Maaliskuiset 2018 *helmikuussa*

Kiitos toivotuksista @Villavarvas ja @Onni ja Unelma , kyllä tämä ihanaa kyllä helpommalta tänään tuntuu, kuin eilen!

Onnea teille molemmille 37+0 saavuttamisesta! Vaikka siitä vielä voikin mennä aikaa, niin on niin hienoa kun virallisesti on täysiaikainen. Ehkäpä pitäisi myös mun käydä ostamassa vadelmanlehtiteetä valmiiksi. Sauna saa supisteluja aikaan jo nyt, mutta "tositoimiin" sitten viikon päästä. Villavarvas minäkin olen varannut ajan vyöhyketerapiaan ja toivon, että se vähän jouduttaisi tilannetta (mulla on aika viikolla 39), jos ei muuta niin rentouttaa sitten kireitä lihaksia ja odottamiseen kyllästynyttä mieltä.

Tulevaa synnytystä mietin Villavarpaan tavoin aika ristiriitaisin tuntein. Välillä odotan jo kovasti ja välillä taas jännittää hirveästi, tuntuu etten voi mitenkään olla valmis vielä muutaman viikon päästä.. vahvasti luotan siihen, että tämä syntyy kuten sisaruksensa 39+0 ja 40+0 välillä, mutta saapa nähdä! Ja ihan konkreettisesti esim. synnytyksen käynnistymisen ajankohta ja lastenhoitokuviot jänskättävät, meneekö kaikki sujuvasti vai onko ihan säätämistä. Välimatkaa kun on sekä hoitajiin että sairaalaan..

Tänään laitoin ekat pikkuruiset vaatteet pyykkiin ja valittuna on myös kotiintulovaatteet vauvalle.

 

@Hannah4 voi ei miten huono tuuri! Onneksi vauvalla on kaikki hyvin, vaikka varmasti kyynärsauvoilla kävelykin on vähän tympeää. Pikaista paranemista!

Univaikeudet vaivaavat täälläkin. Viikonloppuna nukuin hyvin, en tainnut vessaankaan herätä kuin pari kertaa yössä. Tänään oli sitten taas paluu koulunpenkille ja nukuin viime yön aivan todella huonosti. Heräsin vartin välein vaihtamaan asentoa ja mikään ei tuntunut hyvältä. Toivottavasti tänään nukahdan nopeammin ja nukun sikeämmin - ei ainakaan väsymyksestä ole pulaa. Tämä viikko on kaiketi mun viimeinen kouluviikko ennen synnytystä. Jos selvitään viikonloppuun yhtenä kappaleena, aion sitten itsekin tutustua tuohon vadelmalehtiteehen.

Kipeitä supistuksia ei juurikaan ole ollut, mutta kylkiluut on kyllä hellänä kun poika monottaa niihin jatkuvasti. Ihme kun eivät ole katki menneet, kyllä välillä semmosta iskua tulee. Ei ole paljon tarvinnut liikkeitä seurata (neuvolasta neuvottiin tarkkailemaan, että liikkuuhan tarpeeksi) kun tuntuu että ihan koko ajan on joku show menossa tuolla masussa.

Myös minua vähän esikoisen odottajana jännittää, miten sitä osaa käsitellä ja hoitaa vauvaa, kun kokemusta on niin vähän. Vaikka luotankin siihen, että äidinvaisto hoitaa ja ne omat toimintatavat kyllä löytyy kun oppii oman lapsensa tuntemaan.

