Maaliskuun mussukat 2011 MEIDÄN KUU

Kiitos tsempityksistä :)

Täällä ollaan ja pysytään... Lääkärikuulumiset iltapäivältä: Kohdunsuun tilanne ihan ennallaan, eli neljä senttiä auki ja kanavaa sentin verran. On kuulemma sen verran takana vielä, että ei ole riittävän kypsä kalvojen puhkaisuun. Eivät ala tästä käynnistämään, mutta nyt on sovittu että kun käynnistyy, niin sit mietitään miten saadaan menemään loppuun asti. Eli tää on nyt viimeinen reissu täällä :) Lääkäri sanoi, että kyllä viikon sisään syntyy... Sitä odotellessa siis :D

Iltapalan kimppuun käypi hän, sitten heittää naamaan unilääkkeet + kipulääkkeet ja yrittää saada nukuttua edes osan yöstä...

-JennyA-
 
Me ollaan vihdoin ja viimein kotona. Ei tullut meidän neidistä maaliskuunlasta :D
Nyt sitten opetellaan vauva elämää :heart:

Laittaisko joku mulle sen toisen palstan linkin vaikka yv:nä. Mun kone hävitti kaikki kirjanmerkit.
 
Onnea taas vauvautuneille!

Kiitti päivityksestä!

Kävin ikeassa ostamassa sängyn taaperolle, ja siellä nukkuikin tänään ekat päikkärit. Hyvin pysyi isojen tyttöjen sängyssä tämä vajaa 1½v :)
Kaksi reissua tosin jouduin tekemään, kun unohdin sälepohjan ostaa :D
Kävely olikin sitten tokalla kerralla niin kivuliasta että en ollut edes varma pääsenkö kassalle asti. Oli todella lähellä etten pyytänyt henkilökuntaa apuun, kun jalka ei yksinkertaisesti enää noussut toisen eteen, ja ku nousi se sattu ja paljon.
Pääsin kuitenkin sitten irvistellen ja jalkoja raahaten kotiin :D Enää en kauppoihin lähde, PISTE!

Täällä sitten 9v tytöllä todettiin influenssa, 12pv jatkuneen kuumeen päätteeksi, kokeissakin käytiin kun näytti alussa että olis keuhkoihin mennyt, mutta onneks ei sitten kuitenkaan.
Jos jatkuu kuumeilu pari päivää niin sitten takas teseihin/kuvaukseen.
Nyt toinen 8v tyttö sitten myös kuumeessa. Ja mä toivon etten saa sitä!! Ja ettei tulis myöskään pikkuprinsessalle, isommat vähän paremmin pärjäävät kun ymmärtävät mistä kyse.

Supistuksia ei oikeastaan ole.Sellaisia nippaluja ja muita kipuilija jonkin verran nyt on. Ja nivusiin sattuu jos kävelee liikaa.Ja sillon ei enää kävelläkään :D
Ei ole kiirettä synnyttämäänkään, kun pitäs pojalle niitä vaatteita tehdä, kuten tänään piti, mut menikin päivä sairaalassa ja terkkarissa juoksemiseen. No huomenna uusi päivä :D

Hyvin liikkuvainen edelleen ja todella alhaalla.Mitä ei aikaisemissa ,neljässä ole koskaan ollut. Aina sanuttu että on ylhäällä. Ehkä se on jonkinlainen muutos ja toivo et sais nyytin syliin aikasemmin, vaikka tää aika tuntuu muutenkin siivillä tässä menevän.
Kotia sisustaen ja vaatteita ommellen :D Leppoisasti siis jos niin voi sanoa. :D

Tässä meidän kuu tosiaan ja poksuu 37+0 , vuuuuhhuuuu :D

CB- peikkopoika 37+0
 
Ultra ja koko arvio
En muista kirjoitinko jo tonne helmikuuhun. Mutta torstaina mua ultrattiin kun halusivat tietää, minkä kokoinen vauva on tulossa, kun mamma o riski ryhmää. Mä olin tyytyväinen kun sanoivat että vauva on n. 2.7kg. Edellisellä viikolla oli neuvolassa ultra ja siellä sanottiin 2.6 ja se tuntui myös hyvältä. Olivat lähellä toisiaan ja ei sen vauvan tarvii niin kamalan iso olla.

