*~ Maaliskuun mussukat 2013 ~* Heinäkuussa

juli87:Hui mikä tarina! Ja onneksi onnellinen loppu!! Olette kyllä todella vahvoja ihmisiä kun tuollaisen pyörityksen kestäneet! Ja pikku-mies etenkin! Ihana lukea välillä tariaa joka päättyy onnellisesti!

(.) Eilen sitten ystävän häissä tuli kerrottua muutamille ihmisille kun kyselivät mites sitä autolla ollaan jne. Ei jaksanut enää pimittää, vaikka riskiviikkoja vielä edessä muutama periaatteessa. En nyt toki kaikille kuuluttanut mutta e kyl vannottanut olla keromattakaan niitä joille kerroin joten luonnollisesti jutut leviää. Noh kylläpä yks mun ystävä sit ku kuuli asian sanoikin et kieltämättä alavatsa pömpöttää vaikka olin valinnut löysähkön tunikan. Eli kohta ne ihmiset sit varmaan jo arvaileekin itse asian. Nyt vaan positiivisin mielin ettei tarttis huonoja uutisia alkaa sit kertoileen myöhemmin! Häiden jälkeen ehti iskee melko jäätävä nälkä jonka seurauksena ilta päänsäryssä ja yökkäillen kotona sitten... Huomenna alkaa työt loman jäklkeen, mites siellä jos sama iskee pitkän syömättömyyden takia, jaiks!

Nopponen 9+0 POKS! 10. viikko... ensimmäinen kolmannes lähenee loppuaan muutaman viikon päästä!

 

Väsymys on kyllä ihan kamalaa. Miestä vähän harmittaa kun ei enää voi katsella iltaisin elokuvia samalla tavalla. Mä nukahdan yleensä jo ekan vartin aikana, ja todella harvoin jaksan katsoa loppuun asti..

Tuplarattaista Meidän esikoinen olis maaliskuussa 2v 5kk, eli iso tyttö jo. Meillä ei kuitenkaan ole autoa, joten tuplien osto voi olla edessä. Maaliskuussa kuitenkin on vielä lunta niin seisomalauta ei varmaan ole kovin hyvä silloin..

Juli87 Hurja alku teidän pienellä!

Me ollaan kerrottu miehen vanhemmille, kun ollaan lomailtu paljon yhdessä. Muutenkin miehen äiti jo arvaili, joten olishan ne nyt arvannut kun mä voin pahoin ja olen väsynyt. Muut saa sitten tietää nt-ultran jälkeen.

Nallu 8+0

 

Juli87 tippa linssissä luin teidän lapsen tarinaa. uskomatonta kuinka pienenäkin voi selvitä.

huomenna olisi ensimmäinen ultra. nyt se paniikki on tullut. pelkään ettei sykettä näy..itkettää jo valmiiksi.. edelliset kaksi km olivat nyt keväällä ja ne kai tässä nyt sitten on mikä laittaa pelot liikkeelle..

LillaVe<3 paljon jaksamisia sinulle :hug: en tiedä mitä muuta voi sanoa

mamiko rv 9+2

 

mamiko: mulla kans huomenna eka ultra.. muaki pelottaa ihan kamalasti.

nyt ei ole ollut enää kamalasti pahaa oloa, vähän väsyä ja koko ajan nälkä.. ei muuta..

lenkkari ja nöttis 9+4..

 

Hei jälleen,

paljon on ollut touhua, niin on ollut palstailutaukoa. Meillä mies oli reissussa ja vei poikansa äidilleen, oltiin sitten tytön kanssa kaksin.

LillaVe<3:lle pahoitteluni ja paljon voimia!

Uusille tervetuloa!

En nyt muista mistä olitte puhuneet, sukupuolesta taisi jotain olla. Mulla on ihan poikaolo, ajattelen tätä koko ajan poikana. Halutaan kyllä tietää sukupuoli etukäteen.
Aiemmasta synnytyksestä: tyttö syntyi pikavauhtia, 1h 45 min koko touhuun. Oli vain harjoitussupistuksia jotka yhtäkkiä kovenivat. En kellotellut supistuksia enkä mitään, lähdettiin vaan suoraan sairaalaan, kun supistukset oli sitten tosi kipeitä ja itsestä tuntui että tulivat tiheään. No sairaalassa huomattiin että paikat oli 9cm auki, siitä suoraan saliin, pikainen suihku ja ei kun ponnistamaan. Pian tyttö olikin jo maailmassa.