Suikku ja pikkuinen tänään 37+0

 

Kyllä se vauvan käsittely lähtee aika nopeasti sujumaan, äidinvaisto hoitaa kuten @Suikku1 itsekin jo totesit. Vaikka ne vastasyntyneet onkin niin rääpäleitä, niin ei ne kovin helpolla rikki mene kuitenkaan. Itse on vauvan mahassaan kasvattanut, joten itse on myös paras mahdollinen hoitaja ja asiantuntija. <3

Mua kans @Hannah4 jännittää ehkä eniten synnytyksessä tapahtumat ennen sairaalaan pääsyä. Meillä on lyhyt matka sairaalaan, noin 10 minuuttia, mutta lapsenvahdit asuu 40 km:n päässä. Jotenkin arveluttaa osaanko arvioida koska pitää hälyttää lapsenvahdit paikalle. Ei mulla tosin ole ollut mitään nopeita synnytyksiä aiemmin, mutta silti tuppaa jännittämään, etenkin kun kahdella viime kerralla ponnistamisen tarve on tullut yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni, että pääsenhän mä tästä tarvittaessa taksilla sairaalaan ja mies voi sitten tulla perässä, jos lapsenvahdin kanssa tulee kiire. Toivottavasti päästään kuitenkin yhdessä menemään, ei oikein innosta ajatus matkasta supistusten kourissa kahdestaan jonkun taksikuskin kanssa.

Tänään pitäisi mennä 6 -vuotisneuvolaan lapsen kanssa. Superpiikkikammoinen lapsi ja rokotus, huhhuijaa jos siitä taas enemmittä sielun vaurioitta selvitään niin kyllä saa illalla huokaista helpotuksesta...

 

Voi ei @Hannah4 ikävä kuulla.. pikaista paranemista!

Täälläkin laskettu aika lähestyy nopeasti. Tuntuu, että pari viimeistä viikkoa on mennyt ihan tohinalla ohitse. Nyt olisi hyvä nauttia vielä pitkistä aamuista ja omasta ajasta mutta kärsimätön mieli hyppii jo vauva-aikaan. Vaikka ei tässä oikeasti ole kiirekään vielä

@Suikku1 täälläkin pikkukaveri monottaa kovasti kylkiluita ja taitaa vaan iskut koventua viikko viikolta. Onneksi tämän kivun tietää kuitenkin olevan väliaikaista ja loppusuoralla mennään! Missähän vaiheessa niiden liikkeiden pitäisi vaimentua?

Supistuksia tulee edelleen aina kun ajatteleekin kävelemistä tai purkaa tiskikoneen. Kertaakaan ei ole vielä tuntunut kipeältä, tukalalta vain. Menkkamaisia jomotuksia on toisinaan iltaisin mutta nekin tulevat ja menevät.

Synnytyksestä. Samanlaisia ajatuksia kuin muillakin, että jännittää joinain päivinä paljonkin ja toisinaan sen toivoo jo käynnistyvän. Itsellä se varsinainen koettelemus jännittää kun on ensimmäinen kyseessä. Toivon, että minulle tarjotaan kaikki saatavilla oleva kivunlievitys. Jännitän jostain syystä myös sitä, että osaako mies auttaa tilanteessa jossa vaikka supistukset eivät anna minun kommunikoida toiveitani.

Aika hyvillä mielin täällä odotellaan vaikka väsymys on vienyt kaikki siivousinnot. Jospa se pesänrakennusvietti iskisi pian

-Heity 36+5

 

@Hannah4 pikaista paranemista, onneksi ei pahemmin käynyt!

Täällä kans eniten jännittää, että mihin esikoinen laitetaan kun lähtö synnyttämään tulee... ensi viikolla olisi hyvä hetki syntyä kun olisi lapsenvahdit hiihtolomalla töistä.. mutta oloja siihen suuntaan ei kyllä vielä ole, vaikka kuinka toivoisin.
Olo kaikkine turvotussärkyineen alkaa olla sitä vasten tukala. Tällä viikolla oon siivollu yhtä jos toista nurkkaa, kylppärin laatan saumoista lähtien. Vielä pitäis järjestellä vauvaa varten vaipanvaihtopiste kodinhoitohuoneeseen hanan lähelle.
Muuten alkaa olla valmista. Jääkaapin oveen otin ylös taksintilausnumerot ja esikoiselle suunnittelin hoitolaukkua äkkilähdön varalle..
Työkuviotkin varmistuivat tässä sopivasti, tulin valituksi vakituiseksi tehtävään, jota olen jo pidempään hoitanut.