Sain kuulla vauvan painon heräämössä ja olin ihan ällistynyt, kun kuulin että vauva oli lähes 3.5kg. Kätilö oli myös ihmetellyt kokoa mielessään, kun otti vauvaa vastaan. Oli heti ajatellut että pakko olla yli 3 kg ja olihan se.
Että ultra voi heittää tosi paljon.
 
Päivä vaihtui, eli nyt 39+0 :heart: !!!

Tänään on neuvola, se täti sanoi jo kaks viikkoa sitten ettei usko että nähdään enää (viime viikolla oli sijainen), mutta aionpa näköjään sinne kuitenkin vielä päästä :) Itse oon kyl ihan varma että se menee ainakin päivällä yli...

Supistuksia ollu välillä, tosin vain lievästi tai ei ollenkaan kipeitä. Sit on ollu tosi paljon ihan sellasta tasasta menkkajomotusta varsinkin alaselällä. Ja niitten lisäks teräviä vihlontoja ku muksu pyörittää päätään tuolla alhaalla :D
 
SuzZ, mä jo ajattelin että olet aikaisin aamulla päivittänyt lähdön tulleen. Mutta näemmä kysessä olikin vain aamun unettomuus. Jännitystä aina tuo tänne tulo ja jos näkee jonkun päivittäneen erityisiin aikoihin. :) Pienet ne on jännitykset tässä vaiheessa joo..

Painoarvioissa usein muuten konetta hämää se, jos vauva on keskivertoa pidempi. Silloin mennään pa:n suhteen alakanttiin. Melkein omalla kokemuksella (3 lasta synnyttäneenä) kätilöt osuvat näppiarvioissaan lähemmäksi. Ja mun entinen th. Nykyinen th sanoi suoraan että hän ei painoarviota tee. Veikkasi tätä nykyistä noita poikia pienemmäksi.. Mutta kun tätä vatsaa nyt katsoo ja koittaa, niin taitaa olla kyllä ihan samaa kaliiberia (ellei jopa inan isompi). Luulen että sellanen 3800g täältä vauvaa puskee jos laskettuna aikana vasta syntyy. Jos ennen niin voi olla vähä pienempi. Pituutta ainakin tuntuu olevan.. Pään oletan nyt olevan alhaalla (kiinnittymisistä en mene sanomaan, mutta kun hikka jatkuvasti siellä naputttaa..) ja aika liki vatsa tuntuu vauvaa täysi olevan. Mutta kyllä se vielä mahtuu aika paljon pyörimäänkin kun huomaa pepun ja jalkojen vieläkin paikkaa vaihtelevan. Ja varmaan noissa painoarvioissa lääkärienkin "käsialat" vaihtelevat. Omalla kokemuksella tuota nuorempaa poikaa luultiin vain 3kg ultran perusteella, kätilö kyllä tuumasi olevan yli 3,5kg ja niinhän tuo sitten oli 3790g. En nyt ihan tarkalleen muista mikä se uä:n painoarvio oli. Mutta ehkä puoli kiloa heittoa. Pituutta oli 53cm. Isomman pojan kohdalla myöskin pituuden tähden meni ultran arvio alakanttiin, mutta vain 300g. Esikoistyttöämme kyllä nelikiloiseksi veikattin ja olikin sitten 4080g (42+0), mutta hänellä oli pituuttakin reilusti (54-56cm).

Muakin toissa yönä supisteli. Tuntuivat ihan selän puolella. Otin sitten ihan panacodia että pystyi edes yrittämään nukkumista.. Huonosti se kyllä onnistui. Viime yö oli onneksi parempi! :)

JennyA, mä toivon että sut päästetään tänään tositoimiin. Kyllä kalvojen puhkaisun luulisi tossa tilanteessa jo onnistuvan. Ja toivottavasti sitten myös käynnistävän ne varsinaiset synnytyssupparit!! Jos ei jo yön aikana alkanut tapahtua.. Sulla alkaa olla aika pitkä synnytysmatka jo takana. Huh.

Omaan napaan ei juurikaan uutta. Lantiota särkee ja tänään pitäisi jaksaa kirjastolla käydä ja lapset hoidosta hakea. Tietää siis millainen ilta tulee olemaan..