Oma olo, on ollut aika hyvä. Viikkoon ei ole ollut juuri minkään laista vaivaa. Viime yönä sitten oli rinnaat kipeät, sattui kun nukuin mahallani. Huonoa oloa on myös tänään ollut, siihen on onneksi syöminen auttanut. Ensi perjantaina olisi sitten ensimmäinen neuvola, jännittää!

CandleLight ja 8+ jotain (olen seonnut laskuissa)

 

Minäkin haluan kuulla, minkä merkkinen doppleri siellä jollakulla on, kun sydänääniä jo kuunnnellaan!! Minäkin haluan!

Pelottavan pitkällä porukalla olleet aiemmat raskaudet, kun ovat menneet kesken Itse pelkään vielä eniten sitä, että sydän sammuu, mutta sitten 10. viikon kontrolliultraa turvotuksen ja raajojen osalta. Sitten kun niskaturvotus on saatu varmistettua, eikä todella olisi hätää, uskaltaisin vasta alkaa rentoutua ja tunnustaa ihmisille. Enää minulle ei todellakaan riitä kertomiseen hyvät ar-uutiset tai niskaturvotukseton mittausultra.

).( Eilinen voitu tosi pahoin, aamupäivästä oksentelinkin. Nyt on viikon päivät ollut, että herään 4-6 aikaan aamuyöstä ja voin todella pahoin. Onneksi rannekkeet auttavat hyvin, jos pysyy vaakatasossa. Toinen tissikin on edelleen hyvin kipeä.

Kilu ja Onni-Unelma 7+2

 

Mä meen tiistaina töihin loman jälkeen, jolloinka pitäs kertoo esimiehelle. On alkanu jännittää, et ku pitää kertoo niin aikasin siel, et mitäs jos meneekin kesken. Ekassa raskaudessa en palstaillu raskausaikana yhtään, ja muistaakseni en juurikaan ollut huolissani.
En usko hankkivani tuplarattaita, esikoinen maaliskuussa lähes 3,5 v. Seisomatuen ostan.
En osaa sanoa vielä, kysytäänkö sukupuoli. Ekasta ei kysytty. Käytii 4D-ultrassakin (vai onko se 3D), jossa lääkäri olis kirjottamu sen lapulle. Mut ei me haluttu. Olishan sen lapun voinu ottaa, ja kattoo syntymän jälkeen, menikö oikein. Nyt kyl tekis mieli, niin ei tarvis hirveesti ostaa neutraaleja juttuja. Tosin ajattelin ostaa nyt vaatteet tosi värikkäinä. Ja tietäs, et laitanko pienet vaatteet myyntiin. Kaikki alle 86 cm oon jo myyny pois, mut plussan jälkeen en oo laittanut mitään myyntiin.
Syömistä olen jo voinut vähentää, ei tule paha olo niin herkästi enää. Turvotus mahassa sen kuin kestää, varsinkin iltaisin. Rinnatkaan ei oo enää niin kipeet.
Ja ultraa joutuu viel odottaa puoltoista viikkoa.

SMV78 8+6

 

voi tätä meidän nuorimmaista... Heräilee nykyään joka aamu n.4.30-5.30. |O Olis ihanaa nukkua joku aamu pidempään, mut ei. Ihan sama mihin aikaan hänet laitetaan nukkumaa, ei pidennä unta.

Tsemppiä kaikille pahoinvoiville!!

Ens viikolla olis taas neuvola. Laittaavat varmaan jo lähetteen np-ultraan.

Käytiin eilen poimimassa mansikoita ja pikkasen löydettiin myös kanttarellejä. Mustikoita pitäis myös lähteä joku päivä keräämään, ja olis ihana saada sieniä myös pikkasen säilöttyä talveks. Kunhan jostain löytäis vähän ylimäärästä virtaa ja jaksamista. Noh, kuukauden päästähä pitäis sit olla menossa jo se energinen keskiraskaus.

Eea & Pallero 8+2

 

Mitä mieltä muut, voisko tuohon listalle päivitellä tyttö-/poikaoloja ja sit myöhemmin tyttö-/poikalupauksia?