Eikö kellään ole vielä vauvaa, vai ovatko alkukuun odottajat kaikki fb.n puolella?

 

Vauvoja on jo putkahdellut, yksi tammikuinen ja taitaa olla jo viisi helmikuista. Näinköhän maaliskuulle jää enää ketään.

Itse vielä malttamattomana odottelen josko tämä haluaisi jo pikkuhiljaa alkaa tulla. Alkaa sen verran olla tukalaa liikkuminen ja tää turvotus.. puuh.

hoo# ja toukka rv 38+3

 

@Madre18 onnea vakipaikasta!

Mulla on ollut pesänrakennusvietti päällä jo monta viikkoa, mutta kouluhommat verottaneet ehtimistä. Tämän viikon jälkeen aion puunata joka nurkan täälä kotona. Pinnasänky on edelleen kasaamatta mutta miehen sanoin "eihän siinä mee ku muutama minuutti" (vähän epäilen, ku kyseessä Ikean huonekalu). Muutoin on kaikki valmista.

Mun mielestä on niin ihanaa ja jännää, että tähän ryhmään voi alkaa putkahdella vauvoja milloin vain! Aika on mennyt todella nopeaa, vaikka välillä on raskausaika ollutkin vaikeaa ja tuntunut pitkältä. Tänään olisi iltapäivällä taas neuvola. Streptokokkinäytteiden tulokset pitäisi tänään saada tietää, toivottavasti olisi negatiivinen.

37+2

 

@Madre18 onnea vakkaripaikasta! Onpa hieno päätös tämän hetkiselle töissä ololle!

Kiitos kaikille paranemistoivotuksista! Kyllä jokainen päivä on helpompi ja onnekas olen, kun toipuminen on nopeaa eikä tosiaan mitään murtunut..

Olisipa ihana kuulla tännekin puolelle vauvauutisia! Kiitos @hoo# kun kävit vähän raportoimassa. Niin jänniä hetkiä eletään, monella vauva jo täysiaikainen ja ensi viikolla alkaa meidän kuu...

Tänä aamuna mulle tuli eka kertaa olo, ettei ihan välttämättä menisikään viikolle 40.. tämän kun sanon ääneen, niin olen täällä vielä maaliskuun lopullakin. Mutta veskissä tuli vähän sellaista tosi venyvää, kuin ovislimaa ja hieman jomottaa alaselkää menkkamaisesti. Voihan se olla, että keho kypsyttelee tällä lailla vaikka pari viikkoa. Ja miksi mä en muista yhtään mitään tällaisia aiemmista raskauksista!

@Suikku1 sä oot ollut mahtava, kun olet tänne asti jaksanut ja voinut tehdä kouluhommia. Itse olen aiempien odotusten aikana opiskellut ihan loppumetreille, eikä se ihan helppoa ole jaksaa ja virittää itseään siihen tilaan, että pystyy keskittymään opintoihin. Voin kuvitella et on ihana tunne nyt vihdoin suuntautua kotiin ja pesänrakennukseen. Eikä se ikealainen niin kauaa varmaan vie, jos on ikealaisia koonnut ennenkin.

@Heity sun tuntemukset synnytyksestä ja miehen osallisuudesta ovat tosi ymmärrettäviä ja samastuttavia. Varmaan olette yhdessä jutelleet asiasta? Meillä koen et mieheni on koko synnytyksessä aina ollut se isoin kivunlievittäjä, hänen kannustus ja vierellä oleminen, sellainen myötäeläminen, on saanut jaksamaan. On tsempannut hengityksessä, supistusten huippujen yli, huolehtinut että mulla on kaikki mitä tarvitsen. Enemmän sellaista henkistä kuin fyysistä. Jokainen kokee eri tavoin, mutta jos olette jutelleet asiasta ja miehesi tuntee sinut läpikotaisin, osaa hän varmasti lukea sua myös synnytyksessä vaikket itse osaisi ihan suoraan mitään kertoa.