Onnea vielä vauvautuneille! Itsekin tässä alkaisi olla jo aika valmis niihin puuhiin..
 
huomenta :)

kirjotin oikeen romaanin tänne, ja helvata, kun painoin lähetä.... sain tekstin ruudulle: et ole kirjautunut sisään...no olin kyllä.....jos yrittäis muistaa mitä kaikkee oli saanut kirjotettua..

onnea syntyneistä tuhisijoista :) perässä tullaan, hitaasti mutta varmasti :)

mindi vai että sait edun tutustua siihen lääkäriin.... ei kyllä kaupungin parhaimmasta päästä tosiaankaan....

chrystal blue paranemisia sairastelun keskelle! mullahan pojalla epäiltiin tota influenssaa kun viime viikon oli kovassa kuumeessa. meni onneks ohite. Itse otin sen kausi-rokotteen neuvolasta syksyllä, ja se onneks suojaa etten mä ainakaan tota tautii saa... ois kauheeta tässä jamassa maata viikko kovan kuumeen alla.
Ja onneks se rokote suojaa vauvaakin vielä puolvuotta syntymän jälkeenkin...

silvia kiva että ootte jo kotona :) nauti näistä ensi-päivistä, ne on ehkä elämäsi ikimuistoisinta aikaa :wave:
miten muuten arabi-miesten tapa on juhlia isäksi tuloa? vetääkö nekin perseet heti sairaalasta päästyään kun äiti vielä makaa osastolla...kuten suomalais-junttien on tapana :D ?????

oma eksä toimi just noin, ja mähän ne lasinsirpaleet,rikkinäiset ikkunat, kauheessa jamassa olevan keittiön ym ym siivosin kun sairaalasta kotiuduin esikoisen kanssa...älkääkä ees kysykö missä kunnossa meidän pihasauna oli.... :mad:

tää nykynen on niin toista maata tänkin asian suhteen... ei lähe miettimään tommosia ennenkun arki täällä kotona vauvan kans sujuu :) eikä pidä täällä kotona. on meinannu vuokraa sellasen metsämökin rantasaunoineen,ja kaverit pyytää sinne :) ite hommaa ruuat ja juomat ja ite siivoovat :)
sopii mulle oikein hyvin :)
MITES MUUT MIEHET, AIKOOKO NE PITÄÄ VARPAJAISIA ????????????

tänään POKSIS : 39 + 0 :heart: huomenna neuvola :)
 
flunssa tääl tuntuu monen perhe kärsineen flunsasta tai influensasta. Itse saan olla onnellinen, ollaan kumpikin oltu terveitä koko raskaus ajan. koputetaan puuta.


paino arviosta SL tekstin jälkeen vahvistuu vaan tunne, et haluun synnyttämään mahdollisimman pian!!!! eli päivällä lenkille ja talon rappusia käveleen.

varpajaiset
ei ole mun miehen tyylistä. Lupas kyllä sikarin polttaa pojan kunniaksi jos sellaisen hommaan. Mieheni ei siis tupakoi. Muutenkin mieheni juo todella vähän ja tästä olen erittäin tyytyväinen.
Mieheni kun on kova musiikin ystävä ja ihan sai rohkaista, et voi kyllä mennä toukokuussa Sauna open airiin, et kyl minä täällä pärjään lapsen kanssa ja samoiten menet sonispareen, ei sun tarvi elämääsi jäihin pistää. Sit kun vauva isompi, niin varmaan saan minäkin tyttöjen illan. Tosin mies tulee aina yöksi kotiin, oli missä oli. hänen mielestään ei ole matka eikä mikään ajaa esim 300km kotiin nukkumaan yötä. Tämä tietysti minusta kivaa, vaikka olisi järkevämpi nukkua teltassa ja ajaa virkeenä kotio.

Parisuhteesta siis mulla on niin pakahduttava rakkauden tunne mun miestä kohtaan, et ihan ahdistaa. Jotenkin häntä vaan rakastaa koko ajan enemmän. Paljon olen ajatellut meidän suhteen alkuaikaa ja sitä miten tavattiin. Mites muilla?
Mä olen niin tyytyväinen meidän parisuhteeseen ja sen kehitykseen viimesen 14 v aikana. Välillä ihan peloittaa voika näin onnellinen olla. Etenkin kun meidän yhteiset haavet vihosta viimein toteutuu. Itsellä kun ei ole samanlaista positiivista asennetta kuin muutamalla täällä. Ite aina ajattelen et jotain negatiivista tapahtuu kuitenkin, pitäs osata enemmän nauttia elämästä nyt eikä pelätä pahinta.

