**Maaliskuun murut 2014** Helmikuussa <3

Onpas kiva, että Tipetsu pääsit kotiin. Sairaalaelämä on kyllä jotenkin niin yäk. Tuntee terveenäkin itsensä sairaaksi. Toki on hyvä, että seuraavat vauvojen vointia tarkasti. Tuollaisella perus mittarilla (automaattinen, esim. Omron) mitataan vasemmasta. Uusilla mittareilla sillä ei kai niin väliä ja hihakin saa olla paikoillaan, jotta se ei kiristä sieltä käsiosan yläpuolelta.

Täällä on jo vähän parempi fiilis. Onneksi. Kukaan ei kestäisi, jos tämä vielä jatkuisi. En ole ollut mitenkään mukava.
Kaikkien poppaskonstien jälkeen aloin miettiä, että jos pukamat ovat verisuonisysteemejä, niin mikähän oikeasti niihin auttaisi. Lähdin juoksulenkille ja se toimi.. Sattui ihan hemmetisti, mutta auttoi. Sen jälkeen tulikuuma suihku ja kauratyyny persauksen alle. Nyt kiertää veri. Saatoin olla näky lenkillä.

Seksi.. Oih. Kunhan näistä pukamista pääsisi. Edellinen synnytys käynnistyi seksillä ja olen jotenkin varma, että tässä tilanteessa kävisi samoin. Jos maanantaina perä on kunnossa, niin mies ei saa hetken rauhaa.

Bambiina toivottavasti ei ole vesirokkoa. Jätä nyt ne kuorma-autoilut hetkeksi.

Hoitolaukkuna minulla on tuollainen valkoinen Emmaljungan laukku, mutta olisi niin ihana hankkia joku tyylikäs laukku, mikä sopisi tyyliin kuin tyyliin. Pitääpäs selata nettikauppoja.

Nyt minäkin uppoudun katsomaan Pieniä Ihmeitä, kun tämä elämä voittaa.. sittenkin.

 

Te ketkä katotte niitä pieniä ihmeitä, mistä ootte löytäny Suomen kielen teksteillä ne? Siis ellette ilman tekstejä kato Vaikka englantia ymmärränkin, niin synnytyssanasto vähän hakusessa

 

Babytwo mä katoin katsomosta ja oli suomenkielinen tekstitys.

Nyt on omat kaks viimestä synnytystä katsottu, mitä niistä siis oli kuvattu. Tunnelmia aina tunnin välein ym., vähän ponnistusvaihetta ja lopulta vauva ja sen jälkeen. Tosin, toinenhan vietiin juoksujalkaa heti pois ja kyselin siinä, että onko hengissä... Ja sellaiselta tummansiniseltä/harmaalta näytti. Ja toisessa vilahti Saajukin. En kyllä välttämättä tunnistais, paitsi jos osaisin odottaa sut tapaavani. Oli jotenki ihanan rauhallinen toi toinen synnytys, jossa oli spinaali ja toimi. Tosin kovasti tässä kiemurtelin katellessani sitä ponnistamista, kun muistan, etten uskonut siitä selviäväni. Mies katsoi mun kanssa noi ja nauroi, kun ehdotin, et jos tää vika kuitenkin leikattais! Mut juu ei, pelottaa se, ettei siitä toivu kovin nopeasti työkykyiseksi ja on se niin ihana saada vauva syliin ja päästä heti hoivaamaan. :heart: Toki jos hätä tulis, niin sit tietty sektio olis tehtävä ja hyväksyisin sen itselleni.

 

Sieltä katoin minäkin,mutta ei näy kun yks jakso kerrallaan :/ Youtubessa olis vaikka minkä verran.. Noo, meneehän ne ilman tekstejäkin, ei sitä omaakaan synnytystä täysin ymmärrä ite niin mitäs sitä muittenkaa

Näin taas todella vahvan unen että synnytän, mutta plää, edelleen tukevasti yhdessä kasassa. Tänään on kyllä niin jännä matsi tulossa, että on kumma jos ei jo kannustamisesta käynnisty Vauva raapi taas eilen haaroväliä niin julmetun ilkeesti, että mietin ihan oikeasti, voiko se saada rikki ne kalvot itse? Siltä se ainakin tuntui..