Vauvan liikkeistä vielä, ei mulla ainakaan ole liikkeet juuri vaimentuneet, mutta muuttuneet (viimeisten parin viikon aikana). Jos oli aiemmin sellaista kovaa ja jatkuvaa jumpsutusta niin nyt tuntuu vähän harvemmin, jonkinlainen rytmi on selkeämmin ja vaikka ovat kovia tällejä niin jotenkin rauhallisempia, varmaan tila alkaa käydä ahtaaksi.

Tulipa taas pitkä viesti. Tosi upea ja aurinkoinen pakkasaamu, ei voi tulla kuin hyvä päivä.

Hannah ja pikkunelonen 36+3

 

Hei pitkäääästä aikaa !
Facebook-ryhmä ja whatsappit pitänyt tarpeeksi kiireisenä, ettei enää tänne oo eksynyt kirjotteleen. Lukemassa oon kyllä käyny kuulumisia aina kun oon muistanu.

Meidän pienessä fb-ryhmässä (johon eksyin silloin tältä palstalta), taitaa olla jo 4 vauvaa putkahtanut nyt helmikuussa.

Itelläni se laskettu aika on vasta 30.3.
Joten tuntuu ettei sen aika tuu ikinä
Lauantaina mulle järjestetään babyshowerit kotipuolessa ja sen jälkeen aionkin pakata sairaalakassit valmiiksi ja kököttää kotona.

Ihanaa loppuodotusta palstalaisille !

 

@rubikinkuutio Mukava kuulla sinultakin kuulumisia ja ilouutisia facebookin puolelta

@Hannah4 huojentava kuulla kokeneemman suusta ajatuksia tuosta miehen roolista. Näinhän se oikeastikin on ja kyllä mies jo tuntee minut sen verran hyvin, että osaa olla tukena oikealla hetkellä.

Mitäs muuten olette pakanneet vauvan ensivaatteiksi mukaan? Itse voin sanoa, että etelän pakkaset tulivat vähän yllätyksenä ja mietinkin täällä miten nyytin saa pysymään lämpimänä jos synnäriltä lähdetäänkin -20 asteen lämpötiloissa. Tuo äitiyspakkauksen talvihaalari on niin mahdottoman iso.

 

Terkut äitipolilta.

Verenpaineet 140/90 (joka saatto johtua, kun portaat kiipesin 2 kerrokseen ja ei enää pullukka palaudu urheilusuorituksesta)
Proteiinit pissassa +1 (joka sit taas saattaa johtua valkovuodosta)

Vauva voi hyvin. Liikkuu ja mylttää ja on iso. Viikkoja 36+4 ja painoarvioksi saatiin 3.7kg. Laskettuna ois 4.2kg.
Kohdunkaulaa 3cm jälellä, paikat pehmeet ja 3cm auki.
Hb oli noussut 128
Paino 3vko takaiseen 300g, kokonaisnousu 7kg.

2vko päähän kontrolli

 

Onnittelut @Madre18 työpaikasta!

Olin juuri ajatellut kysyä samaa kuin @Heity : eli mitä olette varanneet vauvalle kotiintulovaatteiksi? Itse en ole ostanut mitään toppapukua vauvalle (toki meillä on äitiyspakkauksen mutta se nyt on vielä ihan liian iso), vaan olin ajatellut tuoda vauvan kotiin samassa fleecehaalarissa kuin isommatkin lapset (syntyneet loka- ja helmikuussa) ja ajattelin sen olevan lämpimän päähineen, villasukkien ja lapasten sekä villapeiton kanssa ihan riittävä kotiintuloasu. Mutta nyt on täällä rannikollakin kunnon pakkaset ja maaliskuustakin kai luvattu poikkeuksellisen kylmää, joten alkoi arveluttaa. Millään en kyllä viitsisi ostaa toppapukua erikseen, jos sen käyttöikä jää kovin lyhyeksi, mutta mutta...

Ihana ilma ulkona, lapset on mummilassa huomiseen ja me keskenään. Nyt olis hyvä synnyttää mutta ei taida olla sen aika vielä. Huomenna neuvolaan ja fysioterapiaan, mukavaa.

