Maaliskuiset 2021

  • Viestiketjun aloittaja Dohelo
  • Ensimmäinen viesti
Heippa kaikille

Täällä huikeat rv4+3 meneillään, laskettu aika 17.3. Olen 32v, ja minulla on ennestään yksi lapsi, jo 10v. Mies ei meillä olekaan kuvioissa samoin kuin normaalissa tilanteessa - hän asuu ulkomailla. Odotan siis pääosin yksin, vaikka yhdessä ollaankin. Me emme tekemällä tehneet lasta, vaan annoimme sen tulla jos on tullakseen.
Raskauden suhteen olen hyvin levollinen, saapuva lapsi tuntuu niin tarkoituksenmukaiselta. Minulla on ajoittain ollut hyvin vahva "insight", että luokseni on saapumassa vielä yksi lapsi, poika. Jos tämä nyt sitten olisi hän.
Oireita tällä hetkellä lähinnä kasvavat rinnat. Arvasin raskauden jo dpo7 kun sain käsittämättömiä itku- ja raivokohtauksia hupsuista asioista, ja dpo10 alkaneesta halki päivien kestävästä väsymyksestä. Sitten alkoivat ummetus, hengästyneisyys, huimaus ja joka aamuinen darra. Nyt olen kai niin tottunut muutoksiin, etten enää alleviivaa kuin nuo tissit.
En muistanutkaan, millainen karuselli hormonit voivat olla mielelle! Pelästyin kokemustani, kun normaalitilassa olen hyvin vakaan onnellinen ja tasapainoinen, eivätkä asiat oikeastaan mene minulla koskaan tunteisiin niin että menisi jojo noin solmuun kuin viikko sitten. Oli kauheaa tavallaan seurata itseään sivusta kiukkuamassa tai itkemässä kyvyttömänä vaikuttaa asiaan mitenkään. Nyt on onneksi ollut tunnekuohujen suhteen hiljaisempaa. Miten teillä? Miten te olette hormonikarusellin kokeneet?
Minä liittyisin tosi mielelläni myös fb-ryhmään! Miten se tapahtuukaan?
Mulle voi laittaa viestillä nimen ja kuvailla vähän profiili/kansikuvaa. Lisään kaveriksi siksi aikaa että saan lisättyä ryhmään :)
 
Mutta en mä kyllä ole mitenkään zen, vaikka koitankin muka vakuutella että nyt nautitaan.
Maha on sekaisin ja menkkamaisia kipuja, testi yhä ihan haalea.
Eilen olin optimistinen ja tänään jo luovuttanut.
Toisaalta tämäkin on oire, että ei tästä ota mitään selvää.
Tänään siis kp25/25-26, joten mitä vain voi tapahtua.
Mutta ai luoja miten ahdistaa!

Feel you! Ja aika matelee. :(
 
  • Tykkää
Reactions: Ananas90
Mutta en mä kyllä ole mitenkään zen, vaikka koitankin muka vakuutella että nyt nautitaan.
Maha on sekaisin ja menkkamaisia kipuja, testi yhä ihan haalea.
Eilen olin optimistinen ja tänään jo luovuttanut.
Toisaalta tämäkin on oire, että ei tästä ota mitään selvää.
Tänään siis kp25/25-26, joten mitä vain voi tapahtua.
Mutta ai luoja miten ahdistaa!
Paljon tsemppiä sinne <3 täällä on positiivisesta testistä 2,5 viikkoa ja aika tosiaan matelee. Viikon päästä on varhaisultra, jolloin ehkä voi hengähtää hetkeks tai sit kovasti pelätty asia selviää siellä. Kaikki tunteet käyty läpi ja ahdistaa koko ajan. Tää vasta sitä piinailua on!! Vaatisi tosiaanki kärsivällisyyttä mutta sellasta ei kyllä tässä ole. Yritän vaan levätä ja pitää ittestäni huolta eikä auta ku toivoa vaan parasta <3

Tsemppiä vielä ihan jokaiselle ja toivotaan että jokainen saisi pienen syliin asti :)

Mirella92 ja salamatkustaja 6+2
 
Sitruuna76
Varovaisesti osallistun keskusteluun.
Eilen tehty plussatesti ja päällä totaalinen tyrmistys. Laskettu aika olisijossain maaliskuun puoliVälin tienoilla.

Tilanne minulla on niin kovin erilainen kuin teillä muilla.
Ikää löytyy jo 43 enkä uskonut raskauden olevan enää mitenkään mahdollista. Miesystäväkin on niin tuore että kovin vahvaa luottamusta suhteen pysyvyyteen ei ole vielä ehtinyt muodostua. Mutta niin vain ”eihän tässä nyt kovin isoa riskiä ole” päätyi siihen Apteekin testin plussaan.

Aiempia raskauksia on neljä joista kaksi päätyi synnytykseen asti. Esikoinen muutaman viikon päästä 18 ja kuopuskin melkein 15. Tunnen itseni niin dinosaurukseksi (en edes tiedä mikä on digitesti...).

Tokihan minä olen sitä kolmatta lasta halunnut mutta en enää enkä ainakaan tähän tilanteeseen.
Mieskin on sopivasti ollut viettämässä äijäviikonloppua ja vain muutama tyrmistynyt puhelu ehditty puhua. Mutta kaipa tämä tästä lähiviikkojen aikana selkenee onko tässä käsiteltävänä keskenmeno, yhteinen vanhemmuus vai kenties jopa keskeytys. Eikä mikään näistä vaihtoehdoista varauksetta hyvä.