 

Oivoi, pelottavaa ajatella, miten monella on minustakin jotain hämärää kuvamateriaalia ei niitä kameroita osaa aina väistellä.

Täällä ollaan neuvolassa, terkalla kävin ja nyt odotan lääkärille pääsyä. Paino oli noussut taas hirrrveesti!! Enää 1,4 kg varaa nousta, että pysyn tavoitteessani, mutta eikai se pari kiloa suuntaan tai toiseen olisi niin vakavaa.. Kun osais vaan ajatella niin.

Tarinoinpa enemmän sitten kun pääsen kotona koneen ääreen

 

Itse en pysty synnytysvideoita katsomaan, herkkä en ole mut en tiiä miksi synnytyksen kattominen tuntuu niin pahalle.
Uteliaisuuttani haluaisin kuitenki käyä kurkkaamassa Pieniä Ihmeitä kun ohjelmasta täällä puhuttu.

Eilen neuvolalääkärissä käyty ja paikat oli pehmenneet mutta kiinni. Jos tuntuu siltä, että synnytys käynnistyy niin heti täytyy lähteä sairaalaan. Esikoisen kohdalla synnytys kesti 9h ja kakkosen kohdalla 4h, tämä kolmas neuvolan tädin mukaan tulee vielä nopeammin. Ei ilmeisesti kannata jäädä kauaksi aikaa kotii ihmettelemää.
Alusta asti sanoneet, että pieni tyttö tulossa pitkillä raajoilla, painoarvio oli 2500g.

Labrassa kävin tänään kun kutina alkoi vaivaamaan. Esikoisesta siis oli hepatogestoosi, toista odottaessa ei.
Niinhän siinä kävi, että maksa-arvot kohonneet ja nyt odottelenkin soittoa sairaalasta.
Neuvolan täti sanoi, että haluavat varmaan minut siellä nähdä.
Esikoisesta en joutunut jäämään osastolle tarkkailuun joten toivottavasti en nytkään joudu!

Ootteko imetystyynyjä hankkinu tai onko ollu käytössä joskus aijemmin?
Mä mietin ostanko sellasen vai en? Mulla ei oo ollu aijemmin käytössä mutta nyt aattelin et vois olla hyvä.

 

38rv *POKSPOKSPOKS*

Ja ai että mä tarviin lepoo..!!!->menee nukkumaan ZZZzzzzZZZ....

Onneksi sain muuten vihdoinkin laitettua sairaalakassin lähes valmiiksi.

 

Imetystyynyn olisin halunnu mut kun ne on niin kalliita niin päätin pärjätä tavallisilla tyynyillä.

Minua ei oo kohdeltu erilailla, paitsi äiti ja iskä hyysää mutta sepä on niiden tehtävä
Kaveri kohtelusta en osaa sanoa kun oon tämmönen omituinen erakko, mies on mun paras ja oikeestaan ainut kaveri, muut on vain facebook kavereita. Minä kun en ole täältä päin kotoisin, niin en tunne sillä lailla omanikäsiä paitsi mitä töistä on tullu tuttuja.

Oon ruvennu vähän reisijumppaa tekemään kerta onnistuu, että vauva rupeais niin kovasti painamaan että aukeis paikat... Neuvola oli tänään niin eikös ollut vaan nousussa kohdun korkeus, kyllä varmaan tässä menee vielä monta viikkoa... Seksiä olen ollu vailla koko viikon mutta en saa kun vasta viikonloppuna kuulemma!

Ai juu, painoa oli tullut 1,6 kg, mut yhteensä onneks vasta noin 12 kg. Viimeks oli laskenu paino parisataa grammaa niin rupesin enempi syömään ja kun mulle on tullu ihan kauhee himo vaniljajäätelöön ja kylmään kaakaoon, ne maistuu niin ihanalle, että ihan pakko syödä ja juoda.