Bittiavaruus
mä olen ruvennut kopioimaan kirjoittamaani tekstiä, et jos kone syöksee tekstin bittiavaruuteen, niin mulla on teksti tallessa ctrl+V näppäimen takana. Liian usein pitkä teksti hävinnyt johonkin.

ON
siis eillisestä puolen tunnin kovakouraisesta sisätutkimuksesta ei mitään apua!!! ei supistuksia, ei vuotoja minkäänlaisia. mä kun elättelin jo toiveita. Eli vointi OK täällä.

sane & toivo rv 38+4
 
Pikaista paranemista kaikille flunssasille, toivottavasti ei kukaan sairaana joudu synnyttää.

Varpajaiset Meillä kyl mies haluaa varpajaiset pitää ja ne hänelle suotakoon. Koti on aina ollu puti puhdas kun ollaan kotiuduttu, joten luotan siihen tälläkin kertaa.

Poksista sitten vaan 36+0 =)
 
Huomenta!

Hyvä aamu ollut, huolimatta koko yön yskimisestä ja ai helvata kun koskee kylkiin ja selkään tuo yskä :mad:.
Hevoset ulkona, talli siivottu ja lasten kanssa aamupala syöty.

Täällä vissiin murehditaan vauvojen kokoa? Mulle ei ole kertaakaan kukaan hoitaja tai lääkäri ottanut mitään kantaa vauvan kokoon, ei minkäänlaista arviota koosta tehty vaikka yli nelikiloisen olenkin synnyttänyt vaikeuksien kautta. Sen verran ihmiset kauhistelee mahan kokoa että kai tämä suuri taitaa olla vaikka itse sitä ei niin valtavana näe.

Varpajaiset luulen että mies haluaa sellaiset pitää. Meillä on niin epäselvä koko synnytyskuvio, että kuka hoitaa isommat lapset sen ajan. Mun ex-anoppi asuu tuossa 7km päässä ja hänen kanssa ollaan oikein lämpimissä väleissä, jos ei oo hällä töitä niin on yksi vaihtoehto ketä pyytää. Lisäksi mun hyvä ystävä käy meillä joka päivä hevosia hoitamassa ennen kun menee omaan duuniin klo 10 aamuisin ja viikonloppuja on usein täällä että häntäkin voidaan pyytää lapsenvahdiksi.
Mies jääkin sitten isyyslomalle suoraan synnytyksen jälkeen, saa olla lasten ja eläinten kanssa kotona. Poikien aikana kun ollaan oltu sairaalassa 9 päivää molemmilla kerroilla...

Pakko hehkuttaa mun miestä, Se on nyt tämän mun flunssan sekä loppuraskauden aikana opetellut itsenäisesti hoitamaan tallin ja hevoset aamuin ja illoin :heart:.
On tuolla toki muitakin ihmisiä ollut tekemässä mutta mies suoriutuu kyllä yksinkin kaikesta :D.
Mies ei siis juuri ole heppoja joutunut käsittelemään aiemmin, lähinnä pelännyt niitä.
Nyt menee mm. ison 3-vuotiaan villin hevosen kanssa tuolla niinkun vanha tekijä.

Jippii, tänään ollaan täysiaikaisia täälläkin POKS 37 :heart:
 
sane joo siis aika samoissa mennään miesten suhteen :) mun myöskään ei halua olla yötä pois, ainoa millon on tullut "myöhään" ja aivan tillin tallin kotiin niin polttareistaan,ja kuitenkin kahden aikaan jo.
Baarissa ei ole koko pian kahden vuoden aikana käynyt miesporukalla kertaakaan, ei vaan enää huvita... on kuulema tullut ihan riittävästi käytyä.mikä onkin kivaa,en mäkään siellä viih´dy.
eikä polta minunkaan mies, satunnaisesti jos kavereita ennen raskautta oli saunomassa niin saattoi olusissaan maistaa,mutta ei halua alkaa uudestaan,on siis monta vuotta sitten jo lopettanut.
sonsphere on täälläkin kova juttu, tosin viime vuonna jätti menemättä kun kaveri ei päässyt.ja nyt se vissiin järjestetään jatkossa hesassa, niin epäilen kovasti tuleeks hänen mentyä...