 

Kiitos onnitteluista!

Mä oon pakannu vauvalle kotiintuloa varten bodyn+housut, puuvillaisen välihaalarin ja sit vielä pienen toppahaalarin. Ostin sen syksyllä Reiman varastontyhjennysmyynnistä, kun en voinut vastustaa. Nyt sille näyttäisi olevan tarvetta myös, kun on kunnon talvi.

Omat kotiutumisvaatteet on myös pakkaamatta.

Eilen esikoisen kanssa tehtiin vaipanvaihtopistekin valmiiksi; hän oli asiasta niin ihanan tohinoissaan.

Tänään mennään synnärille tutustumaan. Ootteko te käyny tutustumassa, vai pääseekö alueellanne etukäteen tutustumaan ylipäätään?

 

Mä oon pakannut vauvan ja omat kotiintulovaatteet valmiiksi, tosin sitä nyt vielä jään miettimään pitääkö mennä ostamaan toppahaalari lisäksi. Synnytyksessä ja osastolla tarvittavat pakkailen sitten kun se synnytys joskus alkaa. Listan tein valmiiksi että muistan sitten mitä pitää pakata. Eipä siellä erikoisia juttuja tarvita. Nyt aion ekaa kertaa ottaa jotain eväitä mukaan synnytykseen. Aiemmilla kerroilla en ole ottanut enkä kyllä ole mitään syötävää synnytyksessä kaivannutkaan, mutta ajattelin nyt varoiksi ottaa jos vaikka kaipaan ja jaksaisihan sitä varmaan paremmin jos muistaisi esim. juoda välillä (kuulostaa ihan kuin olisin ottamassa jotain voileipiä ja muuta järkevää, mutta oikeasti olen ostanut Muumi -limpparia, suklaata ja chilipähkinöitä ).

Täällä Satakunnassa ei enää ole tutustumiskäyntejä synnärille. Mulle on tosin tuttu paikka jo, mutta varmaan ensisynnyttäjälle tai vasta tänne muuttaneelle olisi kiva jos niitä vielä olisi. Mutta ei ole ollut enää moneen vuoteen.

Tuli mieleen, että onko kukaan teistä suunnitellut nopeaa kotiutumista synnytyksen jälkeen? Täällä ainakin on riskittömälle uudelleensynnyttäjälle mahdollista kotiutua jo 6 tunnin kuluttua synnytyksestä jos kaikki on mennyt ongelmitta. Itse en tosin ole sellaista suunnitellut.

 

Hei täältäkin pitkästä aikaa

Minuakin on alkanut mietityttää vauvan vaatetus nyt kun keväästä povataan kylmää. Ajattelin silti että luultavasti pärjätään hyvin ilman toppahaalaria, olen hankkinut useamman paksun fleecehaalarin ja vaunuihin lämpöpussin, joten eiköhän niillä tarkene ulkoilla. Vauvan kotiutumisvaatteina on body, housut, neule, villasukat, lapaset, kypärämyssy ja toinen pipo siihen päälle sekä fleecehaalari. Varmaan otetaan vielä ohut peitto turvakaukaloon varmuuden vuoksi. Siirrytään kuitenkin synnäriltä suoraan lämpimään taksiin niin olettaisin näiden riittävän.

Täällä Helsingissä ei pääse tutustumaan synnärille. Kävin pelkopolilla ja sekin oli poistettu synnärin tiloista niin ei sitäkään kautta päässyt, mikä oli kieltämättä suuri pettymys.. Netistä olen katsellut sitten videoita ja kyllä niistä suunnilleen tietää, mitä odottaa. Perhepesähotelliin toivon pääseväni synnytyksen jälkeen, jos kaikki sujuu hyvin

Facebook-ryhmään on tosiaan putkahtanut jo useampi vauva ja siitä on tullut itsellekin vähän odottavaisempi olo. Ensi viikollahan on täysikuu ja olen itse syntynyt juuri täydenkuun aikaan, alkaisikohan silloin tapahtua Eipä sillä, pitää nyt nauttia tästä omasta ajasta vielä kun sitä on!