Tofferiina 37+1

 

Mulla oli ekan kanssa imetystyyny, mielestäni täysin turha kapistus. Liekkö sitten johtui käyttäjästä vai mistä mutta en käyttänyt sitä ko. tarkoitukseen kertaakaan. Paras imetysasento löytyy kokeilemalla ja mulle se oli kyljellään sängyllä/sohvalla. Siihen kävi paremmin erilliset pienemmät tyynyt,joita asettelin pään alle. Istualtaan sohvalla imettäessä menin sohvan nurkkaan, jolloin sain käden rentoutettua sohvan käsinojaa vasten ja tarvittaessa sohvatyynyjä tueksi. Mutta niinkuin sanoin, jokaiselle löytyy se paras asento ja se imetystyyny kannattaa ostaa omaksi vasta jos se kokeilemalla tuntuu hyvältä Enemmän kaipaisin sitä nyt raskausaikana, sen sais mukavasti jalkojen väliin kyljellään nukkuessa

Palstailin esikonkin aikaan ja löysin nyt ne ketjut Hauska vertailla miltä silloin on tuntunut, en läheskään kaikkea edes muistanut. Olisi varmaan pitänyt jotain päiväkirjaakin pitää.. Supistukset alkaneet rv 38+2, siitä pari päivää myöhemmin tulleet jo tiheämmin ja puuskututtaneet, liikkeet vauvalla rauhoittuneet pari päivää ennen synnytystä, valkovuoto lisääntynyt ja rv 39 tasan mennyt vedet. Toki jokainen raskaus on erilainen, mutta jos näitä voisi yhtään verrata, niin merkit olis ilmassa

(.) Maha on jo todella kireä ja pullea, varmaan eniten päähän käy tämä jatkuva kipuilu liikkeessä. En varmaan edes muista miltä tuntuu kun ei koske kun nouset sängystä tai kävelet tai siivoat Pusken väkipakolla kipua vastaan joka päivä ja se vie henkisesti voimia..

 

Pikapäivitystä vain sen verran, että ellei mitään akuuttia satu, jäädään maanantain äitipolikäynnillä sairaalalle käynnistettäväksi. Tai jos ballongilla käynnistellään, asentavat sen hollille ja sitten kotiin. Jos tulee hätäsektioita ja muuta yllättävää, päästetään varmaan pari päivää yli. Maanantaina sen näkee Syynä nuo verenpaineet jotka on mulle ihan törkeät (yläpaine +30 pykälää mutta alapaine +50 pykälää!), päänsärky, turvotus ja raju painon nousu. Maanantaihin asti syön verenpainelääkkeitä ja seurailen paineita levossa kotona, osastolle en halunnut.

Mayinka & Nyytti 39+4

 

Tsemppia Mayinka! Koitahan nyt malttaa levätä, ettei tule mitään ongelmia!

Täällä poksahti 36=)

Eli tosiaan kävin neuvolassa ja kaikki ihan kunnossa. Paino oli noussut 700g/vk, mikä on kyllä ihan turhan paljon, mutta ei kai tuolle mitään voi. En ole mielestäni syönyt mitenkään eri tavalla ja liikunta on jo pitkään ollut niin vähäistä, ettei siinäkään ole ollut muutosta. Ainakin osa tuosta painosta on varmaan nesteturvotusta, mihin viittaisi myös lievä verenpaineiden nousu (yläpaine nyt 120 luokkaa, aiemmin aina noin 110). Ja pissassa oli taas ketoaineet kahdella plussalla, eli selvästikään mun kehossa ei nesteet liiku vaikka syön ja juon ihan normaalisti. Pitäis vissiin ruveta kulkemaan vesipullon kanssa. Ihan kun ei muuten jo tarviis ravata vessassa koko ajan!