tiinelli tosi hienoa et mies on mies eikä mikään töppönen :D ihana helpotus sulle ja kuinka ylpeä hän saakaan itsestään olla moisista saavutuksista :)

rakkaus miestä kohtaan samoilla tuntemuksilla kuin SANE tosin meillähän tää lempi on vielä nuorta,kun alle kaks vuotta on edes tunnettu,vaikkakin jotenkin tuntuu et oltais tunnettu aina. Mun iltapäivät kuluukin sen odottamiseen et mies tulee töistä. ja mikäs sellaista onkaan rakastaa palavasti,joka vastaa sun tunteisiin,ottaa huomioon kaikin tavoin, ketä ei tarvii pelätä...ja kenellä on samat arvot ja kiinnostuksen kohteet.... :) ihminen kenestä ei halua edes ajatella et jonain päivänä sitä ei oliskaan....:hug:
 
Heippahei ja ihanaa keväistä maaliskuuta!!:wave:

Jotenkin ajattelin että ehtisin useammin koneelle vauvan synnyttyä mutta nytkin on mennyt jo kaksi päivää enkä ole koneella käynyt: / Niin se vaan aika menee ihan muuhun :)

Sydämmelliset onnittelut kaikille nyyttinsä lunastaneille!!!! :heart: Ja paljon voimia kaikille loppurutistukseen:heart:

varpajaisista Mies piti kuopuksen synnyttyä omansa kun olin vielä laitoksella,samaten tällä kertaa. Mä nyt en ideasta niinkään perusta mutta suotakoon se miehelle,samapa tuo kun ite makaa laitoksella. Ja koti on ollut todella siisti joka kerta kun laitokselta olen kotiin tullut:heart: Mielummin mies menee silloin kun itse en tarvitse häntä ollessani laitoksella,kuin että menis sitten kun ollaan kotiuduttu.

painoarviosta Pojasta ultra antoi painoarvion silloin kaksi päivää ennen synnytystä ja arvio oli 3600g. Syntymäpaino oli sitten 3440g eli ei ihan metsään mennyt.

omasta synnytyksestä vielä Oliko se Silvia kellä ei istukka ollut irronnut millään? Mulla luki kanssa synnytyspapereissa että istukka oli ensinnäkin kalkkeutunut ja toisekseen oli ollut todella vaikeasti irrotettavissa. Muhun se ei tietysti vaikuttanut kun makasin leikkauspöydällä mutta sitten heräämössä huomattiin että kohtu ei supistu ollenkaan. Ei muuta kun eka oksitosiinia suoneen ja lopulta vielä Cytotecit persuksiin:x Voin sanoa että sen jälkeen supisti aika kivasti:x Jälkisupparit oli taas muutenkin ihan omaa luokkaansa:headwall:

ON Nyt on arki lähtenyt pikkuhiljaa rullaamaan,tytöt palasivat hoitoon tällä viikolla ja mies menee töihin maanantaina. Pikkuinen heräilee kolmen tunnin välein suunnilleen,mikä on hyvä. Käytiin varuiksi Naistenklinikalla toissapäivänä kun olin niin huolissani tuosta keltaisuudesta. Onneksi bilirubiinit oli kohillaan joten ei sen puolesta hätää :)
Viime yönä nukuin ´koko yön´eli en herännyt kuin pumppaamaan kun mies hoiti kaikki syötöt. Olo on kuin uudestisyntyneellä. Aamulla vein sitten lapset hoitoon ja kohta pitäs lä'hteä vähän kaupoille kiertelee miehen ja vauvan kanssa :) Olen nyt joka päivä käynyt vähintään kävelyllä etten ihan hurahda tähän kotielämään :) Haavakin antaa jo hyvin periksi, Mä jo odotan että päästäs alottamaan sänkypuuhat:p Jälkivuotoa tulee vielä joten odotetellaan :)
Vähän itkuherkkä olen huomannut olevani tässä viime päivinä,ei mitään älytöntä vollotusta mutta huomaan herkistyväni todella äkkiä. Olen jotenkin kytännyt neuroottisesti itseäni että onko merkkejä siitä niin paljon pelätystä masennuksesta mutta ei onneksi ole merkkejä mistään sellaisesta. Päinvastoin,meinaan pakahtua tästä rakkauden tunteesta tuota pientä poikaa kohtaan:heart: Herkistyn jo tätä kirjoittaessani:'( Niin pieni ja avuton,maailman rakkain:heart: Olen joskus kuullut sanottavan että lapset ovat antaneet vanhemmilleen enemmän kuin vanhemmat koskaan voivat lapsilleen tarjota:heart: Se on mielestäni ihanasti sanottu :)