37+1

 

Voi @Villavarvas niin hauska mielikuva, synnärille kasa jotain kerrosvoileipiä ja kahvit, mehut termarissa... Kyllä mäkin meinaan tuoremehuja/pillimehuja, jotain lempparihedelmiä ja vähän lakua tms pakata mukaan. Joka kerta olen jäänyt nälkäiseksi eikä ne tarjotut mustikkajogurit oikein nappaa saati täytä. Mulle iskee synnytyksen jälkeen heti aivan hirveä nälkä ja ruokahalu!

Kotiintulovaatteiksi vauvalle meillä on merinovillabody ja -housut, villamyssy, villasukat tavallisten päälle, lämpöisempi villahaalari ja sit ohuehko lämpöpussi kaukalossa. Jos on kovin kylmä niin koko setin päälle vielä villapeitto ja autoon kulkiessa kaukalo peittoon suojalla, autossahan kuitenkin on varsin lämmintä. Omat vaatteet vielä katsomatta. Sain ostettua himoitsemani laukunkin, eli tänään voisi vaikka sairaalakassin pakata odottamaan!

Oon päättänyt, että toppahaalaria ei kyllä osteta. Villaisia meillä on useampia, kaukaloon tuo lämpöpussi ja vaunuihin käytettynä hankittu untuvamakuupussi. Olen pärjäämisestä kyllä aika varma.

@jalei onpa ikävää, ettei synnärille pääse tutustumaan. Neljättä odottavana koin pelkopolikäynnin yhteydessä tehdyn synnärikierron ja salissa "hengailun" todella tärkeänä, voin kuvitella tuntemuksesi.. Onneksi edes tutustumisvideoita nykyään on, vaikkeivät ne toki korvaa sitä fyysistä paikalla käymistä ja kysymysten esittämistä.

@NassuRessu toivottavasti sun vointi on hyvä. Tilannehan alkaa olla tosi pitkällä jo, vaikea kuvitella, että jos nyt 3cm auki niin oikeasti enää kahden viikon päähän kontrolliin menisit!

@Madre18 ihanasti sun esikoinen on osallistunut. Mekin on huomattu, että lapsille on ollut tärkeää saada kokea olevansa osallisina vauvan hankinnoissa ja järjestelyissä. Ja kivalta tuntuu vanhemmistakin, kun sisarukset odottavat pienokaista innolla.

Nopeasta kotiutumisesta on kokemusta tokassa synnytyksessä, tavallaan. Oltaisiin lähdetty jo samana päivänä, mutta lapsen syntymäaika oli sellainen ettei viitsitty kotiin mennä vaan heti aamulla sitten. Puolisen vrk vietettiin siis sairaalassa. Oli positiivinen kokemus kotiutumisen osalta. Nyt en halua noin pian kotiin, sillä kolmannessa oli tosi kipeä olo jälkisupistusten takia monta päivää. Ne mua vähän hirvittää nytkin. Haluan kyllä, jos siis kaikki menee hyvin ja saan valita, olla sen vrk tai pari yötä sairaalassa rauhassa toipumassa tällä kertaa. Näin ajattelen ainakin nyt etukäteen.

Hannah ja pikkunelonen 36+5

 

Onpa kiva, että täällä on keskustelu vähän vilkastunut!

Kotiintulovaatteet on vielä vähän mysteeri. En ensinnäkään oikein tiedä, että otanko vaan kaapista jotkut 50-56 -kokoiset bodyn ja pöksyt, vai pitäisikö tässä lähteä ostamaan vielä jotkut extra-söpöt kotiutumisvermeet Joka tapauksessa vauvalle ajattelin pukea siis bodyn ja pöksyjen lisäksi todennäköisesti mummin neuloman villapuvun (sis. tumput ja villasukat) ja teddyhaalarin.