Sitruuna&pikkusiemen
 
@Ananas90 hienosti on vahvistunut :love:

Mulla on ollut eilen ja tänään aamulla pahoinvointia ja hirveä närästys koko ajan söi mitä tahansa.. tuota närästystä kyllä plussasta asti ollut jo ja jotenkin niin tottunut siihen ettei edes ole muistanut sitä oireeksi. Taas tänään vähän positiivisempi mieli et josko sittenkin tuolla mahassa olisi elämää :love:

Hannaah ja pötkylä 6+2
 
Mä aattelin koittaa varata varhaisultran 7+, mutta ennen kuin on 8+1.
Se oli se mihin viimeksi raskaus päättyi. Tai sehän saattoi päättyä aiemminkin ja jos niin kävisi nyt, haluan hoitaa pois alta sitten mahdollisimman nopeasti.
Eniten nimittäin suretti, kun meni aikaa "hukkaan" niin paljon kun se keskenmenovuoto kesti lähes 2kk.

@haaveilija24 minäkin laitoin viestiä sulle siitä fb-ryhmästä :)
 
Mä olen menossa huomenna kun omien laskujen mukaan 6+0. Ei välttämättä näy sykettä mutta nyt on ollut kipujakin niin haluan tarkistaa jos mitään selvyyttä saisi tähän tilanteeseen. Ylipäätään kun tunne ettei mitään ole, haluan myös tiedon mahdollisimman ajoissa.
Kuopuksesta syke näkyi 6+2 ultrassa.
 
Viimeksi muokattu:
Varovaisesti osallistun keskusteluun.
Eilen tehty plussatesti ja päällä totaalinen tyrmistys. Laskettu aika olisijossain maaliskuun puoliVälin tienoilla.

Tilanne minulla on niin kovin erilainen kuin teillä muilla.
Ikää löytyy jo 43 enkä uskonut raskauden olevan enää mitenkään mahdollista. Miesystäväkin on niin tuore että kovin vahvaa luottamusta suhteen pysyvyyteen ei ole vielä ehtinyt muodostua. Mutta niin vain ”eihän tässä nyt kovin isoa riskiä ole” päätyi siihen Apteekin testin plussaan.

Aiempia raskauksia on neljä joista kaksi päätyi synnytykseen asti. Esikoinen muutaman viikon päästä 18 ja kuopuskin melkein 15. Tunnen itseni niin dinosaurukseksi (en edes tiedä mikä on digitesti...).

Tokihan minä olen sitä kolmatta lasta halunnut mutta en enää enkä ainakaan tähän tilanteeseen.
Mieskin on sopivasti ollut viettämässä äijäviikonloppua ja vain muutama tyrmistynyt puhelu ehditty puhua. Mutta kaipa tämä tästä lähiviikkojen aikana selkenee onko tässä käsiteltävänä keskenmeno, yhteinen vanhemmuus vai kenties jopa keskeytys. Eikä mikään näistä vaihtoehdoista varauksetta hyvä.

Sitruuna&pikkusiemen
Huikkaan vain että täälläkin ikää jo 41. Tsemppiä pohdintoihin, varmasti moni asia mietityttää mutta asiat järjestyy.
 
  • Tykkää
Reactions: Mirella92
Täälläkin ollaan kun tulisilla hiilillä. Jännä, sillä en muista olleeni näin hermostunut esikoisen kanssa. Mieltä rauhoittaa jonkin verran se, että testien viivat vahvistuvat päivä päivältä. Toisaalta olo on kovin oireeton ja oikeastaan ainoat oireet ovat palelu ja kova nälkä jos ruokailuvälit pääsevät liian pitkiksi. Ensimmäisessä raskaudessa kärsin kaikista klassisista oireista ja se vähän kummastuttaa.

edit: hullu testaaja :D:rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen menossa huomenna kun omien laskujen mukaan 6+0. Ei välttämättä näy sykettä mutta nyt on ollut kipujakin niin haluan tarkistaa jos mitään selvyyttä saisi tähän tilanteeseen. Ylipäätään kun tunne ettei mitään ole, haluan myös tiedon mahdollisimman ajoissa.
Kuopuksesta syke näkyi 6+2 ultrassa.
Tsemppiä tämän päivän ultraan. Toivottavasti kaikki hyvin ja jospa siellä sydänkin jo jumpsuttaisi ❤
 
  • Tykkää
Reactions: Momon
Mulla on kanssa varattuna varhaisultra 6+6 Perhe-Arteen. Olisin varmaan saanut kunnalliseltakin puolelta, kun aikaisemmin ollut kohdunulkoinen raskaus. Haluttiin kuitenkin tietylle päivälle, että mieskin pääsee mukaan. Tsemppiä ultraan @Momon ! Joillain on vissiin kuulunut sydänäänet jo 5+ päivillä, toivotaan että teilläkin kuuluisi jo!
 
Apua mikä turvotus alkanut. Vatsa näyttää varsinkin iltasin kun olisi jo puolessa välissä raskautta. :oops: Olen ihmeissäni ettei mulla oli närästystä ollut, aiemmissa odotuksissa se oli yksi oire joka kesti alusta loppuun asti. Repäisykivut vaan pahentunut, pitää miettiä tarkkaan missä asennossa uskaltaa aivastaa.:LOL: Pahaaoloa on, vähän välin pitäisi syödä jotain mutta vain vähän kerrallaan.
 
  • Tykkää
  • Rakkaus
Reactions: Rozaa ja Mirella92
Ultra takana. Kylläpä jännittikin ja melkein tärisin kun istuin odotushuoneessa. Oikeasta paikasta löytyi sikiön alku <3 ja sydänkin pamppaili. Voi luoja kun helpotti VAIKKA tiedostan että ei tämäkään mitään takaa ja jännitysviikkoja vielä edessä mutta nyt kuitenkin helpottunut olo. Kuukautisista 6+3 mutta niinkuin itsekin olin ovulaatiosta laskenut niin 6+0 on viikkoja.
:giggle: