Mä en todellakaan tiedä, mitä tässä pitää tehdä...

Tyttö on nyt vuoden, vähän reilu. Iltaisin imetin vielä kuukausi sitten, rauhotin siis rinnalle. Tulin siihen tulokseen, että nyt lopetetaan iltaimetys, että pääsen joskus johonkin sitten, ja ei sitä tyttö enää tarvitse, kun niin "isokin" jo on. No, se onnistui todella hyvin. Jo ekana iltana otin vaan syliin, rauhoitin, laskin sänkyyn ja sinne nukahti. Tätä kesti parisen viikkoa, myös miehelle rauhottui hyvin.

No, nyt on sitten pari viikkoa taisteltu, ei tule rauhottumisesta mitään, ei MITÄÄN! Huutaa vaan sylissä, nakkoo tuttia lattialle, rimupuilee, tahtoisi pois sylistä. Sitten kun laskee sänkyyn, alkaa armoton huutaminen, siis vielä pahempi. Mitä tässä nyt pitäs tehdä. Mies nimittäin on nyt sitä mieltä, että maitopullo pitäs antaa. Itse taas olen sitä vastaan, koska mitä järkeä, kun tissistä on päästy eroon, niin siirtyä pulloon??? Mies ei tunnu tajuavan tätä. Haluaa vain päästä helpommalla. Nyt olen yrittänyt nakittaa miehenkin nukuttamis puuhiin, jotta mun ei aina tarvitse yksin toimittaa sitä. No, 5 minuuttia on, ja jos tulosta ei synny (kuten tässä nyt ei oo kertaakaan syntynyt) niin mies tulee ja sanoo ettei onnistu. Ei ole siis jätkällä kanttia kauemmin yrittää... En tiedä. Olenko inhottava vaimo, jos kiellän miestä antamasta pulloa, vaikka on miehen vuoro nukuttaa, vai pitääkö miehen antaa nukuttaa omalla tavallaan??? Mies ei kuulemma jaksa painia 1 vuotiasta vastaan...

 

Meillä pullosta luovuttiin vasta 2veenä, silloin sai paremmin puhumisella rauhoittumaan. Meille sopi yöpullo, päästiin helpolla ja se pullosta vieroittaminenkin sujui todella hyvin. Että kukin tavallaan.

 

minä kysyisin neuvolasta neuvoa. itse en pidä lapsen huudattamisesta, niillä on omat juttunsa ja tarpeensa joita aikuiset ei ymmärrä. joku kehityskausi sillä on, ehkä se pullon antaminen ei sinänsä mitään pilaa (paitsi ehkä hampaat)...

 

Meillä pullosta luovuttiin vasta 2veenä, silloin sai paremmin puhumisella rauhoittumaan. Meille sopi yöpullo, päästiin helpolla ja se pullosta vieroittaminenkin sujui todella hyvin. Että kukin tavallaan.

Entäs hampaat? Eikö ne kärsi?

 

minä kysyisin neuvolasta neuvoa. itse en pidä lapsen huudattamisesta, niillä on omat juttunsa ja tarpeensa joita aikuiset ei ymmärrä. joku kehityskausi sillä on, ehkä se pullon antaminen ei sinänsä mitään pilaa (paitsi ehkä hampaat)...

Niinpä, hamaita juurikin mietin. Neuvolassa sanottiin, että ei pulloa, missään nimessä. Ja sieltä nyt on muutenkaan turha kysyä mitään, kun eivät asioitaan osaa. Ärsyttää koko neuvolan akka, mä niin INHOAN sitä.

 

Siis miten imetys estää sinua menemästä mihinkään?

 

Meillä pullosta luovuttiin vasta 2veenä, silloin sai paremmin puhumisella rauhoittumaan. Meille sopi yöpullo, päästiin helpolla ja se pullosta vieroittaminenkin sujui todella hyvin. Että kukin tavallaan.

Entäs hampaat? Eikö ne kärsi?

Ei. Tyttö nyt 3v eikä ole tullut mitään.

 

mä antaisin pullon. voi pientä : ( mä en usko että maidosta hampaat niin helpolla menee..

 

Siis miten imetys estää sinua menemästä mihinkään?

No jos tyttö rauhottuu rinnalle illalla niin siten se estää. Kun ei se mieskään voi sitä tissiä sinne suuhun lykätä... Ja nykyään muutenkin imeminen sattuu, kun ei sieltä enää mitään tule. Pyörittää vaan tissiä suussa. Siksi lopetin iltaimetyksen.

 

mullakin kohta puolitoista vuotias,enkä tohdi lopettaa kun pienelle näyttää olevan vielä niin tärkeää. musta on aika hurjaa ottaa vaan kerrasta pois ilman sitä pulloa..

 

No henkilökohtaisesti en itse antaisi periksi tuossa pulloasiassa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tuo pullosta vieroitus voikin olla 2v aivan kamalaa, sillä ainakaan meidän lapsi ei suostu kuuntelemaan mitään "rakentavaa" keskustelua, miksi nyt pullot laitetaan pois kokonaan. Ennen niin rauhallisesti nukkumaan mennyt vekara on nyt kuin tulta ja tappuraa.

