harmaana
Kadun tätä koko elämäni. Tein abortin tiistaina ja nyt kaikki on synkkää mies vihaa mua ja syystä ja mä vihaan itseäni. vaikka mulla oli "hyvät" syyt tehdä se mut nyt kun ajattelee ni ei ne ollu sittenkään tarpeeks hyviä. kaverit on tukena mut mies ei edes pysty katsomaan silmiin. enkä ihmettele. mä oon lapsen tappaja eikä tää täst mikskään muutu.
mun pitäis jaksaa hoitaa toista pientä alle yks vuotiasta mut ei siitäkään tunnu tulevan mitään. mä olen elämässä kokenu jo niin paljon paskaa et must tuntuu etten jaksa enää paljoo lisää. Mies vaan kysyy että mitä mä parun ku olen keskiviikosta asti parkunu vähän väliä.Mut sitä mäki mietin miks mä parun? kaiken pitäis olla nyt ohi ja kaikki hyvin? ;ulla ei oo mikään hyvin kaikki menee päin helve*tiä.
En edes tiedä miksi tulin tänne kertomaan mut kaipa se helpottaa.
mun pitäis jaksaa hoitaa toista pientä alle yks vuotiasta mut ei siitäkään tunnu tulevan mitään. mä olen elämässä kokenu jo niin paljon paskaa et must tuntuu etten jaksa enää paljoo lisää. Mies vaan kysyy että mitä mä parun ku olen keskiviikosta asti parkunu vähän väliä.Mut sitä mäki mietin miks mä parun? kaiken pitäis olla nyt ohi ja kaikki hyvin? ;ulla ei oo mikään hyvin kaikki menee päin helve*tiä.
En edes tiedä miksi tulin tänne kertomaan mut kaipa se helpottaa.