Lääkäri tutkaili sitten alapään ja mitään estettä alatiesynnytykselle ei ainakaan rakenteellisesti ole. Eipä siis pitäis olla tässäkään touhussa olla pienuudesta haittaa. Tosin monet vanhat gynekologit on sitä mieltä, että mun kokonen nainen ei pysty synnyttämään normaalisti Kohdunkaula oli entisestään pehmentynyt, mahdollisesti himpun verran lyhentynyt viime tarkastuksessa. Kiinni kuitenkin edelleen. Parin viikon päästä aloitan varmaan aktiivisen häätämisen, tuskin sitä ennen on neiti päättänyt vielä tulla ulos

Tänään ja eilen olen sitten vihdoinkin pessyt kaikki vauvan vaatteet ja muut tekstiilit. Vielä yksi koneellinen kuivumassa, muuten on kaikki silitettyinä ja viikattuina. Nyt kun vielä jaksoin kaikki bodytkin silittää Voi olla, ettei sitten vauva-arjessa tule pahemmin silitysrautaa käytettyä kuin sellaisiin vaatteisiin, jotka on oikeasti pakko silittää. Sairaalakassi pakkaamatta ja pinnasänky kasaamatta, mutta enpä kyllä usko, että vielä on mikään kiirekään.

Minä en ole nuita synnytysohjelmia nyt raskausaikana pahemmin katsonut. Silloin tällöin katson jotain youtube-pätkiä, mutta niitäkin ehkä enemmän ammatin puolesta. Siis lähinnä kiinnostaa muiden kätilöiden tapa hoitaa synnytyksiä sekä eri maiden käytännöt synnytysten hoidossa. Eli siis vähemmän tunnetta ja enemmän actionia minulle Se olis kyllä armotonta pillittämistä, jos rupeisin katsomaan jotain tunteellisia synnytysohjelmia, että taidan jättää ne muille.

 

Saaju Ei oo mitään hämärää susta kuvattu. Hetken näkyy, kun putsaat mun selkää, vissiin pistos tulossa, ja sitten kätilö kielsi, että teitä ei saa kuvata, niin pääasiassa kuuluu vaan puheet ja vilahtaa jossain. Sun puheet erottaa kyl ihanasta murteesta. Ja hyvin puolustit mua jälkeenpäin, kun puhuttiin siitä, että hartiat meinas olla tiukassa ja mies siihen totes, että kun mä aina vedän jalkoja yhteen, niin se on kuulemma ihan vaistomainen reaktio. Koita nyt se pari viikkoa vielä pantata, jos tarvitsen doulaa synnytyksessä!

Imuroin tänään pitkästä aikaa ja voi itku, mitkä kivut siitä tuli. Pesin lattiatkin ja sen jälkeen oonkin makaillu sängyssä kaurapussi mahaa vasten, ku polttaa niin kovasti alavatsaa. : / Saa nähdä, miten selviän ens viikolla tallihommista, ku tyttö on ollu tän viikon lomalla ja apuna ja sit pitää taas selvitä yksin.

Tsemppiä Mayinka ,että kaikki menis hyvin! Ei enää montaa päivää!

Bambiina & pieni 37+0 :heart:

 

Mä tulen joskus ajan kanssa lukemaan mistä täällä on viimisen viikon aikana keskusteltu, mutta nyt vain ilmoitan, että poika syntyi 18.2.2014 klo 21.33. Synnytys on loppujen lopuksi aika raju, mutta mitään traumoja siitä ei jäänyt. Käynnistettiin siis vauvan pienen koon vuoksi 38+1. Osastolta päästiin tänään ja nyt opetellaan elämää kolmen lapsen kanssa. Vauva todellakin on pikkuruinen, 47cm ja 2325g, mutta mitään syytä tai selitystä pienuudelle ei ole löytynyt.

Onnenmurunen ja poika 4vrk

 

Onnea Onnenmurunen! :heart:

 

Onnenmurunen, Onnea!!! Ihanan pienen menninkäisen olet saanut! Kyllä hän siitä äkkiä kasvaa

 

Onnea Onnenmuruselle! Aikamoinen murunen oli poika tosiaan. :heart:

Mun kaverikin sai tänään pojan, niin jännittävää.

