Heippa kaikille
Täällä huikeat rv4+3 meneillään, laskettu aika 17.3. Olen 32v, ja minulla on ennestään yksi lapsi, jo 10v. Mies ei meillä olekaan kuvioissa samoin kuin normaalissa tilanteessa - hän asuu ulkomailla. Odotan siis pääosin yksin, vaikka yhdessä ollaankin. Me emme tekemällä tehneet lasta, vaan annoimme sen tulla jos on tullakseen.
Raskauden suhteen olen hyvin levollinen, saapuva lapsi tuntuu niin tarkoituksenmukaiselta. Minulla on ajoittain ollut hyvin vahva "insight", että luokseni on saapumassa vielä yksi lapsi, poika. Jos tämä nyt sitten olisi hän.
Oireita tällä hetkellä lähinnä kasvavat rinnat. Arvasin raskauden jo dpo7 kun sain käsittämättömiä itku- ja raivokohtauksia hupsuista asioista, ja dpo10 alkaneesta halki päivien kestävästä väsymyksestä. Sitten alkoivat ummetus, hengästyneisyys, huimaus ja joka aamuinen darra. Nyt olen kai niin tottunut muutoksiin, etten enää alleviivaa kuin nuo tissit.
En muistanutkaan, millainen karuselli hormonit voivat olla mielelle! Pelästyin kokemustani, kun normaalitilassa olen hyvin vakaan onnellinen ja tasapainoinen, eivätkä asiat oikeastaan mene minulla koskaan tunteisiin niin että menisi jojo noin solmuun kuin viikko sitten. Oli kauheaa tavallaan seurata itseään sivusta kiukkuamassa tai itkemässä kyvyttömänä vaikuttaa asiaan mitenkään. Nyt on onneksi ollut tunnekuohujen suhteen hiljaisempaa. Miten teillä? Miten te olette hormonikarusellin kokeneet?
Minä liittyisin tosi mielelläni myös fb-ryhmään! Miten se tapahtuukaan?