 

tänään olis se ultra.. kääks.. noh, aika menee töissä nopsaaan..

lenkkari ja nöttis 9+5

 

Kääk, paniikki! Pahoinvointi on ollut eilen ja tänään huomattavasti lievempää kuin ennen eikä tissitkään ole enää juurikaan kipeet. Siihen päälle parit tarinat netistä keskeytyneistä keskenmenoista niin alko varma tunne että meidän mökkylä on kuollut. Ja siihen päälle täällä mainittu kommentti että "kyllä äiti tietää onko lapsella kaikki ok" niin sitten tulin ihan varmaksi että se oli sitten siinä....

Miten sitä on tullut näin hysteeriseksi?? :stick:
Ja miten noiden keskenmenotarinoiden lukemisen pystyisi lopettaan?

Tsemppiä kaikille ultraan menijöille!!!

AnyHope 7+2

 

Marais Veikkaan minäkin, että ihan on normaalia noilla viikoilla, että näkyy vaan ruskuaispussit. Viikon/parin päästä varmaan jo sykkeetkin on näkyäkseen. Käytkö kontrolliultrassa milloin? Tuplaonnea :flower:

Toivoja74 Oi, sinun päivä kuulostaa ihan siltä, mitä minä haaveilen voivani tehdä. Täydellistä :heart: Köllöttelen kyllä itsekkin niin paljon kuin mahdollista, mutta tuo liikkuvainen maailmantutkija-taapero pitää kyllä huolen että pitkin ei voi äitikään paikoillaan homehtua

Pihlaja78 Oi ihanaa, minäkin haaveilen The Masusta. Nauti siis omastasi =) Vaikka ymmärrän kyllä että ahdistaa, jos haluaisi vielä pitää salaisuuden ja sitten joutuu oikein kunnolla piilottelemaan jne.

Alisa84 Oiii, sinullakin on jo The Masu. Oon niiin kade

Juli87 Hurja tarina, ihan tippa tuli linssiin sitä lukiessa. Mahtavaa että pieni mies on selvinnyt.

mamiko ja lenkkari Tsempit ultraan

CandleLight Hurjan nopea synnytys sinulla ollut. Minäkin voisin toivoa tuollaista nopeaa "nyt mennään eikä meinata"-meininkiä. Minulla synnytys kesti vuorokauden verran ja jouduttiin nopeuttamaan/tehostamaan oksitosiinilla ja ei se muutenkaan mennyt niin kuin Strömsössä. Pelottaa ajatuskin synnyttämisestä :O

Tuplarattaat Mammutti ja sintti sekä Eea ainakin noista kyselivät. Minullakaan ei ole kokemusta, mutta kovasti mietinnässä on..Esikoinen on maaliskuussa vajaa 2-vuotias, joten luulen että jotkut tuplat on kyllä hommattava, tai sitten minä en pääse yksinäni enää
esim. kaupungille. Kauheasti haluaisin sellaisia "päällekkäin" olevia, Britaxin b-dualit ja Phil&Tedsit voisivat olla sellaiset. Mutta mitenköhän siellä alhaalla sitten toinen viihtyy ja miten/miten pitkään sinne mahtuu? Siinä mielessä vierekkäin olevat kopat voisivat olla kätevämmät, esim. Carenan duobleSwingit tai vastaavat. Ääää, ihan ahdistus tulee miettiessä. Tarttis lähteä varmaan ihan testailemaan ja kattelemaan kiesejä liikkeisiin. Aluksi mietin myös etten hankkisi tuplia ollenkaan, vaan kantaisin vauvaa liinassa tai repussa. Mutta pakko ne
tuplat on kyllä saada. Vaikeeta on tämä pohtiminen

Eea Voi ei, sinulla on varmasti nyt rankat ajat, kun väsymystä
on muutenkin, ja sitten pitää heräillä noin hurjan aikaisin : / Jaksamisia kovasti :hug:

Oksenteleva Meliah 9+0

 

Peukkuja Lenkkarille ja mamikolle ja kaikille muillekin jotka jännää ultraa!

