Maaliskuiset 2018 *lokakuussa*

Tuun nyt omanapaisesti kertomaan vaan omat kuulumiset kun on niin huono olo turvottaa, selkää särkee ja väsyttää.

Rakenneultra oli maanantaina ja kaikki oli siellä juuri niinkuin pitää meidän esikoispoika voi vallan mainiosti ja oli aika rauhallinen Kätilö sai mitata rauhassa ja tunti meillä meni yhteensä koko hommaan. Laskettu aika siirtyi viikolla eteenpäin kun herra oli niin suuri, eli 1.3. On uusi aika papereissa. Vähän ihmettää että noin myöhään alettiin vielä siirtämään mut minkäs teet oli niin ihana nähdä ne pienet jalat, kädet ja sydän ja kaikki

 

Ihania ultrakuulumisia alkaa tupsahdella
Meillä aikaa ultraan vielä yli 2viikkoa..

Meillä vauva on vielä salaisuus, ei olla kerrottu siis edes tuleville isosiskoille
Rakenneultran jälkeen ajateltiin kertoa, myös isovanhemmille.

Himoja on, mutta sokerit meinaa helpolla karata höpöksi, niin pitänyt unohdella niitä mielitekoja..

Liitoskipuja ei oikeastaan vielä ole, peläten odotan millon ne tulee riesaksi sit uhkaa loppua mun yks "hyvähimo" eli lenkkeily..

Ihanaa kun aika tuntuu menevän nyt nopsaa

Mekkuli ja mini6 18+4

 

Omaa napaa

Vietettiin maanantaina pojan 3v synttäreitä. Ja tiistaina laitettiin tytön pinnasänky pojan kanssa samaan huoneeseen. Tyttö kiipes yks yö mun yli ja tippu lattialle niin ei uskalleta antaa nukkua välissä enää ollenkaan. Ja isi sitten yrittäny valvoa ja siirtää aina pinnikseen takas kun minä en pysy hereillä. Eli nyt imetän nojatuolissa.
Meillä oli tytön 8kk lääkärineuvola siellä kaikki hyvin. Hyvin kasvanut ja kehittyny osaa jo pinsettiotteenki. Nyt odotellaan millon rupee käveleen kun osas jo 6kk istua, nousta seisoon tukea vasten ja kontata. Viimeyönä sai sitten imettää tyyliin tunnin välein. Tyttö ilmeisesti ei osannut ollenkaan nukkua pitempään kuin sen yhen univaiheen kun äiti ei ollutkaan samassa huoneessa ja itekin vielä eripaikassa joutui nukkumaan. Helposti kuitenkin nukahti ja päästi tissistä irti niin sai laitettua takas sänkyyn. Paitsi viimeisellä kerralla heräs liikaa kun en halunnu enää nousta ja pakotin isin menemään mutta eihän se isi mihinkään riittäny. Otettiin sit väliin ja sitten poika heräskin jo ja kello oli 7.20 muistaakseni niin isi vei tytön leikkimään ja rupes hoitaan poikaa tarhaan. Minä jatkoin unia. Ostettiin neuvolan jälkeen korviketta jos ehkä antais sitä yöllä tai illalla et sais vähä parantua nuo kipeät nännit ja jos vaikka nukkuis pitemmän pätkän sillä ja saisin vähän nukkumisrauhaa. Itku tuli autossa kun sitä ostin. Masuasukki välillä vähän potkii semmosia potkun tuntusia alkaa olemaan jo. Muutenpa ei ole oikein mitään tää raskaus on kyl ollut helpoin tähän mennessä. Pelkäsin miten kroppa kestää kun niin pian raskauduin mut eipä näytä olevan moksiskaan.

 

Vähän omanapatarinaa tähän väliin..
Ens viikon ke vihdoin ja viimein rakenneultra, hieman aika madellut ja tätä odotettu! Lisäks samalle päivälle lääkärille aika varattuna.. Oon siis kotona vielä esikoisen kans ja tarkoitus olis mennä marraskuussa (täyttää tyttö 3) takas töihin, raskaaseen työhön. No nytpä alkaa jälleen iskiashermo jälleen oireileen, samoin ku ed. raskaudessa. oik. pakara kipeä/jomottaa koko ajan ja vähän aikaa kun kävelee tai esim imuroi/laittaa ruokaa puutuu koko reisi. Joten pahaa pelkään ettei töihin tarvi lähteä, siellä kun ei voi noin vain istumataukoja pitää ja työssä on aika paljo nostamista ym. raskaita liikkeitä. Huoh. Olin jo niin asennoitunu lähteen välillä "ihmisten ilmoille"..
Entä miten, tuntuuko liikkeet jo muilla hyvin? Mulla edelleen tositosi hentoja hipsutuksia jos on ihan rauhassa paikoillaan ja lähinnä vain iltaisin. Välillä jo ihan huolestun liikkeiden vähyyttä kun viikkoja jo kuitenki on.. Oliskohan istukka edessä ja sen vuoksi vaimentaa liikkeiden tuntumista.