Muuten valmistelut on hyvällä mallilla. Äitiysloma alkoi tällä viikolla, nyt ehtii tekemään viimeiset hankinnat ja valmistelut. Ostettavaa on vielä jonkun verran, mutta lähes kaiken saa ihan lähi-Prismasta. Sitten olisi pari ompeluprojektia: pinnasängyn pehmuste ja aurinkosuoja vaunuihin. Ihan kiva, että on jotain pientä hommaa äitiyslomalle, niin ei käy aika pitkäksi kotona yksin kökkiessä.

Jesy & tyttönen 35+2

 

@Hannah4 siis eikö ne supistuskivut lopukaan synnytykseen?
Kaikkea uutta sitä täällä oppiikin. Eipähän tule yllätyksenä nyt, kiitos

Minä lisäsin vauvan kotimatkavaatteisiin eilen äippäpakkauksen harmaan kevyttoppapuvun. Vauva hukkuu siihen, mutta onpahan tarpeeksi vaatetta jos -30.
Nyt siis pakattuna ohut pitkähiainen body ja housut x2, sukat, tumput, villasukat, pipo ja villahattu, fleecehaalari, kevyttoppapuku ja kaukalossa paksuhko kaukalopussi. Luulisi näillä pääsevän autoon ja autosta kotiin palelematta
Itsestä nyt niin väliä, kunhan jotkut vaatteet kehittelen tässä vielä

Mutta saisi jo syntyä!
Ei mitään tuntemuksia supistuksista tai muusta (ei tietoa miltä kivuliaat supistukset edes tuntuvat).
Alan olemaan jo todella kärsimätön saamaan vauvan syliin

 

Aamu on mennyt lepäillessä ja pakkaillessa sairaalakassia (olis pitäny vaan eilen pakata kaikki valmiiksi - mutta olin siinä uskossa, että tässä mennään reippaasti 40+ viikoille). Vedet lähti holahtelemaan yöllä ja supistuksia on ollut - mutta niiden kanssa pärjää kyllä. Sairaalaan soittelin yöllä ja nyt pitäis lähtee näytille. Tänään 38+0.

 

Aamu on mennyt lepäillessä ja pakkaillessa sairaalakassia (olis pitäny vaan eilen pakata kaikki valmiiksi - mutta olin siinä uskossa, että tässä mennään reippaasti 40+ viikoille). Vedet lähti holahtelemaan yöllä ja supistuksia on ollut - mutta niiden kanssa pärjää kyllä. Sairaalaan soittelin yöllä ja nyt pitäis lähtee näytille. Tänään 38+0.

Oho, jännät ajat! Stemppiä

 

Ei vitsit @Hilkku81 miten jännittävää! Onnea matkaan!

@Onni ja Unelma , synnytyksen jälkeen tulee vielä jälkisupistuksia monenkin päivän ajan (niistä ei kyllä kerrota missään, itsellekin tuli esikoisen kohdalla yllärinä). Se on toki hyvä, koska sillä tavalla kohtu pienenee normaaliin kokoonsa ja tyhjentelee itsensä, mutta ei ne niin kivalta tunnu. Sekin on kai aika yksilöllistä miten niitä tuntee, toiset ei käsittääkseni tunne niitä juuri ollenkaan mutta itselläni on ollut aika kivuliaita etenkin imettäessä. Toisen lapsen kohdalla osasinkin salista osastolle siirtyessä pyytää särkylääkettä jo valmiiksi pöydälle ja nappailin siitä ennen imetystä, eikä ollut lainkaan niin tuskallinen olo kuin ekasta.

Mä kotiuduin ekasta vauvasta parin päivän päästä ja tokasta muistaakseni seuraavana päivänä. Halusin pian kotiin kun sairaalassa en saanut oikein nukuttua. Maitokin lähti heti paremmin nousemaan kun pääsi kotiin. Aion silti tälläkin kertaa olla 1-2 yötä sairaalassa vauvan syntymän ajankohdasta riippuen (ja tietenkin siitä meneekö kaikki ihan hyvin synnytyksessä ja sen jälkeen) ja levätä valmiin ruuan ääressä ja keskittyä hetken ihan vaan vauvaan ennen kotiarkeen laskeutumista.