Juli, olipas rankka tarina! Ootte kyllä sitkeitä, etenkin pikkumies! Mieletöntä, että noinkin pieni voi selviytyä... Tänään olikin muuten Helsingin sanomissa juttua parantuneesta keskoshoidosta.

AnyHope, tiedän tunteen... Ei kai siihen muu auta, kun yrittää keksiä muuta ajateltavaa ja tekemistä! Itelläni ainakin vatvominen vaan pahentaa pelkoja, ja hetken jos osaa olla ajattelematta asiaa, niin tulee heti luottavaisempi olo.

Sukupuolesta mulla ei ole oloa suuntaan tai toiseen. Jos se sanonta pitää paikkansa että tyttö vie kauneuden ja poika terveyden, niin sitten tää olis ehdottomasti tyttö. Mulla on niin ruma olo kun naamaan on puskenu kamalasti näppyä nyt ja turvottaa niin paljon. Kamalan plösö olo. Ja sitten kun mitään pahoinvointeja ei ole, niin eihän se sitten poikakaan voi olla?! Hahhah, en mä nyt oikeesti tohon usko. En tiedä vielä, kysytäänkö sukupuoli rakenneultrassa, vai jännätäänkö loppuun saakka.

).( Väsymys on saapunut tännekin! Viimeyönä sain pitkästä aikaa nukuttua oikein hyvin, mutta oon väsyneempi kuin pitkään aikaan. Voisin mennä takas sänkyyn ja nukkua kolme päivää. Sikäli ihan kiva, että uni on alkanut tulla iltaisin helpommin, kun aiemmin kärsin nukahtamisongelmista. Oireita täällä on muuten edelleen aikas vähän. Tissit edelleen aivan sairaan kipeät, ja ne kasvaa kovaa vauhtia.. Jihaa, kohta saan varmaan ostaa ekat B-kupin liivit! Pahoinvointia ei sitten minkään laista. Nälkä tulee vähän väliä ja ruokahalu on suuri. Maha on todella turvoksissa. Tää pömppö ei enää kauaa pysy salassa.

Hahaa, meiän lauantainen illallinen meni oikein hyvin, ja mun "viininjuonti" meni vieraille ihan täydestä. Mulla oli siis lasissa alkoholitonta viiniä, ja täytin sitä vaivihkaa omasta pullostani aina kun menin keittiöön jotain ruokia valmistelemaan. Väsymys kyllä tuli ihan yllättäen. Jo kymmeneltä illalla meinasin nukahtaa pystyyn eikä haukottelusta tullut loppua. Onneksi vieraat eivät olleet kovin myöhään.

Tänään pääsen harjottelemaan vauvan hoitoa, kun meen siskolle lapsenvahdiksi. Pääsee vaihtamaan vaippaakin ekaa kertaa elämässä ja näkemään millasia yöherätykset todellisuudessa on. Huoh, ajatus haukotuttaa jo valmiiksi.

Tsempitykset kaikille väsymyksen kanssa painijoille ja pahoinvoiville! Kohtahan se energinen keskiraskaus sitten alkaakin!

Nanna 6+2?

 

siellä se pieni oli <3 vastasi rv 9+4 ja näytti jo ihan oikean vauvan alulta <3 nyt töihin..

 

Täällä mä vielä olen. Vähän tuntui pahalta tulla kirjottamaan mutta pakko. Mä siis soitin neuvolaan ja siellä sanoivat että noin varhaisilla viikoilla ei ole tarvetta tutkia keskenmenoa mikäli vuoto on ollut normaalia eikä kamalan runsasta ja jos ei ole ollut kamalia kipuja. Vain, jos nyt alkaa vielä runsaampi vuoto ja kipuja, niin pääsen tutkittavaksi. Aloin vain miettiä, että miten muilla on ollut, pääsittekö tutkimuksiin jos viikot oli niinki pienet ku mulla, 5+0? Täytyyköhän yksityiselle mennä. Kysyin myös että saako heti yrittää uutta raskautta, niin sain luvan. Jospa se sitten menisi loppuun asti, jos vielä onnistutaan saamaan vauva aikaan.

