Maaliskuiset 2018 *elokuussa*

Loma ohi täälläkin ja paluu arkeen. Meen huomenna rv 8+6 ultraan katsomaan pikkukaveria, kun mulla on edelleen ollut noita pieniä vuotoja ihan jatkuvasti. On ollut tosi stressaavaa aikaa nämä vikat pari viikkoa, mutta toivottavasti masussa on pienellä kaikki hyvin Jos kaveri on kunnossa, niin ajattelin ostaa dopplerin kotiin. Pitänee vähän selvitellä, että minkälainen kannattaisi ostaa.

 

Minä joudun vain yhteen sokerirasitukseen, eli se on sit joskus rv 24-28 tienoilla vasta. Oli musta kyllä vähemmän kauhea kokemus kuin mitä kaikki oli pelotelleet! Vähän kyllä hirvittää, että jos on se radi sitten, kun on tuota ylipainoakin nyt. Viimeksi arvot oli tosi hyvät, mut silloin ei ollut ylipainoa, että ei oikein ollut riskitekijöitäkään ja menin vain siksi, että edellinen vauva oli ollut isohko. Mutta nyt kun alkaa paha olo olla niin paljon vähäisempää niin kai sitä jo voisi syömisiään järkevöittää eikä syödä vaan kaikkea mahdollista mitä tekee mieli...

Vieläkään ei tullut kutsua ultraan, olisi kiva jo saada tietoonsa, että koska se oikein on.

Lloyd + otus 10+3

 

Mulla sukurasite, ja siksi joka raskaudessa 2 kertaa sokerirasitus. Se on mulle pahinta siinä, kun pitää paastota ja tyhjään vatsaan vetästä se glukoosilitku
En normaalisti juo limukoita enkä mehuja (tuoremehua välillä) , niin se sokerisuus pölähtää oikeen päähän (ja sit koko kroppaan..) yleensä yökkien juon sen juoman, sitte menee hetki ja tulee huono-olo ja tärinä , huimaus ja vilu ja tosiaan "päässä pölisee" . Vihaan sitä, ja en tajua miks ei ole voitu jo keksiä helpompaa tapaa tsekata sokerit
Oon kateellinen heille joille sokras on ihan helppo nakki
Mutta tietysti toivon että useimmille se sitä on

 

Esikoinen oli viikonloppuna yökylässä mummolassa, että sain vähän levättyä. Väsymys on vieläkin jäätävää. Lauantai menikin täysin sohvalla maaten ja torkkuen. Teki kyllä hyvää, sillä sunnuntai oli jo parempi päivä. Ainoa vaan, että lapsi tulikin nyt kipeäksi ja flunssaa hoidellessa menee nyt muutama päivä. Toivottavasti ei vaan itse saisi tartuntaa, mutta taitaa olla turha toivo. Nukuttiin yhdessä päiväunet ja puoliunissaan potilas aivasti aivan suoraan naamalle. En tiedä miten selviäisin nuhasta ilman nenäsuihketta!

Täällä oli puhetta edellisistä synnytyksistä. Poika syntyi tasan laskettuna päivänä, mutta monta päivää meni tehdessä. Virallisesti synnytyksen kesto taisi olla reilut 18h. Mutta tiheät kivuliaat supistukset kesti neljä päivää. Lopulta annettiin vauhtia oksitosiinilla. Ponnistusvaihe kesti melkein 2h. En vieläkään ymmärrä miksi annettiin yrittää niin pitkään, vaikka alta tunnin jälkeen sanoin, että ei se mahdu. Lopulta tuli kiire saada vauva ulos imukupilla. Itselle jäi iso eppari ja tikkien määrää kätilö ei edes raaskinut kertoa.

Paino jatkaa tippumistaan. Kohta -6kg. Ei muuten, mutta olo on koko ajan tosi heikko, kun ruokaa ei saa syötyä riittävästi. Heti kun syö enemmän, olo on melkein vuorokauden mahassa ihan kamala. Voi kun jo helpottaisi...

 

On taas hetki vierähtänyt kun on täällä itse kirjoittanut. Samaa ongelmaa kuin muillakin, kun ei oikein puhelimella aina viitsi alkaa kirjoittelemaan. Mielummin silloin kun tietokoneella on niin päivittelee kuulumisia.

Tänään tuli kutsu ultraan! Vielä pitää kaksi viikkoa odotella, mutta eiköhän se nopeasti mene. Harmittavasti joudun yksin vain menemään, kun puoliso ei töistään pääse vaikka itsekkin kovasti mukaan haluaisi...

Oliko teillä tietoa isyyden tunnustamisesta? Milloin sen voi aikaisintaan tehdä? Ei ehkä vielä kovin ajankohtainen asia monellekkaan, mutta pohdittiin, että jos olisi mahdollista niin haluaisimme tehdä sen mahdollisimman pian. Puolisolla on edessään pitkä työmatka, joka tulee kestämään lähes loppuraskauden ajan niin olisi mukavaa jos tällaiset muodollisuudet saisi alta pois.

Mukavaa lukea myös teidän aikaisempia raskaus- ja synnytyskokemuksia Itselleni tämä on ensimmäinen raskaus eikä ystäväpiirissäkään juurikaan ole lapsiperheitä, joiden kanssa voisi ajatuksia vaihdella.

 

Mulla oli eka raskaudessa niin paljon painoa että jouduin kahdesti sokerirasitukseen mut ei tullut radia. Toisessa olin kymmenen kiloa laihempi ja piti käydä vaan yhdessä mutta tuli radi. Oli ruokavalio hoitoinen. Nyt joudun vissiin sen takia sitten kahdesti jos ei ekassa vielä ole. Kuulemma ei välttämättä tule tälläkertaa. Nyt sama lähtöpaino kuin viimeksi. Ei se kivaa ole se rasituskoe.

Mulla kesti ensimmäinen synnytys 14h ja ponnistus 10min se oli hirveetä kipua melkein kaikki kun epiduraali ei oikein auttanut. Tämä oli käynnistys.
Toinen kesti 8h ja ponnistus 8min ja oli niin ihanan helppo verrattuna ensimmäiseen että naureskeltiin vielä autossa matkalla sairaalaan. Epiduraalin laitto kestää mulla aika kauan kun niin tiukat välit mihin pistää mut tokassa synnytyksessä se sit autto täydellisesti kun saatiin laitettua.

 

Mä joudun sokerirasitukseen kaksi kertaa, koska itsellä sokerit koholla hieman ennen raskautta ja suvussa diabetestä. Mutta en pidä sitä kamalana juttuna. Sokrutesteissä on tullut vuosien aikana tullut oltua muutaman kerran ja suhteellisen helposti menneet. Raskaus ei ole aiheuttanut mitään hirveitä ällötyksiä ja huonoja oloja niin en panikoi nytkään tulevista testeistä.

Päin vastoin panikoin tulenko koskaan pääsemään niihin saakka Sanokaa, että tää jakomielitautisuus ja vainoharhaisuus ovat normaaleja ja menevät ohi kohta Nt-ultra pelottaa kovasti, koska olen onnistunut päähäni maalaamaan uhkakuvan keskenmenneestä keskenmenosta. Olo on muutenkin edelleen aika epäuskoinen, että minäkö muka raskaana? Joskus sitä toivoisi selkeämpi oireita, kun arkoja rintoja silloin tällöin olevia vellontaetomiskohtauksia. Mun kalloon ei mene mikään ennen kuin oksennan joka päivä

Ilmeisesti oireet muutenkin hieman laantuvat näillä viikoilla? Nyt on rv 10+3

 

Edith, Minä olen kehittänyt aivan saman pelon, että ylihuomenna paljastuu ultrassa keskeytynyt keskenmeno. Tämä pelko on aivan hirveää. VAIKKA. Tänään tunsin hentoa, mutta selkeää hipsuttelua. Päivän ja illan mittaan sitten olen alkanut pelätä, että josko vain sittenkin kuvittelin

 

@Helmitoivo , kirjoitit just saman pelon mikä mulla...

