Maalaismummot

Anoppini on kyllä avulias ja mukava ihminen, mutta välillä saa minut raivonpartaalle. Hän tuo 1 vuotiaallekkin ison pussin karkkia ja pullia ja piirakoitaan talon täyteen. Sitten hän alkaa siivota lasten kaappeja, kirjahyllyn alusia ja sängyn alusia ja laittaa kaikki niin kuin heillä laitetaan. Hän moralisoi rahankäyttöämme ja elintapojamme. Kuulemma liian tuhlailevaista ja leväperäistä hommaa. Elämme totaalisesti eri maailmassa. Anoppi puhuu kuinka joutui aina säästämään ja kituuttamaan. Itse olen varakkaasta perheestä ja tottunut erilaiseen. Matkat ovat tuhlausta ja vaatteet melkein turhia, kampaajalla käynti tuhlausta yms. Lisäksi appeni jatkuvat negatiiviset kommentit kaikesta. Viimeksi kun he kävivät melkein oksennin kun hän koko ajan morkkasi jotai tuntemaani ihmistä tai asiaa mikä oli mennyt pieleen. He tuntuvat olevan katkeria kun ovat asuneet maalla kaiken kurjuuden keskellä. Kaikki heidän tavat ovat kuin 1950-luvulta. Anoppi mm. kuorii appeni perunat ja passaa miestään kuin pikku lasta. Heidän vierailut ovat jo alkaneet rassata minun ja mieheni välejä kun mies ei ymmärrä miksi en ole tyytyväinen kun auttavat. Lapset ovat 6, 4 j a2 vuotiaita, joten työtä on. Kommenteja please!

 

luulen että parasta olisi vielä yrittää rauhallisesti puhua miehesi kanssa ja saada hänet ymmärtämään miltä sinusta tuntuu. yhteisrintamana anopin vierailutkaan ei tunnu niin pahalta.

 

Ehkä tuollaisen snobirouvan on syytä pysytellä siellä kaupungissa mahdolllisimman kaukana surkeista maalaismummoista!

 

Toivoisin, että he käyvät vierailulla kuten muutkin. Ei tarvitsisi heti ruveta suursiivousta tekemään ja piirakkoitansa leipomaan. Olen hoitanut kotona lapsia yli kuusi vuotta. Apu on kyllä tarpeen ja osittain arvostan sitä, mutta tuntuu pahalta kun anoppi järjestelee alusvaatekaappiani yms. Viimeksi pinkka laskuja löytyi pöydältä, olivat vissiin nuuskineet niitä.
Pakastepurkkimmekin vei kotiansa, kun enhän minä käy mustikassa.
Viimeksi he olivat 5 päivää meillä. Täytyy vissiin harventaa hiukan käynteja ja tapaamisia niin hermoni saavat levätä.

Haluaisin kuitenkin säilyttää välini hyvinä heihin. Lapset ovat tärkeitä heille.

 

Toivoisin, että he käyvät vierailulla kuten muutkin. Ei tarvitsisi heti ruveta suursiivousta tekemään ja piirakkoitansa leipomaan. Olen hoitanut kotona lapsia yli kuusi vuotta. Apu on kyllä tarpeen ja osittain arvostan sitä, mutta tuntuu pahalta kun anoppi järjestelee alusvaatekaappiani yms. Viimeksi pinkka laskuja löytyi pöydältä, olivat vissiin nuuskineet niitä.
Pakastepurkkimmekin vei kotiansa, kun enhän minä käy mustikassa.
Viimeksi he olivat 5 päivää meillä. Täytyy vissiin harventaa hiukan käynteja ja tapaamisia niin hermoni saavat levätä.

Haluaisin kuitenkin säilyttää välini hyvinä heihin. Lapset ovat tärkeitä heille.

 

Kyllä anoppisi pitäisi käsittää olevansa kylässä, eikä esim. mennä penkomaan vaatekaapeillesi. Minä en ainakaan sellaista sietäisi. Tuskin sinäkään hänen kaapeilleen menet! Kuulostaa tosiaan katkeroituneelta tyypiltä, sillä ainakin minä tunnen sellaisia isovanhempia, jotka iloitsevat siitä, että nykyään voi päästä helpommalla. Anoppisi mielestä elämästä ei saisi ilmeisesti ollenkaan nauttia, kun ei itsellään ole ollut siihen mahdollisuutta.

 

\

luulen että parasta olisi vielä yrittää rauhallisesti puhua miehesi kanssa ja saada hänet ymmärtämään miltä sinusta tuntuu. yhteisrintamana anopin vierailutkaan ei tunnu niin pahalta.