Mulla eniten tuntuu pahalle sellaiset asiat, että mietin vain kuinka me miehen kanssa ollaan saatu aikaan se pieni elämän alku ja miksi ihmeessä se kaikki loppui näin. Mietin, olisiko vauva ollut poika vai tyttö, sitä ei kukaan saa koskaan tietää. Mietin, miltä vauva olisi näyttänyt jos olisi syntynyt sitten laskettuna aikana. Mietin miltä hän olisi näyttänyt aikuisena ja millainen hänestä olis tullut. Silloin padot aukee. Onko muut keskenmenon kokeneet miettinyt tällaisia? Me tultiin eilen reissusta illalla. Saatiin lapset nukkumaan ja itse sai aikalailla painua perässä myös. Kävin laittamassa valot vessaan että näen mennä pissalle kun raskaana joutuu ramppaamaan vessaassa. Samalla sekunnilla muistin etten mä edes ole raskaana. Sillon sain itkukohtauksen, mutta itku onneks helpottaa mulla oloa.

Mä kirjotin tänne, koska oikeestaan en voi kenellekään muulle piuhua tästä, kuin miehelle. En halua kenenkään tutun tietävän että meille on sattunut keskenmeno, koska sitten aavistaisivat myös ehkä tulevan yrityksen ja mahdollisen uuden raskauden.

-Lillave<3

 

Tsemppiä Lillave! Nyt purat ja käyt kaikki tunteet läpi.

Miun keskenmenot ovat halunnet tarkistaa, vaikka ovat sattuneet viikolla 7.. On kuulemma hyvä tarkistaa ettei kohtuun jää mitään, joka vois myöhemmin aiheuttaa tulehdusta tms.

Keskenmenot mie olen käsitellyt itkemällä muutaman päivän. En ole osannut ajatella alkiota vielä tyttönä tai poikana. Omaa oloa on ehkä hieman helpottanut, kun olen ajatellut ettei vauva ollut kykeneväinen kasvamaan ja kehittymään. Parempi, että meni kesken jo viikolla 7., kuin että olis huomattu vasta np-ultrassa. Olen vaan ajatellut, että niin oli tarkotettu. Meidän ei ollut tarkotus saada vauvaa 6/2010 eikä 2/2011. :|

Eea & Pallero 8+2

 

Välillä munki oloa helpottaa kun ajattelen ettei se vauva ois ehkä pystynyt elämään täällä, että jos oli jokin rakenne vika tms...

Oisko teidän mielestä syytä mennä sitten yksityiselle ultraan tarkistuttamaan kohdun tilanne? Just tuota tulehdusta mäki pelkään, ja tietty pahimman kaavan mukaan, eli tulehtuu ja se jouduttas poistamaan ja ei koskaan enää saatas vauvaa. Joo, oon vähän herkillä...

 

Lillave<3: mulla kohtu tyhjeni itsekseen 5+3, viikon päivät kesti, ei mitään suurempia kipuja. Olin jo ehtinyt varata ajaan yksityiselle varhaistultraan, joten päätin mennä sinne joka tapauksessa tsekkaamaan onko kohtu täysin tyhjentynyt. Olihan se.

Keskenmenon jälkeen ajatukset mulla pyöri hyvin paljon vaan sen asian ympärillä. Siitä on kulunut nyt pian 4kk, nyt tuska on hellittäny tai ehkä ennemminkin muuttanut muotoaan. Toki uuden raskauden myötä ajattelee, että sen oli tarkotuskin mennä kesken, oli mulla kuitenkin verenvuotoa jo kun plussasin ja vatsa ihan tajuttoman kipeä koko ajan, myös plussa oli haalea. Ehkä ne oli kuitenkin merkkejä, ettei kaikki oo hyvin. Ja toisaalta, onneksi se tuli luonnollisesti pois, olis ollu kamalaa ultras kuulla myöhäsemmillä viikoilla, että jotain on pahasti vialla.