Nyt koitan ottaa viikonlopun rennosti, enkä valvo öitä ja murehdi työasioita helpommin sanottu ku tehty kun on tämmönen asioiden pyörittelijä

Sannelii ja pikkinen 19+3

 

@rosmarin ihanaa että rakenneultrassa oli kaikki hyvin. Ja onnea poikalupauksesta!

Mua jännittää tuo sukupuoliasia nyt tosi paljon, vaikka itselleni on ihan sama kumpi tulee. Miehen suvussa on tosi paljon poikia (hänellä veli, jolla vain poikalapsia ja appivanhemmillakin lähinnä miespuolisia sisaruksia), niin jotenkin tuntuu että voiko tämä meidän pieni nyt tehdä poikkeuksen tähän poikavaltaan. Tyttöolo mulla edelleen on.

@Sannelii minä en vielä myöskään ole tuntenut liikkeitä juuri lainkaan ja se stressaa. lltaisin kun pötköttää selällään niin ehkä jotain muljahduksia (tuntuu ilmavaivoilta) mahassa on tuntunut mutta en osaa erottaa onko ne edes liikkeitä vai ei. Ja mullakin tänään viikkoja 19+4.

Tänne on muuten satanut viime yön ja tämän päivän aikana lumi maahan! Tuskin vielä pysyvää on, mutta ihanan valoisaa ja talvista silti. Kesärenkaiden vaihto tosin menee vielä ainakin 2 viikon päähän, sillä säilytän mun renkaita vanhempien autotallissa eikä keretä kyllä käymään siellä ihan lähipäivinä.. Täytynee ajella varovaisesti.

Laitoin muuten eilen töihin ensimmäistä kertaa mammafarkut jalkaan. Nyt se on sitten menoa, kun ei enää perusfarkut oikein istu. Onneksi koulun penkillä voi käydä vaikka kolitsihousuissa jos niikseen tulee, töissä käyn vain parina päivänä viikossa.

Suikku + pieni 19+4

 

Kiva kun kuulee teidän muiden rakenneultrakuulumisia jo. Jaksaa omaakin odottaa paremmin, vielä kaksi viikkoa siihen.

Eilen toki oli lääkärineuvola ja siellä vanhalla ultralla päästiin kurkkaamaan. Lääkäriäkin hieman nauratti, kun katseli, sen verran vilkas tyyppi tuntuu tuolla mahassa majailevan. Istukkakin sopivasti takana, niin siksikin liikkeet tuntuu tosi hyvin... ja niitä tuntuu jo usein ja paljon.
Nytkin kun istuskelen kirjastossa lukemassa ensi viikon tenttiin, niin tyypillä on jotkut bileet menossa mahassa.

Iskiasvaivasta valitin myös niin terkkarin eka ehdotus oli sairasloma... olin vähän että täh? Työnteko ei varsinaisesti vaivoja pahenna. Liikunta vaan ei onnistu ja sekös näkyy mielialassa, ja painossa. Meinasin terkalle sanoa, että en enää yhtään ihmettele, miks kaikki raskaanaolevat jää meillä töissä saikulle niin aikasin, jos toi on terkkarin asenne. (Oon siis samassa Sote-organisaatiossa töissä). Lääkäri sentään laittoi fyssarille lähetteen, vaikka toteskin mun jo yrittäneen melkein kaikkea.

Äsken kasvohoidossa testasin vielä lämpöäkin, kun kosmetologin hoitotuolissa oli lämmitys. Meinas ihan hiki tulla, mutta se oli vaan kiva näin kylmänä syyspäivänä.

Viikonlopuksi luvattu ihanaa keliä, pääsee ulkoilemaan kunnolla.