Isyyden voi mun käsittääkseni raskausaikana tunnustaa vasta raskauden puolenvälin jälkeen, neuvolassa ilmeisesti opastavat siihen sitten (kai sen nykyään voi siellä jopa tehdä? ) En kyllä asiasta kokemuksenkautta tiedä, mutta ystävältä käsitin näin

Hih, tein tänään sooda-pissa-testin (eli vaivan sukupuoliveikkausta )
Onkos muut kuluttanu aikaa kaikenmaailman hömppiin?

Oon myös selannut blogeja, ja sivustoja ja katsellut sikiön kehitystä kuvina jne... tylsä päivä ollut

Tänään on ollut myös erityisen limaisaa sori..

Mekkuli ja mini6 12+3

 

@mekkuli81 Kiitos infosta! Taitaa siis asia jäädä vielä työn alle myöhempää varten

Olen kyllä myös melkoisen hurahtanut kaikkeen raskauteen liittyvään. Kokoajan on etsinnässä raskausaiheisia blogeja, joita on hauska lukea ja etsin netistä tietoa kaikesta mahdollisesta raskauteen ja lasten tarvikkeisiin liittyvästä. Jopa on vähän suunnitteilla, minkälaisen pinnasängyn voisi ostaa ja mittailtu, miten saadaan kaikki oleellinen kotiin mahtumaan

Toisaalta koko ajan on pieni pelko päällä, onko kaikki kunnossa, kun ei olla varhaisultrassa käyty tai kuultu vielä sydänääniäkään kertaakaan. Ei neuvolan täti vielä ensimmäisessä neuvolassa kuunnellut. Ei olla siis vielä uskallettu mitään konkreettista tehdä tulevaisuutta ajatellen. Jos nt-ultrassa on kaikki hyvin muutaman viikon päästä niin sitten voi vihdoin huokaista helpotuksesta. Vaikka ei ne huolet vielä siihen varmaan lopu, mutta tietäisi edes, että pieni vauva olisi lähtenyt kehittymään toivotusti.

 

On taas hetki vierähtänyt kun on täällä itse kirjoittanut. Samaa ongelmaa kuin muillakin, kun ei oikein puhelimella aina viitsi alkaa kirjoittelemaan. Mielummin silloin kun tietokoneella on niin päivittelee kuulumisia.

Tänään tuli kutsu ultraan! Vielä pitää kaksi viikkoa odotella, mutta eiköhän se nopeasti mene. Harmittavasti joudun yksin vain menemään, kun puoliso ei töistään pääse vaikka itsekkin kovasti mukaan haluaisi...

Oliko teillä tietoa isyyden tunnustamisesta? Milloin sen voi aikaisintaan tehdä? Ei ehkä vielä kovin ajankohtainen asia monellekkaan, mutta pohdittiin, että jos olisi mahdollista niin haluaisimme tehdä sen mahdollisimman pian. Puolisolla on edessään pitkä työmatka, joka tulee kestämään lähes loppuraskauden ajan niin olisi mukavaa jos tällaiset muodollisuudet saisi alta pois.

Mukavaa lukea myös teidän aikaisempia raskaus- ja synnytyskokemuksia Itselleni tämä on ensimmäinen raskaus eikä ystäväpiirissäkään juurikaan ole lapsiperheitä, joiden kanssa voisi ajatuksia vaihdella.

Meillä kahden ipanan kanssa ollut tunnustaminen ja se oli vasta syntymän jälkeen. Tosin ne on ollu 2006 ja 2008 eli en tiedä onko muuttunut. Ja sillon sitä ei tehtu neuvolassa.