Nyt vielä tuon ikäisenä on helppo vain painia tuon vieroituskauden läpi...osaksi se on varmasti teilläkin jonkin asteista eroahdistusta, 1v kun alkaa hahmottamaan itseään aivan uudenlaisella tavalla ja todella tuntee olevansa yksilö ja se voi pelottaa, jolloin jokin tuttu ja muistoissa todella turvallinen rutiini olisi ihana, mutta kun ei sitä saakkaan, suuttuu ja protestoi.

Tätä kestää yleensä nuin pienellä (vaikka isolta teidän silmissänne ) verrattaen lyhyen ajan.
Jaksatte vain olla läsnä, mutta ei siellä huoneessa silti kannata alkaa majailemaan, voitte vaikka vuorotellen mennä huoneeseen kun suuttumus on päällä ja antaa pehmon tms. halikaverin.

Sinnikkyys palkitaan kyllä ja varmasti parin viikon päästä unille meno on jo mukavampaa, 1v kun unohtaa vanhat ajat suhteellisen nopeasti.

 

Mitäs jos nukuttais viereen siis niin et menis samaan aikaan lapsen kans nukkuu...siks aikaa et nukahtaa.Uskon että läheisyyttä kaipaa.Perhepeti. Hoida sä nukutus jos mies ei pysty. Mies ei pärjää 1v kans varttukaa vaan kun tulee uhmaikä ja sit se vastameno alkaa...

 

kuiskaa (meilläkin syötiin melkein kaksivuotiaaksi asti tuttia ja unipulloa) Älkää kertoko kellekään!

 

Hei, meillä on 1,7kk ja kovat itkut myös nukuttamisesta. Meillä ei meinaa laittaa yksinkertaisesti päätä yksinään tyynyyn. Päätettiin että kasvatetaan kaikissa muissa jutuissa sitten ihan oppikirjan mukaan mutta ei huudateta ihan näännyksiin noin pientä. Me siis nukutetaan ja toivotaan että vaikka puolen vuoden päästä ollaan taas vähän eteepäin..kyllä ne vauhdilla kasvavat. Kaikilla on omat kommervenkinsa, ja ihan hyviä lapsia niistä tulee. Ei se itkeminen nyt pahasta ole, mutta jos ymmärsin oikein niin samanlaista huutomyrskyä teillä kuin meilläkin.

 

Mitäs jos nukuttais viereen siis niin et menis samaan aikaan lapsen kans nukkuu...siks aikaa et nukahtaa.Uskon että läheisyyttä kaipaa.Perhepeti. Hoida sä nukutus jos mies ei pysty. Mies ei pärjää 1v kans varttukaa vaan kun tulee uhmaikä ja sit se vastameno alkaa...

Perhepetiä kokeiltu, ei onnistu. Kaikki nukutaan huonosti. Ja viereen ei voi nukuttaa, kun sitten kun siirtää, herää ja nostaa metelin...

Siis tutti onkin, mut se lentää kaaressa lattialle, kuten aloituksessa sanoin.

 

Meillä kuopus n. 2v ja unitutti ja -pullo käytössä

 

Hei, meillä on 1,7kk ja kovat itkut myös nukuttamisesta. Meillä ei meinaa laittaa yksinkertaisesti päätä yksinään tyynyyn. Päätettiin että kasvatetaan kaikissa muissa jutuissa sitten ihan oppikirjan mukaan mutta ei huudateta ihan näännyksiin noin pientä. Me siis nukutetaan ja toivotaan että vaikka puolen vuoden päästä ollaan taas vähän eteepäin..kyllä ne vauhdilla kasvavat. Kaikilla on omat kommervenkinsa, ja ihan hyviä lapsia niistä tulee. Ei se itkeminen nyt pahasta ole, mutta jos ymmärsin oikein niin samanlaista huutomyrskyä teillä kuin meilläkin.

Annatteko siis ihan pulloa?

 

Voi, kuulostaa tutulta. Mutta pullon tarjoaminen ei kyllä meillä käynyt mielessäkään. Jos ei pulloa siihenkään asti ole saanut, niin rauhoittuisiko se sillä sitten? Ei tuo vaihe ikuisuuksia kestä! Tsemppiä teille!

 

Voi, kuulostaa tutulta. Mutta pullon tarjoaminen ei kyllä meillä käynyt mielessäkään. Jos ei pulloa siihenkään asti ole saanut, niin rauhoittuisiko se sillä sitten? Ei tuo vaihe ikuisuuksia kestä! Tsemppiä teille!

Muutaman kerran mies on antanut, ja olen minäkin... Ja on rauhottunut... Musta se on vaan kurjaa, kun hampaat pian menee...

 

Jos se yhtään helpottaa hampaita ajatellen, niin huolehtikaa muuten se hampaiden pesu huolella, aamuin illoin.