Mä katsoin eilen dokumentin nimeltä The business of being born: https://www.youtube.com/watch?v=KvljyvU_ZGE ja ehdottomasti suosittelen! Entisestään vahvistui ajatus, että haluan synnyttää ilman lääkkeitä. Ikävä kyllä tuossakaan ei pahemmin tekstejä ole. : / Nauratti kumminkin tämä:

Noo, meneehän ne ilman tekstejäkin, ei sitä omaakaan synnytystä täysin ymmärrä ite niin mitäs sitä muittenkaa

Mullakin oli ekan kohdalla imetystyyny, ja oon samaa mieltä Babytwon kanssa: turha on. Kunhan imettämisen oppii (eli lähinnä siis mikä itselle on se paras asento ja tapa, eihän se nyt mitään rakettitiedettä ole), niin tuosta tyynystä ei ole muuta kuin haittaa. Toisaalta uskon että jotkut voi tykätä, kun niitä varmaankin aika paljon myydään.

Tofferiina puhui kasvaneesta sf-mitasta, mulla se on kasvanut viimeisen vajaan 3 viikon aikana 4 cm. Että juu, ei ole laskeutumaan päin minunkaan beibi.. Paino sen sijaan oli laskenut 100 grammaa viikossa, jee.

Tule Mayinka kertomaan alkuviikosta missä mennään, onnea matkaan.

Mitenkäs SaSa87:n kävi hepatoosikontrollissa perjantaina?

Se olis sitten rv 38 täynnä huomenna! :O

 

Onnea onnenmurunen, miten pienen pirpanan olet saanutkaan! :heart:

Miehenkö ootte laittaneet kuvaamaan synnytyksen, te keillä se on videolla? Meillä ei siihen kyllä suostus mies mitenkään. Toisaalta kun itsekin miettii, en alapäähän ei tarvii sen kyllä kameran kanssa mennä muutenkaan. Vaikka synnytys on kaunis ja ihana tapahtuma, en halua itsekään nähdä mihin mittasuhteisiin värkkini venyy ponnistaessa Ja mies sen verran herkkä että seksille vois sanoa heipat ainaki puoleks vuotta
Edellisessä synnytyksessä tuli myös kuvia ponnistuksesta ja mielenkiinnolla niitä katsoin, mutta kyllä se myös hätkähdytti.. On se luonto ihmeellinen

(.) Eilen kokeiltu kaikki 3 ässää, tuloksena klo1 alkaneet supistukset joihin heräsin, mutta tottakai juuri kun innostuin, niin se laantuivat mutta olivat kuitenkin niin napakoita etteivät antaneet nukkua. Kyllä on kiva taas "virkeänä" herätä uuteen aamuun, ei edes haittaisi jos vauva valvottas mutta kun supistukset..

 

Hurjasti onnea Onnenmurunen pienen pienestä pojasta! :heart:

Babytwo mies on kuvannut siis pieniä pätkiä synnytyksen eri vaiheissa, ponnistusvaihetta siinä kohtaa, kun vasta aloittelen, eli ei tarvinnut olla vielä pitämässä kädestä ja jalasta. Mutta jälkeisvaiheessa vilkkuu haaroväli, kun on vielä napanuora näkyvissä.

Mulla on iltaisin alkanut olla tosi huono olo ja hankala olla, mitenkään ei jaksais istua eikä maatessakaan saa hyvää asentoa, kun kiristää. Mä niin haluisin jo mahasta eroon... Toivottavasti siis kahdeksan päivän päästä päästään käynnistämään ja tulis ilman ongelmia. Nyt on alkanut vähän pelottamaan taas... : /

Bambiina & pieni 37+2

 

Onnea Onnenmurunen :heart:

Cassyput, täällä vauva on kuitenkin ihan alhaalla, lääkäri tunsi pään heti kun tunnusteli ja meinasi että olis jo kiinnittynytkin, mut sitä en ihan usko. Miksikähän kohtu sit vain kasvaa ylöspäin, olis kiva tietää enempi näistä asioista. Tietääkö Saaju?