 

Vaikka en ole juuri pelännyt keskenmenoja ym missään raskaudessa voin kertoo että normaalia on kaikki, itselläkin oli epäuskoinen olo vielä osastolla 39+0 kun sanoivat että aamulla puhkaistaan kalvot että ei sitä kunnolla käsitä ennenkuin vauva on sylissä ja siltikin saattaa ihmetellä. Tämä siis kun odotin ensimmäistä.

Ekassa raskaudessa myös luin päivittäin kaikkea raskauteen ja vauvoihin liittyvää ja neuloin peittoa ym vauvalle. Nyt on todan peitto vielä kesken ja kolmas tulossa

Vinkki muuten ekaa odottaville isyyspakkaus on kiva tehdä Itse tein vähän erilaisen kuin mitä olen ymmärtänyt yleiseksi.

Niistä sukupuolitesteistä olen vain katsonut kiinalaisen syntymäkalenterin ja maya-intiaanien tyylillä. Kumpikin edellinen lapsi ollut niiden mukaan oikein tiedä sitten miten nyt. Niiden mukaan tulisi kai tyttö nyt.

 

Mulla on kans sokerirasitus eessä sitten viikon 24 paikkeilla. Edellisillä kerroilla ei ongelmia ite testissä tai tuloksissa

Isyyden voi nykyään tunnustaa neuvolassa ennen lapsen syntymää. Se tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Ehtona siihen on että pitää asua saman katon alla. Ja miehellä on syntymän jälkeen 30vrk "harkinta-aika", jolloin tunnustuksen voi perua. Pitää ens neuvolassa kysyä, milloin sen prosessin saa käyntiin.

 

Ristiriitaisin tuntein minäkin odottelen nt-ultraa.. Välillä ihan innoissani, "ihanaa, sen jälkeen kerrotaan vielä lopuille ystäville ja isovanhemmille..!" Välillä taas pelkään kkm:a kuten @Helmitoivo ja ajattelen ettei vaan VOI olla kaikki hyvin. Kaksi viikkoa odottelua vielä ja tänne tullessa aina odotan jospa olis taas jonkun muun mukavia kuulumisia luettavana.

Sukupuolesta on ollut jo hauskaa veikkailla. Katsoin kiinalaista kalenteria ja se näytti lapsistani 1/3 oikein! Mitäs sait tulokseksi soodatestistä @mekkuli81 ? Ajattelin et se olisi hauska tehdä, samoin punakaalitesti, josta luin.. Enpä ole vielä saanut aikaiseksi. Oireista olen miettinyt niin, että tähän asti jokainen odotus on ollut kovin erilainen. Helpoin oli se, jossa odottamani lapsen sukupuoli oli sama kuin edellisen. Silloin mietin et ehkä mun kroppa on jotenkin tottunut jo sen sukupuolen aiheuttamiin hormoneihin.. ihan huuhaata, mutta siltä tuntui.

Hannah ja pikkunelonen 10+2

 

Huomenta

@Hannah4 , soodatesti näytti että senmukaan tyttö ois tulossa Punakaali testistä oon kuullut, mutta en oo tehny koskaan. Soodatestin oon ennenkin tehnyt, aina sama reaktio
Onhan nuo hassuja.

Nyt jännitys tuntuu jo palana kurkussa.. huomenna oon aamun varmasti ihan sekasin...
Ja ristiriitaiset on tunteet tosiaankin..

Mekkuli ja mini6 12+4

 

Hellurei!
Tääl olis yks maalisvauvan odottaja, LA 9.3. Vähän myöhässä, kun ootte kovin ehtineet jo puida kaikenlaista. onks mahdollista jollain tavalla päästä facebook ryhmään? En oo niin rutinoitunut palstojen lukija.