Mä kävin aamupäivällä vyöhyketerapiassa, ihana rentouttava 90 minuutin hoito. Jännä nähdä edistääkö mitenkään synnytyksen alkamista... Mutta jos ei edistä niin ei haittaa, on ainakin mukavan rento olo taas hetken. Korvanlehtiin teipattiin vielä jotkut tälläiset kuulat, joiden pitäisi jotain akupisteitä painaa. Parin päivän ajan kuulemma voi pitää. Vauva ja maha on kyllä hurjan alhaalla, painaa usein todella kivuliaasti lantioon ja kohdunsuulle ja välillä tuntuu että johan tää maha kohta tipahtaa nilkkoihin! Muuten ei oikein mitään tuntemuksia, paitsi koko ajan on sellainen olo kuin olisi menkat.

 

@Hilkku81 on siis pääsemässä tositoimiin, tsemppiä!
Itsekin toivon joka hetki että jotain alkais tapahtua, mutta ei mitään merkkejä. Litkin varuiksi vadelmanlehtiteetäkin. Lämmittää edes jonkin verran, kun ulkona on niin kylmä. Tekis kovasti mieli kävelemään ulos, mutta en uskalla, kun selkä menee heti ihan tosi huonoksi jos pari sataa metriä tai enemmän kävelee.

Onko muilla ollut turvotusta? Itsellä jalat olleet jo pitkään turvonneet, mutta nyt kädetkin. Ja ae aiheuttaa vissiin puutumista. Yöt tosi hankalia, varsinkin jostain kolmesta eteenpäin, kädet puutuu ihan koko ajan, jos ovat vähänkin koukussa..

Tänään 37+0.

 

Kotiin pistivät vielä. Illalla pitää mennä takaisin ja huomenaamulla lääkärin kanssa treffit, jos ei lähde etenemään. Vettä holahtelee edelleen tosi paljon. Vesi kuulemma uusiutuu jatkuvasti. Sain sairaalasta tosi hienon vaipan ja verkkopöksyt

 

Jännä miten erilaiset käytännöt synnytyssairaaloissa on: täällä on ohjeena että heti sairaalaan jos vedet menee vaikkei supistelisikaan, ja sairaalassa sitten käsittääkseni ollaan kunnes vauva on syntynyt.

@Madre18 , mulla on satunnaisesti turvotusta sormissa mutta useimmiten ei. Sen sijaan tuota käsien puutumista on nyt ollut viimeisen viikon ajan. Päivisinkin puutuu pikkusormet ja nimettömät, se voi kyllä olla niskajumituksesta koska sitä mulla on ollut ennenkin. Mutta öisin puutuu kädet ihan kauttaaltaan, monesti heräilen vaihtamaan asentoa kun käsi on ihan tunnoton tai pistelevä. Sen pistän kyllä raskauden piikkiin. Mietin että painaisko kohtu jotain hermoa tms. Tosin luin joskus jostain että raskausaikana rannekanavat voi turvota ja sen takia tulla puutumista. Ja sit on sekin että mikään ei pysy käsissä! Tuntuu että kaikki vaan tippuu mihin tarttuu.

 

@Hilkku81 tsemppiä, sä varmaan olet jo sairaalaan ja tositoimiin päässyt. Ihana viikonloppu syntyä! Tämä talvinen pakkasjakso on kaunis ja jää kyllä mieleen.

Jälkisupistuksista vielä, ihan kuten @Villavarvas kirjoitti, on tosi yksilöllistä miten niitä tuntee vai tunteeko. En tarkoittanut säikytellä @Onni ja Unelma . Ekassa synnytyksessä en paljon noita edes huomannut, mutta tokassa tuntuivat ja kolmannessa olivat karmeita. Silloin kätilö sanoikin, että ovat sellaisia yleisemmin uudelleensynnyttäjillä, mutta eivät kaikki kärsi niistä juurikaan. Kipulääkettä tarvitsin ja sain siinä vaiheessa, nyt toivon, että tens-laite voisi olla avuksi.