Mä en ymmärrä ihmisiä jotka

eivät ole valmiita menemään naimisiin mutta ovat valmiita tekemään yhteisen lapsen. Kumpikohan sitoo, tai pitäis sitoa enemmän. Ajattelen siis, että lasten hankinnassa ajatuksena on kasvattaa se yhdessä aikuiseksi asti.

 

Samaa olen mäkin ihmetellyt...

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

 

minä olen miettinut ihan samaa

 

Mutta minä en pidä avioliittoa missään arvossa jos näin karskisti voi sanoa...toki muiden avioliittoja kunnioitan mutta itse en edes kuulu kirkkoon.
Miksi minun pitäisi mennä naimisiin kun se ei minulle merkitse mitään?

 

Samaa olen ajatellut mutta kukin tavallaan.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

peesi! Ei mulla oo mitään naimisiinmenoa vastaan, mutta mun mielestä se ei oo pääasia vaikka lapsia olisikin!

 

Avoliitto sitoo loppujen lopuksi paremmin kuin avioliitto, jos on yhteistä omaisuutta esimerkiksi omistusasunnon muodossa. Avioliitosta pääsee helpommin pois omaisuuden osituksen vuoksi, vaikka toinen heittäytyisikin hankalaksi.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

no helpompihan siitä on lähteä kun ei ole edes naimisissa ja jos ihminen ei ole lapsensa äidin/isän kanssa valmis menemään naimisiin, kertoo hänestä/suhteesta jotain. Kun ei siis ole kysymyksessä ihminen joka ei periaatteesta mene naimisiin tai katso sitä tarpeelliseksi.

 

Minä en ymmärrä minkäänlaisia ihmisiä, en edes ketjunaloittajaa. Helvettiäkö nyt noin utelias pitää olla

 

aika harva varmaan on sen takia naimisiin menemättä, että kokisi sillä tavoin itsensä jotenkin vähemmän sidotuksi, eiköhän ne syyt ole muualla.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

näin

 

No, onhan sillä väliä!

 

Kaikille avioliitto ei ole niin pyhä asia, esim. ateisteille. Lapsi sitoo loppuiäksi, mutta avioliitto voi päättyä milloin vaan jos molemmat osapuolet ei avioliiton eteen töitä tee.

 

Mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka eivät voi käsittää sitä, että kaikki eivät tee samalla tavalla. Jokainen tekee parisuhteen kanssa niinkuin itte haluaa eikä se kaivele muitten napaa meneekö naimisiin vai ei. En mä ainakaan jaksa miettiä toisten naimisissa oloa/naimattomuutta.

 

Mä ymmärrän. Naimisiin menin byrograattisista syistä, lapsi taas tehtiin biologisita. Mielestäni niillä ei ole keskenään muuta takemistä, kuin että kun naimisissa ollaan, on muu maailma turvannut paremmin elämisemme ja sitä turvallisuutta tunnetta tarvitaan lapsiperheessä, mutta ei ennenkuin se lapsi on syntynyt.

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

no helpompihan siitä on lähteä kun ei ole edes naimisissa ja jos ihminen ei ole lapsensa äidin/isän kanssa valmis menemään naimisiin, kertoo hänestä/suhteesta jotain. Kun ei siis ole kysymyksessä ihminen joka ei periaatteesta mene naimisiin tai katso sitä tarpeelliseksi.

Jos on lähteäkseen niin kyllä sitä lähtee vaikka naimisissa olisikin. Ja parempihan se on jos on helpompi lähteä, välttyy turhalta hankaluudelta. Mutta kukapa sitä olisi sillein yhdessä että ajattelisi ensimmäiseksi eroamista?

 

No, onhan sillä väliä!

Ei voi minun aviosäädyllä olla sinulle väliä

 

no vaan siis en ny ymmärrä. ei kai se suhdetta muuta onko naimisissa vai ei vaikka lapsia onkin. tietty sen ymmärrän että saa leskeneläkettä jos toinen kuolee mutta kyllä me toisiamme rakastetaan vaikkei naimisiin halutakkaa...

 

Tää on niin loppuunkaluttu aihe. :xmas:

 

Mutta minä en pidä avioliittoa missään arvossa jos näin karskisti voi sanoa...toki muiden avioliittoja kunnioitan mutta itse en edes kuulu kirkkoon.
Miksi minun pitäisi mennä naimisiin kun se ei minulle merkitse mitään?

No eihän sinun toki pidäkään, jos ei se mitään merkitse. Mutta jos sanot, että et pidä missään arvossa, niin eikös se ole ihan sama asia kuin että et kunnioita? Kukaan ei oo tainnu vielä kirjoittaa, että "minä en pidä avoliittoa missään arvossa"

 

Miks kaikkee/kaikkii pitäs ymmärtää?

 

Mitä ymmärtämistä siinä on?! meitä on moneen junaan. meillä on yhteinen lapsi (1v) ja olemme seurustelleet 7v. en ole valmis naimisiin ja toivon ettei mies vielä kosisi. Se ei missään nimessä tarkoita etten haluaisi hänen kanssaan naimisiin tulevaisuudessa mutta vielä en menisi naimisiin missään nimessä. Olen jo/vasta 23 ja minusta en ole valmis naimisiin. Ja kyllä, olin valmis äidiksi. En juo, en polta ja kannan vastuun lapsesta ja olen vielä hänen kanssaan kotona enkä aio laittaa tarhaan pitkään aikaan. mielestäni sillä ei ole väliä ollaanko naimisissa vai ei. Se ei vaikuta omalta osaltani mihinkään. Onpahan jotain jännää tulevaisuuteenkin.

 

kuinka moni eroaa ?? siis kun on naimisissa...meijän tuttuja yhteen ynnätty ja tultu siihen tulokseen että ei kannata..varmemmin tulee ero kun on naimisissa..

me siis ei olla ja ei mennäkkää..meijän suhde ei muuttuis siitä mitenkää jos naimisiin mentäis joten miksi mennä??

 

Mitäköhän väliä sillä naimisiin menolla on muuta kuin juridisesti? Ei niin mitään! Ja jos suunnitelmat menevät läpi niin ei enää sitäkään.

no helpompihan siitä on lähteä kun ei ole edes naimisissa ja jos ihminen ei ole lapsensa äidin/isän kanssa valmis menemään naimisiin, kertoo hänestä/suhteesta jotain. Kun ei siis ole kysymyksessä ihminen joka ei periaatteesta mene naimisiin tai katso sitä tarpeelliseksi.

Mä en ymmärrä miksi kuvitellaan, että avoliitosta on helmpompi lähtiä. Ei se todellakaan niin ole. Jos on lähteäkseen, niin sitä lähtee on naimisissa tai ei.

Joissakin tapauksissa avoero voi itteasiassa olla vaikiampi kuin avioero, kun eim omaisuudenjako olekaan niin selvää.