Jasssmiina ja pikku3 11+4

 

@Jasssmiina , tervetuloa mukaan
Tässä maaliskuisten ketjussa kirjoitteleville/listassa oleville on just perustettu fb-ryhmä, johon pääsee liittymään nt-ultran käytyään (varmaan myös ennemmin), laittamalla yv käyttäjälle @*Louhi*

 

Ok, kiitos tiedosta! Kokeillaas osaanko käyttää tätä nt-ultrassa käyty eilen

 

Heippa,

Täälläkin kauhee väsymys, ei jakais mitään ylimäärästä. Sunnuntai meni ihan torkkuessa koko päivä ja elen nukuin puolille päiville Pelottaa jo valmiiks ku alkaa yötyöt tänään :S

Mä kans joudun sokerirasitukseen x 2 sukurasitteen vuoksi. :/

Meillä esikoinen 11/14 synty viikoilla 41+1 ja ihan 5 tunnissa vesien menon jälkeen ,joten täytynee tästä kaverista sitten olla ajoissa sairaalalla ettei synny autoon Tosin autettiin imukupilla ulos kun oli kestäny niin kauan jo ponnistusvaihe ja oli virheasennossa tulossa.

Mulle tuli eilen np ultra aika ,se on 1.9 eli reilu viikko olis odoteltavaa Muakin jännittää kauheesti et onhan kaikki kunnossa vaikka jo viime viikolla siellä sykkisydän.

Teps ja minime 10+4

 

@Jasssmiina tervetuloa! Kyllähän tänne toki mahtuu

@mekkuli81 tuu sit kertomaan miten meni! Ja mitenkäs toi soodatesti tehään?

@Teps uskon että yövuorot jännittää! Toivottavasti menee kuitenki hyvin ehkä se sit jotenki siinä tekemisen ohessa sujuu. Mua jännittää ihan vaan yleisesti lomilta paluu vaikka työpäivät alkaa aina joko 7 tai 10.

Huomenna ultra + nipt ja alkaa jo jännittää! Toivottavasti pikkukaveri olis vielä mukana menossa. Huomasin kans et jännitys lisää huonoa oloa, tässä on taas parin päivän aikana tullut ylös päivittäin jos se tulosten jälkeen sit väistyis.

Mites muilla koirallisilla odottajilla, onks teijän koirat alkanu haista pahalle? mä en pysty olemaan meijän karvapalleroiden lähellä ku ne haisee musta niin kamalalle sit meinaa itkettää ku mietin et koiraparat ei tajua mikä niiden mammaa yhtäkkiä vaivaa toivottavasti tää häviäis pian.

Ps. Ei mul tylsää tai mitää mut täs nyt lähipäivinä tulee toukokuisten ketju ja mulla poksuu viikot huomenna ja tulee maagiset 12+0 täytee!

 

Täällä poksuu tänään 9+0, tämä on niin piinaavaa kun aika ei kulu Olenkin oikeastaan tyytyväinen kun loma loppuu ja pääsee töihin, ainakin viikot kuluvat vauhdikkaammin. Lisäksi varmistui että päästään muuttamaan syyskuun lopussa, niin siitä tulee myös lisää ohjelmaa vapaa-ajalle. Ja hei, viikon päästä on mullakin eka neuvola!

@rosmarin Meillä on kans kaksi karvaturria ja enemmänkin aivan ekoina viikkoina tuntui etten yhtään kestä niiden hajua ja olisi tehnyt mieli pestä rekut joka viikko niin eivät haisisi niin koiralle. Nyt se on helpottanut, tosin olen ollut nuhassa niin ehkä senkin vuoksi kun nokka tukossa ei haista mitään

En oo ikinä kuullutkaan noista sooda- ja punakaalitesteistä, pitääkö juuri kokeilla Kiinalaisen syntymäkalenterin katsoin, poikaa ennusti. Eilen tuli unta odotellessa jo googlattua poikien nimiä, niin vahva on tunne että pikku ukkeli siellä on kehittymässä. Tytölle oiskin ollut jo nimi päätettynä, pojalle on paljon vaikeampi keksiä Onko kukaan muu ollut näin hyvissä ajoin nimiasian suhteen?