Hyvää päivänjatkoa kaikille,ihana kevätpäivä :)

-Onnenhuuruinen Naurukohtaus ja rakas Poikani 13vrk(38+2)
 
Ei onneksi kuulu arabeille noi varpajaiset. Perjaatteessa muslimit eivät juo alkoholia, mutta toki monet heistä juo. Siellä se baba ihmetteli pientä sairaalassa usein ja nyt kotona ei olla voitu ku katsella ku pikkuinen nukkuu tässä meidän sängyllä.
On se niin suloinen ja mä olen jo nyt kateellinen hänen ripsistään :D

Silvia ja viliANNA 5pv :heart:
 
VAROITUS: Nyt seuraa purnausta ja valitusta... Lukee ken jaksaa, muut hypätkööt yli...

Tuossa pari tuntia sitten otettiin vauvasta käyrä ja kun sen olivat saaneet otettua, niin kohta tuli kätilö neuvolakortin kans huoneeseen ja sano että lääkäri käski sun lähteä kotiin :O Siis tilannetta tutkimatta ja mua näkemättä... Mä en oikein tiedä miten tähän pitäis suhtautua. Yks nainen tuossa sano, että luultavasti se on tuosta kätilöstä kiinni, kun on kuulemma ennenkin laittanu kotiin ja tää nainen oli sit tullu vajaan kahden tunnin päästä takaisin...

Mä en ymmärrä, miks eilinen lääkäri kielsi lähtemästä ja tää nyt sitten pistääkin kotiin. Eikö nää oikein ymmärrä, että mulla menee oikeesti tuossa matkalla reilusti yli tunti. Mä en ihan hetkessä pääse tänne takaisin :( Eilinen lääkäri ymmärsi tuon matkan merkityksen, mut tämänpäiväinen henkilökunta ei oikein tunnu tajuavan. En mä kyllä edes uskaltais lähteä, mutta minkäs teet kun eivät täällä anna olla.

Tässä parille tutulle täällä osastolla sanoin, että nyt tais sitten vaihtua sairaalakin... Kun kerran täällä ei tehdä mitään ja lääkäritkin puhuu niin pahasti ristiin,niin taidanpa seuraavalla kerralla suunnata auton keulan toiseen suuntaan. Mä olen niin kyllästynyt näihin nirppanokkaisiin, nyrpeisiin hoitajiin sekä pettynyt siihen miten mun toiveet otetaan täällä huomioon. Jos tästä nyt kotiin asti pääsen, niin seuraavaksi suuntaan sitten luultavasti Oulaskankaalle. Siellä ainakin huomioidaan äidinkin toiveet ja vointi...

-Pettynyt,masentunut ja kiukkuinen JennyA-
 
Naurukohtaus oi ihana lukea noita sun onnentunteita, aivan myötäelän tuota sun kertomaa :hug:.
Muutenkin kiva lukea mukavia juttuja teidän parisuhteista!

Oma parisuhde on loistava, me ollaan miehen kanssa ihan omanlaisia tapauksia, nauretaan usein yhdessä ja pystytään puhumaan kaikesta. Mä en todellakaan koskaan rajoita miehen menemisiä, oli se sitten baariin tai moottorikelkkailemaan tms. Musta aikuista ihmistä ei saa toinen alkaa rajoittamaan tai määrämään. Mutta mun mies menee todella harvoin baareihin, enemmänkin ottaa "vapaata" ja lähtee kavereiden kaa kelkkailemaan melkein koko päiväksi. Oon tottunut olemaan yksikseni, en itke perään tai ole ihan hukassa jos pitää täällä yksin aikaa viettää. Musta näyttää sellaiset parisuhteet hyvin omituisilta ettei päästetä toista ihmistä liikkumaan, eikä anneta tilaa hengittää ja olla oma yksilö välillä.

Kaiken lisäksi, mä en nalkuta koskaan, uskokaa tai älkää. Meillä ei myöskään riidan aikana koskaan haukuta toista tai haistatella yms. Kerran minä, tulisielu, sanoin miehelle:"Fuck you!" ja mies oli ihan järkyttynyt siitä monta tuntia :D...

