Moi,
Tekemisistä. Tottakai välillä on myös tylsää, mutta me liikutaan kans päivisin aika paljon, välillä jopa niin paljon, että pitää rauhoittaa tilannetta ja olla välillä muutama päivä kotosalla ihan kaksistaan. <3 Siis kun vauvan isä töissä. Nyt oltiin koko alkuviikko Kuopiossa reissussa, toinen mummola on siellä. Matka meni hienosti, Anton taitaa olla tyypillinen mies kun viihtyy niin hyvin autossa.
Oli kiva käydä reissussa. Kotona päivät meneekin kotitöiden, kaupan, ruoanlaiton ja vauvanhoidon tasapainoilussa. Ulkoillaan paljon, usein tehdään jopa kaks vaunulenkkiä päivässä. Sitten mun on aika usein itse päästävä juoksemaan tai muuta, pysyy mieli virkeänä. Syksyllä otan taas kortin jumpille, pääsee lihaskuntoa kohottamaan taas tauon jälkeen. Meilläkin vauva vaatii jo tekemistä ja kyllästyy helposti. Vaihtelevasti kelpaa sitteri ja sen lelukaari, leikkimatto tai pelkkä viltti. Oppi muuten nyt lopullisesti kierähtelemään ympäri, joten viihtyy myös viltillä. Ja ryömimään olisi kova hinku, sitä harjoittelee kovasti. Ei vaan tahdo vielä jaksaa ponnistaa eteenpäin, vaikka päkiöillä yrittääkin saada vauhtia alleen.
Meilläkin lauletaan paljon (vaikka en oikeasti osaakaan) ja välillä kuunnellaan tuttuja lastenlauluja cd:ltä. Anton tykkää makoilla olohuoneen matolla ja musiikin soidessa kädet ja jalat vispaavat kovasti. Mutta aina ei sekään käy. Monesti vaatii keskustelua ja paljon höpötellään ja lorutellaan yhdessä. Välillä luetaan kirjaa ja katsotaan kuvia, etenkin pehmokirja on kiva, kun sitä voi syödäkin välillä. Mikään sylivauva ei ole, eikä kantoliinassa tai
rintarepussa viihdy kauaa. Peilistä katsellaan tosi paljon päivän aikana, se on myös yksi leikki. Saa aina hyvät kikatukset siinä.
4 kk:n neuvolassa käytiin muutama päivä etuajassa, kun 3 kk:n neukkis jäi välistä terveydenhoitajan kämmäilyjen takia. Tässä mitat: 7400 g ja 68 cm! Katsoin monien maalisvauvojen mittoja ja mitä nyt muistan, niin meillä taitaa olla melkoisen pitkä poika. No, pitkä ja hoikka se on ollut syntymästään asti, tullut varmaan isäänsä. Vaikka ei se isäkään ole kuin 182 cm eli ihan normaalipituinen. Oli vaan hauska, kun meillä kävi taas kylässä samanikäinen poika kuin Anton, joka oli 60 cm.
Mutta jännä juttu, että vaatteissa käytetään pääasiassa edelleen 62, vain muutamia joutunut laittamaan pois. Ja vain muutamat 68 alkaa oleen sopivia, suurin osa vielä isoja. Eivät taida pitää kovin paikkaansa noi mitat vaatteissa. Tosin Tuttahan on ainakin melko isokokoista muutenkin.
Saatiin eka rota ja se toinen rokotus. Anton itki kun pistettiin, mutta rauhoittui heti sen jälkeen. Onneksi otin lempilelun mukaan.
Onko teillä tullut oireita rokotuksista? Kävin varalta apteekin kautta ja ostin Panadol-suppoja. Vielä ei ainakaan oireita ole, yhtä iloinen ja virkeä kuin aina.
Hei korvikkeita käyttävät: joko olette siirtyneet siihen kakkoseen? Me käytetään Nan1:tä, mutta se Nan2 on 4 kk eteenpäin. Ja luki, että voi käyttää vastasyntyneestä, jos ei saa rintamaitoa. Pitäisikö jo siirtyä tuhdimpaan?
Tarrataanko teillä jo leluihin? Meillä löytyi kädet lopullisesti noin viikko sitten. Anton tarraa kaikkeen mistä vain kiinni saa. Kaikkein hellyyttävintä on, kun haluaa aina makuullaan ollessaan kosketella toisen kasvoja ja hiuksia. Tutustelee sillä tavalla.
Tänään annoin eka kertaa porkkanaa. Huomenna tulee viikko siitä, kun aloitettiin peruna. Sitten voikin siirtyä peruna-porkkana-soseeseen ja sitä myöten peruna-porkkana-kukkakaali-soseesen, kunhan kukkakaali vielä testataan. Mitään oireita ei ole tullut, syömään opettelukin on sujunut hyvin. Maiskutteleekin jo oikein.
4 kk:n synttäreiden kunniaksi ajattelin sitten maistattaa jotain makeaa sosetta.
Mukavaa torstaita tytöt ja vauvat!, jutellaan taas.