 

Minä muistelen, että se kiinalainen kalenteri on ainakin olemassaolevien lasten sukupuolet veikannut väärin . Nimiä mietin kyllä päivittäin, tuntuu mahdottomalta keksiä nimi kolmannelle etenkin jos se on poika... Nt-ultrakuvastahan voi taitavimmat jo ennustella sukupuolta, googlailkaa nub theory . Minä en siitä mitään tajua kyllä, mutta viisaammat kaiketi päättelee sen jonkun ulokkeen suunnasta...

Meillä ei ole koiria vaan kissoja, mutta tässäkin raskaudessa ällöttää niiden turkinpesulussutusääni. Ja lasten aamuhengitys haisee ihan kauhealle, en muista huomanneeni moista ennen raskautta.

Minä en osaa niinkään keskenmenoa pelätä (dopplerilla kuunneltuna kuulostaisi olevan elossa vielä), mutta pelkään, että vauvanalussa on jotain niin pahasti vialla, että joudutaan raskaus keskeyttämään. Se olisi ihan hurjan raskas päätös. Vaikka toisaalta, jos niin pitäisi käydä, niin mieluusti tietty selviäisi jo nt-ultrassa eikä vasta rakenneultrassa, kun tuntuu jo liikkeitä ja normaali vauva melkein selviäisi hengissäkin, jos niillä viikoilla syntyisi.

Lloyd + otus 10+4

 

Soodaa kuppiin noin 1 tl, sitte aamupissaa pääle. Jos sihistää ja kuplii tulee poika, jos ei tee "mitään" ni tyttö

Koira haisee..
Ja vähän moni muukin asia

Nimiasiaa kyllä joutuu pyörittelee jos ultrassa ja muutenki kaikki menee hyvin. Pitäis sitte mätsätä noiden viiden vanhemman nimiin, ja olla silti oma ja kiva .. Pojalle vaikeempi keksiä, aina ollut.

Ajatelkaa tosiaan, toukokuunketjua jo pian pukkaa

T. Päiväunille painuva mekkuli & masumini6

 

Hei mahtavaa kuulla koira- ja kissa-ällötyksistä, vaikkei kyllä kivaa ole että rakkaat lemmikit hajuinensa yököttää! Meilläkin koira ja se haisee... aiemmin oli musta hyvä tuoksu, "meidän koiran oma tuoksu", mut nyt ei tekisi mieli olla lähellä. Myös tuo, kun nuolee itseään puhtaaksi, on niin vaikeaa kuunneltavaa.. ihan just niinkuin sanoit @lloyd !

Oon kyllä joskus katsonut noita nub-theory -sivuja ja tutkinut olemassa olevien lasten ultrakuvia sitten tylsyyksissäni. Riippuu ihan kuvakulmasta että erotanko, ja yhdestä lapsestani en osaisi tuon perusteella kyllä sanoa sukupuolta. Poika-olo mulla aika vahvasti on.

Kyllä nimiä tulee hieman kuulosteltua. Olisi kiva keksiä jo odotusaikana muutama hyvä vaihtoehto tytölle/pojalle, ainakin jos saadaan tietää sukupuoli. Me ei olla aiemmin oikein keksitty mitään ja on ollut hirveän vaikea lähteä tyhjästä miettimään lapsen synnyttyä. Kovin yksimielistä meillä ei aina ole nimien suhteen ollut. Nuorimmasta muistan, että olin niin väsynyt, et tokaisin jonain iltana (kun iltaan tällaiset keskustelut painottui) miehelle, että hän saa päättää nimen, mä haluan vain nukkumaan. Ei se toki ihan niin mennyt, mutta nyt kyllä haluan valmiiksi edes jonkun "top 5 -listan" ennen syntymää.

 

Lääkärissä käyty ja yksi pienoinen ultrassa nähtu <3 Menkkojen mukaan ois nyt 9+0, ultralla vastas 8+3. Mulla on pitkä kierto joten ihan mahdollista ois et ois hedelmöittynyt myöhemmin. B

Nyt paan Louhille viestii