Mä oon nuoruuden suhteestani ottanut opiksi, että jos toisen kunnioitus loppuu, ei jää mitään jäljelle.
Poikien isän kanssa me haukuttiin ja moitittiin toisiamme kaiken päivää.

Yksi asia myöskin, mitä en kestäisi parisuhteessani, on liiallinen mustasukkaisuus, epäily ja yritys pitää toinen otteessa. Pettäjä pettää jokatapauksessa, sitä ei voi estää. Nopeuttaa kylläkin voi jos turhaan epäilee.

Ulkona on aivan ihana ilma, aurinko paistaa ja asteet nollan yläpuolella. Minä meen vähä hevosten kaa touhuamaan nyt =).
 
tiinelli samalta kuulostaa kuin omakin suhde :) toista ei missään tapauksessa saa kahlita! ja mikä onkaan mukavampaa,kun oma mies on samalla paras kaverikin :) kummallekin meillä annetaan omaa tilaa, ja niin täytyy ollakin :)

mä en kans kuulu nalkuttajiin ....sellasesta tulee vaan paha mieli... eksältä kuulin kyllä kaiken taivaan ja maan väliltä, sellanen syö suhdetta voin kertoo...
Näin on niin hyvä, riitoja ei ole kun puhutaan asioita ennen niiden paisumista valtamerialusten kokoisiksi...

jenny a oon tainnu hiukan jo pudota kärryiltä et miksi sä ylipäätään olet ollu osastolla? matka on toki pitkä,mut ajattelinkin et tuskin ne osastolla antaa viikkoa vaan varalta olla....ellei sitten ole joku juttu miksi vauvaakin tartti seurata...
no, eikös se siitä sitten synny, mitäs sulla niitä viikkojakin oli?
 
JennyA mä lueskelin läpi uudelleen nuo sun kirjoitukset ja jäi vähän auki mulle että onko raskaudessa jotain erityistä tai vauvalla, miksi ne on pitäny sua siellä osastolla?
Täällä SEKSissa on aika tiukka linja siihen ettei ne käynnistele ennen rv 40 jos silloinkaan, ellei ole mitään erityistä syytä.
Jokatapauksessa paljon voimia ja pitkää pinnaa sinulle :hug:

Mä en menisi osastolle mistään hinnasta makaamaan jos vaihtoehtona olis olla kotona. Siksi pelkäänkin että tulee jotain syytä miksi joutuisin seurantaan.
Meillä on sairaalaan nyt matkaa 47km, eli vajaan tunnin matka.
 
Viimeksi muokattu:
Siis tää mun tilanne on seuraava: Tulin synnärille sunnuntai-iltana n. klo 22 kun oli supistellut 3-5 min välein lähes 5 tuntia. Kätilö totesi silloin, että kohdunsuu on auki 3-4 senttiä ja kanavaa jäljellä sentin verran. Ottivat meidät suoraan saliin ja alettiin odotteleen et josko tää sieltä syntyis. Kahden aikaan tutkittiin tilanne ja kanavaa jäljellä puolisen senttiä ja reilu 4 senttiä auki, kätilö tuumas että kyllä se ennen aamua syntyy. Otin siinä kipulääkkeen ja yritin hieman nukkua. Kivut ei lakannu, edelleen supisteli ja kätilö kävi kattomassa tilannetta puoli neljän aikaan. Sen jälkeen mä olen nukahtanut ja heräsin sit aamulla, eikä yhden yhtä supistusta tuntunut. Tilanne täysin pysähtynyt.

Mies lähti siinä kotiin ja mä jäin tänne seurattavaksi, kun kerran paikat on jo niin hyvin auki ja tiedossa on ettei tuo matka ole enää hirmu turvallinen tilanteeseen nähden. Eilen sitten pyysin päästä lääkärille, kun maanantaina supisteli päivällä ja illalla jonkin verran. Tilanne oli ennallaan ja oli puhetta, että salien tilanteesta johtuen eivät käynnistä lääkkeillä vaan yritetään saada luonnollisemmilla keinoilla käyntiin. Lääkäri sanoi, että en laita kotiin, koska on noin paljon jo auki ja matka on liian pitkä jos tuleekin kiire.