Muutama viikko sitten oma äitini kertoi tutusta joka saa vauvan, joulukuussa. En pystynyt ajattelemaan mitään, tuli vaan niin paha mieli, koska meidän pikkuisen piti silloin syntyä. Toisinaan vieläkin lasken, että millä viikolla olisin nyt. Aika parantaa. Paljon km:n jälkeen silittelin vatsaani, miettien, että täällä se pikkuinen vielä hetki sitten oli, pikkuinen ei ollut vaan vielä riittävän vahva selviämään. <3

Itse kerroin keskenmenostamme ystäville, jotka tiesivät lapsettomuushoidoista, sekä omille vanhemmilleni. Nyt kun aikaa on kulunut niin kerroin myös omalle veljelleni. Mieheni ei ole taas kertonut kenellekkään koko lapsettomuushoidoista, mun sairaudesta tai keskenmenosta, ei koe tarvetta. Kertominen tai kertomatta jättäminen on sinun asiasi. Itse sain voimaa kun sain mieheni lisäksi käpertyä myös äitini kainaloon ja itkeä pahaa oloa pois. Silmät kostuvat näköjään nytkin kun asiaa muistelen. :/

Yritä antaa itsellesi nyt aikaa, kyllä se siitä helpottaa. Olet kuitenkin saanut lapsia jo maailmaan, luultavasti saat vieläkin. Jaksamisia sinne. <3

 

Lillave
Kun sain keskenmenon rv 7 olin tehnyt testin vasta viikko sitte. En ollyt oikein vielä edes kiintynyt pikkuseen. Useasti silloin mietin että ehkä näin oli parempi olin vasta valmistunut ja aloittamassa työt.
Kun toinen tuli viikkoja oli jo 12 ,raskaustestin olin tehnyt 2kk ennen se oli kuin isku taivaalta kaikki murentui. Olin käynyt jo kahdessa ultrassa ja ostanut muutaman vaatteen. Olin juuri kertonut muutamalle ystävälle 3pv aikaisemmin kun km tuli. En meinannut millään jaksaa sitä kun koko-ajan oltiin: voi kamala ja nyt on surun aika. Kaikki tuntui pahalta ja halusin olla omissa oloissa en kertos mitään kellekkään. Kyllä se sitte siitä miehen kanssa puhuttiin. Pääsin ylikin vasta.. Parin kuukauden päästä.

Hurja yö salamoi taukoamatta ja ukkonen jyrisi kovin. Se oli kyllä pelottavaa kuin ei hetkeksikään tauonnut. Ja yöllä ei kyllä nukuttanu siinä kuumuudessa
Tänään mies lähti raksalle kattomaan ettei vahinkoja oo käyny. Pojan kanssa kahden ollaan. Tästä pitäis lähteä äidilläni käymään. Turvotus ei ole onneksi kovin pahana. Oksentamassa täytyy käydä päivittäin


Juli ja mini 9+2

 

Takana varhaisultra! Vauva näkyi ja sydän tykytti! <3 Maksettavaa jäi kelakorvauksen
jälkeen 150e, mikä ei ole paljoa mielenrauhasta. Luotan ja kiinnitän toiveeni siihen,
että varhaisultrassa todetun sydämensykkeen jälkeen km-prosentti pienenee. Olo siis
onnellinen ja Pulla tosiaan saatu aikaiseksi, mutta mielenrauhaa tutkimus ei silti tuonut,
vaan yhtälailla pelokas olo jatkuu kun tähänkin asti.

Oireista Viikonloppuna väsymys ja oksetus noussut ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Nukun keskimäärin 16h/vrk, ja väsymys on silti toimintakykyä haittaavaa.
Ällöttää/kuvottaa/oksettaa koko ajan ja kaikki ruoka pyrkii ylöspäin.

Varmaan kaikki meistä jakaa alkuraskauden aikaisen pelon ja huolen keskenmenosta tai
tuulimunasta. Kehtaanko edes sanoa/kirjoittaa, että ainakin itse olen miettinyt monesti
kirjautuessani tänne, että on tilastollisesti epätodennäköistä että kukaan ei saisi
keskenmenoa kaikki tänne kirjoittelevat saisi elävän/terveen vauvan?
Ja mikä pelko ja huoli, että juuri minun raskaus menisi kesken ja haikara
lentäisi taas ohitse.

Lillave<3 Kokemuksesi vetää sanattomaksi. Voimia ja jaksamista sinulle.
En osaa enkä yritä sanoa mitään muuta.

HaaveissaPulla ja Pulla rv 8+0 - - POKS ja yhdeksäs viikko starttaa!

