahtuisi. Mun mielestä mieheni saa erota minusta, jos ei enään mun kanssa halua elää. Mun mielestä tärkeämpää on haluta elää keskenää, kuin se että pitää elää, koska niin on joskus päättänyt.

 

En minäkään ymmärrä. Jotkut on ilmeisesti ymmärtäneet avioliiton vähän väärin kun eihän se ole mikään kristillinen toimenpide ellei sitä halua sellaiseksi tehdä. Itse en ole uskossa ja mulle avioliitto on merkki sitoutumisesta toiseen ihmiseen, sen että kahdesta tehdään yhtä.

Sanotte että lapsi sitoo enemmän, ei pidä suoraan paikkansa. Lapsi voi olla vahinko tai enemmän toisen haluama ja kyllähän täältäkin saa lukea monesti kuinka vähän se lapsi sitoo pareja toisiinsa. Mun mielestä avioliitto on päätös sitoutua siihen parisuhteeseen kun lapsi syntyy sitoudutaan lapseen eikä siihen kumppaniin. Ja monesti eron sattuessa näyttää olevan kovin kyseenalaista varsinkin isien sitoutuminen lapseensa.

 

Mutta minä en pidä avioliittoa missään arvossa jos näin karskisti voi sanoa...toki muiden avioliittoja kunnioitan mutta itse en edes kuulu kirkkoon.
Miksi minun pitäisi mennä naimisiin kun se ei minulle merkitse mitään?

Me mieheni kanssa ei myöskään kuuluta kirkkoon ja ollaan naimisissa. Mitäs se kirkkoon kuuluminen tässä vaikuttaa?

 

Jos ero avoliitossa tulee, niin meneekö lapsi herkemmin automaattisesti äidille..? meinaan onko yhtä hankala sumplia tapaamis- ym. oikeuksia? Eli avoliitto sitoisi lapsen äitiinsä enemmän?
En tiedä yhtään, tuli vaan mieleen, voiko joku luulla näin.

 

Mitä ymmärtämistä siinä on? Eikö voi suoraan sanoa, että paheksuu toisten tapaa?

 

Mutta minä en pidä avioliittoa missään arvossa jos näin karskisti voi sanoa...toki muiden avioliittoja kunnioitan mutta itse en edes kuulu kirkkoon.
Miksi minun pitäisi mennä naimisiin kun se ei minulle merkitse mitään?

Me mieheni kanssa ei myöskään kuuluta kirkkoon ja ollaan naimisissa. Mitäs se kirkkoon kuuluminen tässä vaikuttaa?

Avioliitto on kuitenkin pitkälle historiaan kirkollinen instituutio. Maistraattiliitot, parisuhteen rekisteröinnit jne. ovat tulleet nyt sitten mukaan jälkijunassa.Siksi otin tuon kirkollisen puolen esiin.

Jos uskonnolliset syyt eivät ole tärkeitä niin jäljelle jää juridiset ja nekään eivät minuun vaikuta...niin ja tietenkin kiintymys ja rakkaus toiseen mutta se on sitten ihan henkilökohtaista että tunteeko siihen tarvitsevansa jonkinlaista virallistamista.

 

Mä luulen että aika moni nainen joka tässäkin vannoo ettei kannata avioliittoa sanois heti "kyllä" jos niitä se oikea mies kosis. Eli on vähän itsesuojelua olla ns. uskomatta avioliittoon kun mies ei ole kiinnostunut viemään vihille.