 

Onko mittaaja vaihtunut välillä? Mulla ainakin lääkäri mittaa reilummin kuin terkkari... Toki vauvan asento vaikuttaa paljon. Mullakin oli sf- mitta kasvanut nyt reilummin vaikka vauva ollut jo pitkään ihan alhaalla. Mutta olenkin huomannut, että tyttö on työntänyt takapuoltaan enemmän ylöspäin, ei vissiin malttais olla niin kippurassa enää Oikeastaan sf-mittaa ei pitäis enää tuijottaa tarkkaan 36viikon jälkeen, koska sillon vauvan asento voi tosiaan muuttaa sitä paljon. Makrosomia/lapsiveden runsas määrä jne, näkyis kyllä sit pidemmän aikaa jo isona mittana. Mutta en ole tosiaan mikään paras asiantuntija, meillä kun raskausajan koulutus keskittyy enemmän riskiraskauden seurantaan kuin normaaliin neuvolaseurantaan :/

 

Kiitos Saaju vastauksesta. Mittaaja ei ole vaihtunut mutta olisko se se vauvan asento sitten.

 

Mulla on tosiaan ollut kolme eri mittaajaakin, lääkäri ja äitiysneuvolan kaksi eri terkkaria. En ole kyllä lainkaan huolissani vauvan koosta, uskon että himpun yli kolme kiloa tulossa. Arvaan että välillä 3,1-3,3 kiloa, jos LA:n kieppeillä syntyy. Ja suunnilleen noita noudatteli lääkärin ultralla tekemä painoarvio silloin rv 36+ myös. Lapsiveden määräkin tuli silloin tarkistettua, ja oli normaali.

Mä olen kyllä tän kuluneen viikon ostellut niin hulluna tavaraa (lähinnä säilytyslaatikoita eri tarkoituksiin), että huhhuh! Luotan siihen ettei haittaa jos mun rahat on loppu maaliskuun alussa, silloinhan mä olen vain kotona vauvan kanssa kaiket päivät. :saint: Mutta on onneksi tullut myös järjesteltyä paikkoja vauvaa varten ja muutenkin. Kait tämä jotain pesänrakennusviettiä on sitten... Ikävä kyllä keksin koko ajan uutta järjesteltävää ja siivottavaa, ei pääse työlista lyhenemään kaikesta touhottamisesta huolimatta.

Ja se tenttikin olis tosiaan ylihuomenna...

 

Mullakin tuli se pesänrakennusvietti aikanaan, nyt loppuvaiheessa ei enää vois vähempää kiinnostaa

Terveiset vaan taas täältä unettomasta yöstä. Taas alkoivat ne supistukset yöllä, ja taas juuri sellaisena ettei saa unta mutta ei niistä mihinkään lähdetäkään.. Alan olla aika poikki näihin öihin mutta jotenkin en usko että ne sairaalassakaan mitään asian hyväksi tekisivät.

 

37 viikkoa täynnä Enään korkeintaan muutama jäljellä..

 

Onnenmurunen , Onnea pienestä pojasta!! :flower:

Joo mun ei onneksi tarvinnut perjantaina osastolle jäädä. Maksa-arvot oli korkeella ja lääkitys alotettiin, perjantaina taas verikokeisiin kattoo onko laskenu.
Torstainahan kävin neuvolalääkärillä niin se antoi vauvan painoarvioksi 2500g.
Perjantaina kokoarvioksi toinen lääkäri sai vaan 2000g joten viikon päästä joudun menemää kasvukontrollii vauvan kasvun takia.
Kyllähän taas alko huolestuttamaan, alkuraskauskaan ku ei sujunut täysin murheitta.

Enköhän minäkin pärjäile sit ilman imetystyynyä kun kaksi edellistäkin imetetty ilman.
Itsekin mietin, että tuleeko sitä todella käytettyä koko rahan edestä jos sen uutena ostaisi.

Rv 37 *POKS*