 

ps. Lillave<3 mun mielestä tohon tarkistusultraan pitäisi ehdottomasti päästä ihan julkisen puolen kautta.
Voisiko tutkimukseen kuitenkin päästä vedoten kipuihin tms? Jos jälkikäteen tulisi vaikka
kohtutulehdusta tms, tarvitsee mahdollisesti uudemmankin käynnin. En nyt suoranaisesti kehota
valehtelemaan, mutta liioittelemaan hieman hoidon saamiseksi. Olen itse olen kokenut
(muissakin kun naistenvaivoissa) että pitää osata vaatia palvelua ja tuoda oireita napakasti
ilmi, että saa tarvitsemansa hoidon.

 

Anyhope Mulla pahoinvointi vaihtelee paljon. Välillä ei voi syödä mitään ja välillä on ihan normaali olo. Vaikeaa on olla pelkäämättä, mutta yritan ajatella että suurin osa keskenmenoista kuitenkin ilmenee ihan vuodolla. Eikä netistä kannata kaikkea lukea, vaikka helppo se on sanoa..

Sukupuolesta Mä en usko mihinkään sanontoihin. Mulla edellinen tyttöraskaus ja se vei kyllä terveyden. Mahakin tais olla enemmän poikamaha kun ei takaapäin näkynyt. Edessä sitä kyllä olikin sitten senkin edestä.

Lillave Kaikki tuo miettiminen kuuluu siihen suruprosessiin. Anna vaan lupa surra ja ajatella, niin menetyksestä pääsee paremmin yli. Voimia :hug:

Me täällä miehen kanssa vitsaillaan, että tulee kaksoset. Mulla kun on poika- ja tyttöolo kumpikin Noo, eiköhän se olo kohta selkene.

Torstaina olis eka neuvolakin jo

Nallu 8+1

 

Lillave <3 :hug:

täällä oli neuvolalääkäri & ultra.. siel se jässikkä haihatteli meneen.. :heart: vähän liikkui ja sykkeetkin näkyi (kuulemma, itte en osannut sitä siitä monitorin ruudulta katsoa)..

neuvolakortissa oli et liikkeet + ja syke +

 

LillaVe, anna itsellesi aikaa surra kunnolla, vaikka menisi sitten kuinka pitkään.

Kiitokset kaikille rohkaisusta ton mun ultran jälkeen. Toivotaan tosiaan, et vähintään 1 alkio saatais vielä näkyviin! Kontrolliultraa ei lääkäri ottanu puheeks, mut pitää varata se itte parin viikon päähän.

Olo on turvonnut, kuin rantautuvalla valaalla Sormukset kiristää ja ällöttää koko ajan. Nukuttaa ja voimat on pois. Alaselässä nuo menkkakivut jatkuvat jo toista viikkoa ihan koko ajan. Mahdan olla vuoden äiti ja vaimo!!

Töihin meno ei hirveästi viikon päästä houkuta, mutta saa ainakin muuta ajateltavaa, päivät kuluu sit niin äkkiä, että hyvä jos vessaan ehtii (just nyt pelottava ajatus)

Onnea mukavista ultra-uutisista!

T. Marais ja kamu 6+1

 

Lillave<3: :hug: En osaa sanoa muuta. Jaksamista! :heart:

Eka työpäivä loman jälkeen takana! Ei koko päivänä huonoa oloa! (Jee, jokos alkais helpottaan!) KOko päivä tohinaa ja vilskettä. Nyt ihan rättipoikkiväsynyt!!! Mut ihan kiva oikeesti oli olla töissä. Pötsi on niin makeessa turvotuksessa ja työpaita tissien kohdalta niin kireenä että joku kysyy kohta ihan varmana suoraan. Pomolle kerroin ku piti kiireesti käydä toivoon ettei enää yövuoroja ku oon niin väsynyt muutenkin illat/yöt ja hormoonit sekoittaa sit päivä nukkumisen puolestaan... Onneksi se oli ok. ja pomo tuumas vain että sehän on kiva ku vauva on tulossa! Muille en kertonut vielä... kerron kun tulee vähä viikkoja vielä lisää ja sopivan tilaisuuden tullen. Mut nyt tosiaan tuntuu et pahoinvointi alkaa helpottaa, eilenkään ei ollut. Enää en oo niin paineessa ku oireet lievittyy kun ultra on takana ja esikoiseltakin pahoinvointi loppui alkuvaiheessa. Nyt sohvalle köllöttään!

Nopponen 9+1