Tänä aamuna sitten hoitaja otti vauvasta käyrän ja sen jälkeen lääkäri oli vaan sanonut, että kotiin. Siis näkemättä mua ollenkaan, tarkistamatta tilannetta... Hoitajakin vaan totesi, että lähdet kotiin rentoutumaan ja nauttimaan keväästä. Niin varmaan... En mä siellä pysty rentoutumaan, kun koko ajan mielessä on se, että tänne menee vähintään tunti matkassa. Eikä meidän esikoisenkaan synnytyksessä mennyt kovinkaan kauan.

Nyt mua sit pelottaa, että mitenkähän tässä käy. Jos mä tästä lähden kotiin, niin voi olla etten enää tänne takaisin tule. Mä en ole muutenkaan tykännyt tästä niin paljon ku OAS:sta.

Hassulta tässä tuntuu se, että muut hoitajat on ollu sitä mieltä, ettei mun kannata lähteä kotiin, mut tää meidän huoneen tämän aamuinen taas on väkisin laittamassa kotiin. Ajattelin tässä katsoa vielä, ketä on tulossa iltavuoroon,jos siellä olis sit sellanen hoitaja jonka kanssa vois puhua asioista vähän enemmän. Tuon akan kans en edes yritä, kaikki muutkin on tässä ollu sitä mieltä että se on ilkeä, eikä sen kans voi puhua.

Nyt nautiskeleen kahvista, juon sen kun kerran maksankin koko päivästä ;)

-JennyA-

p.s. Tästä tuli nyt valitusviesti... En halua kuulla mitään siitä, et kyllä se syntyy sieltä. KOSKA: ne joilla ei ole yli sataa kilometriä synnärille, eivät voi tietää miltä tuntuu odotella kotona ja miettiä et missä vaiheessa pitäis lähteä...
 
Oikein paljon onnea kaikille vauvautuneille! Ja tsemppiä kaikille odottajille!

Me päästiin sunnuntaina takaisin kotiin. Kotiuduttiin siis sairaalasta ja sitten palattiin lastenosastolle parin päivän päästä keltaisuuden takia. Nyt näyttäisi kaikki olevan ok. Ruoka ja uni maistuu pienelle miehelle :) Isovelikin jo antaa pusun pikkuveljelle. Ihanaa :heart: No, uhmis on hieman pahentunut ja varmaan saan tuta, kun jäädään kolmistaan kotiin miehen mentyä töihin. Tästä täytyy nyt nauttia :)

JennyA, aika erikoista toimintaa teidän sairaalassa :O Toivottavasti vielä joku tajuaa tilanteen! Mullahan oli synnytyksen kesto 1 h 30 min ja vauva olisi syntynyt ambulanssissa, jos täällä ei enää saisi synnyttää. Ja hilkulla oli nytkin, kun piti odottaa lapsenvahtia esikoiselle. Aikamoinen riski lähettää kotiin, kun teillä on niin pitkä matka sairaalaan. Ärsytti ihan sun puolestas tuo, että mene kotiin nauttimaan keväästä.
 
jenny amatkaa on mullakin sairaalaan, yli 50 kilsaa, jotenkin tuntuu et se on aika lai sama onks se sit mikä se matka,jos ei ihan vieressä sairaala ole. kokemusta on sekä lyhyestä matkasta,että pitkästä matkasta.
Ihme kyllä et jos on noin paljon ollu auki jo niin miks ei kalvoja ole puhkaistu? mulla ei kumpikaan aiempi ole lähteny ennenku kalvot on puhkaistu,mut oiskohan ollu enemmän senttejä auki ollu siinä vaiheessa..
ja älä nyt hermostu, ei tämä lähdön odottaminen kenellekään sitä helpointa ole, matkaa kun kerran on,ja takana nopeat synnytykset....
mä koitin omalta osaltani jotenkin lohduttaa tossa aiemmin...

kevätauringosta energiaa aivan mahtava keli!!! kävin puolisen tuntia haahuilemassa pihalla, enempää en sitte voinutkaan olla jalkeilla,tuntuu alamahalla tosi kova paine... mutta auringosta nautiskelin silmät kiinni... mahtavaa,täällä Satakunnassa on kuulema jo kiurukin nähty :) "kuu kiurusta kesään" jippii ei sekään kaukana ole kun noi lumet lähtee ja päästään vaunuilla huristelemaan... :)
 

Yhteistyössä