Tsemppiä kaikille vuotelijoille, toivottavasti pysyy teilläkin vauvanalut matkassa kuitenkin! Ja tervetuloa uusille!
Kovasti tsemppiä myös tupakoinnin lopettajille! Minä lopetin plussaan, kun aloin esikoista odottaa kuusi vuotta sitten ja se oli kyllä yllättävän helppoa, vaikka ekat päivät toki teki tiukkaa. Aiemmin olin lopettanut mooooonta kertaa, mutta aina sit aloittanut uudelleen. Tuleva vauva oli kuitenkin niin hyvä syy, että ei ollut sillä kerralla niin vaikeaa. Toki "auttoi" se etova olo, en ois silleen halunnutkaan polttaa. Mutta raskauden loppuun asti muiden polttamat tupakat tuoksui tosi hyvältä. Sen jälkeen en oo aloittanut, kun oon imettänyt koko ajan esikoisen syntymästä lähtien, enkä enää kyllä voisi kuvitellakaan polttavani. Oon kyllä iän ja äitiyden alkanut niin säikyksi ja varovaiseksi, että ihan hirvittää, miten oonkin uskaltanut polttaa, kun siinä on se syöpäriskikin!
Täällä huimaa kanssa. Vähän ahdistavaa välillä on se. Alakuloa on myös vähän ajoittain. Pahempina pahoinvointipäivinä on paha mielikin, sit parempina päivinä on mielikin iloisempi. Edelleen tuntuvat vuorottelevan nämä. Pinna on myös tavallista lyhyempi, mikä on aika ikävää.
Mulla on edellisissä raskauksissa ollut käytössä kotidoppleri ja hommaan kyl tähänkin. Viime raskaudessa taisin ekan kerran kuulla sillä äänet 8+4 tms., ekassa hommasin sen joskus 9+ ja silloin löysin äänet heti. Se on aikamoista hakua, saa tunkea melkein häpyluun alle sen anturan, että onnistuu ja mulla onnistuu vaan pystyasennossa, makuuasennossa ei
.