 

Täällä kamala ilta hyvän päivän päätteeksi. Tyttö vaan huusi kun isi ei kelvannut ja lopulta ei äitikään. Nyt mies keinuttelee sitä turvakaukalossa niin on hiljaa en tiedä nukkuuko äsken ei. Mä en kohta kestä enää tota imetystä kun sattuu niin perkeleesti. Muttakun neiti ei osaa muusta juoda ostettiin korvikettakin mikä teki mulle tiukkaa suostua edes tekemään. Eikä imetyksen tuestakaa näytä enää nykyää saavan apua oon tehny monta alotusta ja poistanu sit muutaman päivän päästä kun niihin kukaan vastaa. Mää en jaksa. Tuntuu muutenki nyt että oon vaa ihan epäonnistunu. En jaksa ees kahta lasta ja kohta pitäs jaksaa kolme. Muut tuntuu jaksavan vaikka kuinka monta ja tyyliin yksin. Enkä ees saa poikaa opetettua potalle. Ei musta taija olla oikein mihinkää...

 

Taitaa olla kaikilla "seesteinen keskiraskaus" menossa tai sitten keskustelu on siirtynyt Facebookkiin.

@anni00 onpa harmi että siellä on fiilis matalalla, kovasti tsemppiä sinne! Mun mielestä imetyksen onnistuminen/onnistumattomuus ei ole mikään hyvän äidin mittari. Toiset pystyy ja toiset ei, silti olet paras vanhempi sinun lapsellesi.

Musta tuntuu, että eilen aloin vihdoin tuntea liikkeitä! Makailin ennen nukkumaanmenoa selällään jonkun tunnin ja melkoisia muljahduksia tuntui mahassa koko ajan. Pakko se on uskoa, että liikkeitä ne vihdoin on.

Tänään 19+6. Huomenna puoliväli, uskomatonta.

 

anni00: väsyneenä kaikki tuntuu yleensä pahemmalta, asioilla on tapana järjestyä, joten vielä ei kannata kolmannen kanssa jaksamisesta huolehtia. Tsemppiä!

Omaa napaa: iskias säryt edelleen aivan järkyttäviä, nytkin istuskelen lämpötyynyn päällä. Miehellä tänään synttärit, ja aivan kuin sen kunniaksi hänkin tunsi eilen ekaa kertaa mahan päältä vauvan liikkeet.

Tänään 19+2.

 

@Suikku1 Täälläkin kesti, että liikkeet alkoivat tuntua - tai, että tajusin niiden olevan potkuja eikä vain ilmakuplia vatsassa! Nyt on saanut tuntea niitä jo muutaman päivän.

@anni00 Paljon tsemppiä sinulle! Niinkuin täällä sanottiinkin niin imetys ei ole vanhemmuuden mittari. On tärkeää antaa myös itselle lupa voida hyvin.

Ehkä täällä on tosiaan hieman meno hiljentynyt kun ihmisillä helpottaa oireiden kanssa. Harmittaa sinänsä kun tätä on kiva lueskella vaikka ei itse aina kerkiäkään vastaamaan. Onko muilla muuten ilmennyt keskittymiskyvyn laskua? Itsestäni tuntuu, että opinnot ei suju kotityöskentelynä samalla tehokkuudella kuin keväällä ja se alkaa pikkuhiljaa stressaamaan. :/ Toivoisin myös, että ensi viikon torstai ja rakenneultra olisi täällä jo! Aika matelee mitä lähemmäs päästään.

Heity 19+3

 

Täällä on kans ihmetelty liikkeitä ja on ollu ihan uskomatonta, en ois uskonut että näin ensikertalaisena tuntisin liikkeitä jo nyt. Varsinkin nukkumaan mennessä tuntuu jännää muljuamista ja väreilyä vatsassa Maha kasvaa jatkuvasti ja tuntuu että napakin on alkanut pullottamaan, varmaan kohta pyörähtää ympäri Rakenneultraan on vielä reilu pari viikkoa, ei millään malttaisi odottaa! Muuten olo on ollut virkeä ja toimelias, en voisi voida tämän paremmin. Pientä iskiaskivun kaltaista oiretta on ollut ja vasemman jalan puutumista, muuten kaikki hyvin.