 

Meillä kuopus on nyt vuoden ja mä päätin lopettaa imettämisen, kun mä en sen kummemmin osaa selittää, mutta mä en vaan enää jaksa! Musta tuntuu, että se vie hirveesti voimia (voi olla joku muukin) ja on niin sitovaa ja rajottavaa, kun vois jo päästä helpommallakin...

Niin vois ja vois... mutta mä olen lepsuillut ja antanut pullosta maitoa nukkumaan mennessä. Ennen nukahti rinnalle, mutta ei ainakaan pullon kanssa ole nukahtanut kesken syönnin. Syö maitonsa ja nukahtaa sitten kainaloon. Ajattelinkin pikkuhiljaa siirtyä iltapalan kanssa nautittavaan maitoon nokkamukista ja sitten nukutus kainaloon. Ja sitten joskus yritetään sitä omaan sänkyyn nukuttamista. Keskimmäinen oli 2 ja puol ennen kuin alko meneen ite nukkumaan, siihen asti syliin nukahti ja hitsi se oli aika raskasta ja meni turhaa aikaa iltasin siihen nukutushommaan.

 

noin vuoden ikäisenä lapsella on aktiivinen liikkumisen ja toistojen opetteluvaihe. Lapsi haluaa harjoitella liikkumista myös nukkumaanmenonaikana esim. nousemalla ylös sänkynsä pinnoista turvaa hakemalla. Lapsi saattaa tarvita turvallista aikuista vierelleen, jotta hän rauhoittuisi nukahtamaan.

Tuossa on vähän ristiriitaa, sillä tuon ikäisenä lapsi myös harjoittelee ja opettelee erillisyyttä hoitajastaan.

Tuo nyt siitä ettei välttämättä ole siitä maidon saamisesta johtuvaa.

Onko teidän tytöllä unilelua? Ne auttaa paljon yleensä. Iltamaidon voi antaa pullosta/ nokkurista tms vaikka sohvalla köllötellen, sänkyyn sitä ei kannata antaa, eikä siihen pullolle nukuttaa.

 

en antaisi pulloa, just tänään oltiin hammaslääkärissä ja sanoivat että on huonoksi hampaille. (vaikka ei ole meillä edes käytössä) Sitkeästi vaan yritätte rauhottaa, laittaa sänkyyn, nostaa takas, silitellä taputella jne. Hermoja vaativa homma mutta kyllä pitkäjänteisyys palkitaan, ja pienikin lapsi oppii kun antaa aikaa.

 

noin vuoden ikäisenä lapsella on aktiivinen liikkumisen ja toistojen opetteluvaihe. Lapsi haluaa harjoitella liikkumista myös nukkumaanmenonaikana esim. nousemalla ylös sänkynsä pinnoista turvaa hakemalla. Lapsi saattaa tarvita turvallista aikuista vierelleen, jotta hän rauhoittuisi nukahtamaan.

Tuossa on vähän ristiriitaa, sillä tuon ikäisenä lapsi myös harjoittelee ja opettelee erillisyyttä hoitajastaan.

Tuo nyt siitä ettei välttämättä ole siitä maidon saamisesta johtuvaa.

Onko teidän tytöllä unilelua? Ne auttaa paljon yleensä. Iltamaidon voi antaa pullosta/ nokkurista tms vaikka sohvalla köllötellen, sänkyyn sitä ei kannata antaa, eikä siihen pullolle nukuttaa.

On unilelu, ollut sama vauvasta asti, sekin lentää kaaressa lattialle, jos ei asiat ole niinkuin hän haluaa. No, jospa se tästä... On tempperamenttinen luonne...

 

Hei, meillä on 1,7kk ja kovat itkut myös nukuttamisesta. Meillä ei meinaa laittaa yksinkertaisesti päätä yksinään tyynyyn. Päätettiin että kasvatetaan kaikissa muissa jutuissa sitten ihan oppikirjan mukaan mutta ei huudateta ihan näännyksiin noin pientä. Me siis nukutetaan ja toivotaan että vaikka puolen vuoden päästä ollaan taas vähän eteepäin..kyllä ne vauhdilla kasvavat. Kaikilla on omat kommervenkinsa, ja ihan hyviä lapsia niistä tulee. Ei se itkeminen nyt pahasta ole, mutta jos ymmärsin oikein niin samanlaista huutomyrskyä teillä kuin meilläkin.

Annatteko siis ihan pulloa?

JOO, annan pullon. Nyt siis viikon verran nukuttaminen pullon kanssa kestää 15min kun viikkoja aiemmin oli jokailtaista huutoa ja "tappelua" kumman vuoro on nukuttaa. Mutta siis näin meillä ja voi olla että joskus mietin teinkö oikein, mutta nyt annan itsellemme luvan tähän. Ollaan vähän vastaavassa tilanteessa oltu vuosia sitten mutta tämä typy tässä se vaikein tapaus. MUTTA nyt hän saa pullonsa ja me illan itsellemme.