@Heity täällä ainakin kärsitään pregnancy brainsista Ärsyttää kun tulee unohdeltua ihan perusjuttuja ja jotain nimiä pitää hakea vaikka kuinka pitkään. Viimeksi tänään puhuin vaikka kuinka kauan hiilihydraateista hiilidioksidina ennen kuin huomasin itse oman mokani

Tuut1kk1 ja pipana 18+5

 

@Heity sen verran täälläkin on raskaus vaikuttanut keskittymiskykyyn, että kun opiskelen kotona niin on pakko olla täysin hiljaista eikä mitään häiriötekijöitä ympärillä. Ennen olen saanut luettua missä vaan, kun asia on kiinnostavaa. Toivottavasti menee kuitenkin kurssit kunnialla läpi

Mulla on mahassa pari leikkausarpea, joita on vähän alkanut kiristää kun vatsa kasvaa. Neuvolasta meinattiin, että tuommoinen arpi ei veny samalla tavalla kuin perus iho niin siksi kiristää. Saapa nähdä mitä se on sitten loppuvaiheessa

Tänään tasan 20+0 Ja rakenneultraan 5 päivää!

 

Täällä vietetään syyslomaa. Mullakin muutama lomapäivä ja torstaina vasta töihin. Tosin ahdistaa jo nyt töihin meno, ei jaksaisi enää yhtään. Selkä kipuilee, edellisen raskauden taakka painaa vielä löystyneissä alaselän nikamissa ja sen huomaa. Mitä isommaksi maha tulee, sen enemmän selkä vaivaa, vaikka kaikki itsehoitokeinot onkin käytössä. Työpäivän jälkeen on niin mälsä olo ettei jaksa enää oikein mitään. Nyt vapaapäivinä saa jotain mukavaakin tehtyä kun kaikkia voimat ei mene töissä käyntiin. Mutta ei auta, kai sitä jonkin aikaa vielä pitäis yrittää jaksaa...

Nyt rv 20+1, vielä viikko rakenneultraan. Jännittää kovasti, vaikka ylimääräisessä ultrassa yksityisellä olikin kaikki hyvin.

Liikkeet tuntuu hyvin ja eilen mies ja lapsetkin tunsi ekaa kertaa potkuja, tai mitä lie nyrkkeilyä.

Keskittymiskyky on mullakin selvästi normaalia huonompi. Ärsyttävä vaiva kyllä ajoittain...

 

@anni00 Teillä on haastava vaihe yöheräilyineen etenkin kun ei voi vaan tökätä tissiä suuhun vaan joutuu nousta istumaan ja imettämään. Toivottavasti keksitte jonkin ratkaisun että rinnanpäät saa levätä. Elämä näyttää valoisammalta kun saa nukkua!

Itselle ei ihmeempiä kuulu. Raskausvaivoista hormonaalinen alaselkäkipu alkaa muistuttamaan olemassa olollaan. Lisäksi oksensin viime viikolla niin, että naama oli täynnä verenpurkaumia. Ihan kamala näky. Säikähdin niin oksentamista (kun tätä ennen ei ole juuri tarvinnut oksennella) kuin verenpurkaumiakin ja soitin neuvolaan. Nou hätä oli vastaus, että voimakkaissa oksennuksissa paine tekee noita purkaumia. Meni kolmisen päivää niin naama alkoi näyttää suht normaalilta.

Muuten odottelen vaan perjantain rakenneultraa. Vauvan potkut olen tuntenut jo usean viikon ajan ja mieskin viime viikolla sai tuntea potkut. Mietityttää vauvan levottomuus ja se, että onkohan viikkoja oikeasti enemmän kun aiemmissa raskauksissa olen tuntenut liikkeet vasta rv 20+. Varhaisultrassa la siirtyi 10pv eteen päin.

Ai niin, ja näin unen yhtenä yönä, että vauva tuli mahan läpi Ajattelin aamulla, että vauva on potkinut niin kovaa että siksi näin unen, mutta seuraavana yönä sama "olo" toistui ja heräsin kunnolla niin tuli ihan kunnon pitkiä kivuttomia, mutta silti aika ilkeitä supistuksia! Toivottavasti ovat vaan harjoitussupistuksia.

Lily79 rv19+6

 

Niin seesteistä ettei mitään kirjotettavaa. Lukemassa kyllä käyn, mutta muuten ei mitään..

Kolme viikkoo vielä rakenneultraan

 

@Heity Täälläkin on vähän aivot välillä unessa. On ne normaalistikin joskus, mutta viime aikoina tullut jotain tosi tyhmiä juttuja. Yks päivä olin mielestäni laittanut tiskikoneen päälle, mutta oli unohtunut a.) laittaa pesuainetta ja b.) laittaa vesihana päälle. Ja välillä jutellaan miehen kanssa jostain ja sit vaan en enää minuutin päästä muista, että mistä olikaan puhuttu...

Mä en ole varma, että tunsinko tänä aamuna liikkeitä. Makoilin sängyssä hereillä ennen ylösnousua ja joku pieni muksahdus vähän navan vieressä kävi. Olisipa ihanaa, jos liikkeet alkaisi vihdoin tuntua, jo niitä on odoteltukin Vielä yli 2 viikkoa rakenneultraan, aika menee niiiiiin hitaasti!

Jesy ja pikkupupu 17+6

 

Pah, kun tuolla Haukiolla on pieni maha. T. Kateellinen

 

Hei, olen kesäkuusta asti seuraillut maaliskuisten ketjua, mutta vasta nyt uskalsin liittyä. Toisessa ultrassa käyty ja siellä oli kaikki hyvin. Laskettu aika on kuun alussa.

 

@Lily79 : Mun mahani on ihan olematon vieläkin. On siinä hyvätkin puolensa, mutta... Itseä vaivaa mahan pienuus ja kyllä jo yhdet itkutkin olen tirauttanut kun kukaan ei huomaa minun olevan raskaana ja pikemminkin se harmittaa, että ne ihan ulkopuoliset jotka raskaudesta tietävät kommentoivat järjestään, että onpas maha pieni. Alkaa vähitellen tuntua ne kommentit aika ikäviltä. Liikkeet onneksi tuntuu liki päivittäin, niin tiedän siellä mahassa jotain olevan...

 

@Hilkku81 , älä sure mahan kokoa ja muiden puheita. Oli se sitten pieni tai iso, niin aina jonkun täytyy olla sitä asiaa kommentoimassa, koska aika monet tuntuu luulevan että raskaana oleva on jotain yhteistä omaisuutta jota saa vapaasti kommentoida ja jopa taputella (yök!). Mulla on aina ollut tosi iso maha raskauksien aikana ja joka kerta on saanut kuunnella niitä kivoja "ootko ihan varma ettei siellä oo kahta hahhahhaa" -vitsejä, jotka lausujansa mielestä on kovinkin hauskoja kun taas itsellä on sellainen olo että haluaisi vetää vitsailijaa turpaan. Mahan koko riippuu ihan tosi paljon odottajan anatomiasta, siitä onko pitkä vai lyhyt ja onko kohtu eteenpäin- tai taaksepäin kallistunut, kuinka mones raskaus jne.

@Lily79 , mulla on myös ajoittain aika kipakoita harjoitussuppareita. Tai siis toivottavasti harjoituksia vaan... Viime päivinä on ollut jotenkin enemmän ja lievästi stressaa, vaikka oon yrittänyt ajatella että kai se on normaali ilmiö kun raskauksia kuitenkin on jo useampia takana. Täytyy kysyä rakenneultrassa maanantaina.

 

Hei,

Vähän myöhäinen löytäminen tän keskustelun kanssa. Tai en ole oikeastaan kyllä surffaillutkaan netissä kuin nyt parin viime viikon aikana.
Ensinnä miten tuohon alun listaan saa lisättyä itsensä mukaan? En osaa.. vai tekeekö sen se, joka luonut tän keskustelun?

Odotan ensimmäistä lastani, joka ei ollut suunniteltu juttu, niin aiheuttanut vähän hämmennystä. Toukokuussa oli viimeiset menkat, joku tulehdus, kontrolli, kesäkuussa tein negatiivisen testin ja gyne kirjoitti keltarauhashormonikuurin, että "Katso vielä kuukausi ja aloita sitten, jos menkat ei ole tullut." Jos olisin tajunnut, niin tosiaan kaikki oireet oli... Tein 4 testiä la-su aikana ja ma 24.7 menin yksityiselle, et katsokaa nyt onko tää totta. Laskettu aika 19.3.

Läheisilleni kerroin vasta vk16, kun jotenkin tapahtunut niin paljon kaikkea tässä viimeisen puolen vuoden aikana elämässä ja tuntunut, ettei koskaan hyvää aikaa ole. Töissä ei tiedä kuin isot pomot + toukokuussa kirjoitettu uus työsopimus uuteen paikkaan ja piti vaihtaa nyt syksyllä paikkaa, sekin jännittänyt, et miten ne sen siellä ottaa, mutta ottivat hyvin.

Ensimmäiset 12-13vk oli kauheata pahoinvointia jne... Nyt ollut vähän olo, että "Onko tuolla joku hengissä? Ja onko tää edes totta?" Jotain ihme tykyttelyä tuolta vasemmalta aina välillä tuntuu, varsinkin iltaisin, kun rauhoittuu sohvalle. Ensi ti rakenneultra ja jännittää onkohan kaikki hyvin?

Tänään töissä alaselkää "kuumottanut", mut mulla helpottaa kyllä liikunta tähänki. Ja ollut alkuraskaudestakin menkkakivun tapaisia juttuja, mihin auttanut liikunta. Outoa? Vakavaa? Normaalia? Tuntuu, että vaikka mitä outoja juttuja, niin ilmaantunut paksuna...

 

Tervetuloa uusille!

Missään nimessä ei siis ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä tuolla Haukio-kommentilla. En tarkoittanut arvostella vaan lähinnä ihailla Minulla on eteenpäin työntynyt kohtu joten mahan huomaa hyvissä ajoin. Semmoinen eteenpäin työntyvä tötterö jota ei näy takaapäin yhtään Toisaalta helpottaa sosiaalisia tilanteita, kun ei tarvi selitellä vaan kaikki kyllä huomaavat raskauden. Minua ei häiritse kyselyt tai koskemiset. Tai no.. äiti kysyi perinteisen ootko-varma-että-sillä -on-vaan-yksi-kysymyksen, jonka on esittänyt jokaisessa raskaudessa ja silloin piti vähän huokaista

Lily79 rv20+1,
2 pv rakenneultraan

 

Tervetuloa minunkin puolesta uusille! @Kaarina83 jos haluat sun tiedot listaan niin keskustelun aloittaja @Teps voi varmastikin lisätä. Kerrot vaan haluamasi tiedot

Täällä melkoinen väsymys vaivaa, tuntuu että ennen oikein riittoisat 8h yöunet ei enää riitä.. Vähintään se 9h pitäisi nukkua (ei käytännössä kyllä toteudu kuin viikonloppuisin). Lisäksi mulla pitää olla tosi selvät rutiinit joka päivä, jotta saan kaiken haluamani aikaiseksi. Esimerkiksi nyt kun opiskelen pari viikkoa etänä, herään joka aamu samaan aikaan, teen aamupalan, käyn salilla tai lenkillä ja aloitan sitten kouluhommat jotka kestää aikalailla sinne asti kun mies tulee kotiin. Illat meneekin sitten sohvan mutkassa.

Vauvan liikkeet siis tuntuu vihdoin ja koko ajan selkeämmin. Etenkin, kun makaan selälläni. Välillä oikein säikähdän, kun yhtäkkiä tuntuu ihan selvästi joku potku tai muu liikahdus.

Mulla on muuten ihan samanlainen maha kuin @Lily79 llä. Ei voi enää erehtyä kyllä tuntematonkaan siitä, olenko raskaana vai en. Myös mulla on eteenpäin kallistuva kohtu ja nimenomaan tuossa edessä on kunnon pallukka. Takaapäin ei huomaa.

Suikku + pieni 20+3 ja kaksi päivää rakenneultraan!

 

Mulla ei taas vatsa näy ulospäin yhtään.. Otan välillä "vatsakuvia" mutta aina niistä tulee samanlaisia Toki itse huomaa muutokset, alussa kun oli turvotusta ja nyt sit sen saman verran vauvamasua

Meillä oli eilen rakenneultra ja kaikki oli oikein hyvin Sukupuoli ajateltiin pitää läheisiltä salassa, mutta muuten on nyt annettu lupa kertoa tulevasta vauvasta sukulaisille. Töissä ajattelin kertoa siinä marraskuun lopussa, toivottavasti ei vatsa kauheasti pullahda sitä ennen..

20+1

 

@Lily79 : En loukkaantunut... Saa kirjoitella vastaavaa jatkossakin Tää oma maha-asia on ollut vaan vähän pinnalla, vaivaa vaan just tällä hetkellä.

Meillä on rakenneultra tiistaina. Nyt alkaa kyllä olla sellainen odottavainen mieli... Jotenkin mua jännittää eniten se, että kai siellä on lapsivettä tarpeeksi... Onneksi viikonloppuna on niin paljon menoa, etten ehdi mitään kauheaa paniikkia kehittämään. Täällä menossa nyt 20+6! Kyllä nää viikot tässä vierii vaan