Olen samaa mieltä. Olettehan kuitenkin miehes kanssa perhe eikä tuntemattomat ihmiset. Te päätätte mitä, milloin ja miten siivotaan, leivotaan ja käytetään rahoja.
Minä olin liian rohkea kun käskin anopin pysyä erossa meidän asioista. mies ensin suuttui mutta sitten un keskusteltiin niin hän totesi että olen oikeassa.
Ajat muuttuvat ja tavatkin muuttuvat. ei teidän tarvitse elää kun 1950-luvulla.

 

Jos anoppisi on jo viisissäkymmenissä ja ylikin hän on sen ikäpolven ihminen jolle tekeminen on itseisarvo. Laiskoja ihmisiä ei maaseudulla katsottu suopeasti.

Kun minä nuorena miniänä menin anoppilaan, minulle annettiin neuvoksi että ruokapöydässä älä viivy kauan, viimeisenä mene ja ensin lähde ja koko ajan ole ainakin tekevinäsi jotain.

Anoppisi leipomimishalut menee em. opetuksen piikkiin, kaappien siivous on jo ajattelemattomuutta, samoin nuoren perheen laskuihin ym. henk.koht. asioihin kajoaminen.

Maaseudun ihminen ei oikeen osaa "vaan olla", en minäkään.
onneksi tyttäreni osaa osoittaa minulle sopivia "työmaita", milloin ikkunanpesua ja milloin pyykin silitystä.

Mutta oikeesti jos tämä maalaisuus sinua häiritsee, niin pysyttele ihmeessä omissa oloissasasi.

 

Maalaisuus ei todellakaan häiritse minua. Ainoastaan heidän toimeliaisuutensa ja omatoimisuus. Se varmaan herättää minussa riittämättömyyden tunnetta. Tuntuu pahalta kun olet itse juuri siivonnut, he alkavat siivota. Tietysti lapsiperheissä sotkua riittää.

Minusta olisi mukavampi, jos hän kysyisi mitä voisin tehdä tms. Silloin tilanne olisi toinen. Olemme olleet mieheni kanssa 15 vuotta yhdessä, josta 11 vuotta naimisissa. Tähän asti pahempia ongelmia ei ole ollut isovanhempien kanssa. En tiedä onko vika siinä, et olen ollut kotona liian kauan vai anopin ja appiukon vuosi sitten eläkkeelle jääminen.

Oma äitini käy hoitamassa lapsia pyydettäessä, mutta kysyy mitä voisin tehdä tms. Eikä urakoi koko vierailunaikaa rätti kourassa.

 

voi yritä vain nauttia tilanteesta.

Olisi ihanaa, jos meillä kävisi joku auttamassa ja siivoamassa, tai jos anoppi edes leikkisi joutessaan lasten kanssa. Mutta sohva ja kahvipöytä ovat ainoat, missä viihtyy.

 

Olen kyllä avusta ollutkin kiitollinen. Mut ehkä heidän vierailunsa ovat olleet liian pitkiä noin (4 päivää). Täytyy ottaa vähän välimatkaa heihin, niin eiköhän se siitä.

 

On selvää, että erilaisessa ympäristössä asuvat ja varttuneet ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Mutta anoppisi ei tarkoita pahaa. Maalla on tapana olla vieraanvarainen; tuoda kaapit täyteen piirakoita ja muuta ruokaa tuliaisiksi. Kun lapset perheineen käyvät maalla mummolassa, sieltä laitetaan kassi tolkulla ruokaa yms. mukaan kotiin vietäväksi. Vanhoja ihmisiä ei voi muuttaa, eikä siihen ole tarvettakaan jos eivät toimillaan ole vahingoksi. Heitä syömättä jääneet piirakat vähin äänin roskiin jos niitä tulee liikaa. Tärkeintä on, että otat ne hymyillen kiitollisena vastaan, koska mummu tarkoittaa hyvää sinulle ja perheellesi.
Olisivatpa ihmiset joustavia ja hyväntahtoisia toisiaan kohtaan. Miksi pitää tuijottaa aina vain omaan napaansa. Mutta ehkäpä ymmärrän maalaismummuja paremmin, koska itsekin olen maalta lähtöisin (vaikka kaupunkilainen olen ollut jo melkein 20 vuotta).

 

\

On selvää, että erilaisessa ympäristössä asuvat ja varttuneet ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Mutta anoppisi ei tarkoita pahaa. Maalla on tapana olla vieraanvarainen; tuoda kaapit täyteen piirakoita ja muuta ruokaa tuliaisiksi. Kun lapset perheineen käyvät maalla mummolassa, sieltä laitetaan kassi tolkulla ruokaa yms. mukaan kotiin vietäväksi. Vanhoja ihmisiä ei voi muuttaa, eikä siihen ole tarvettakaan jos eivät toimillaan ole vahingoksi. Heitä syömättä jääneet piirakat vähin äänin roskiin jos niitä tulee liikaa. Tärkeintä on, että otat ne hymyillen kiitollisena vastaan, koska mummu tarkoittaa hyvää sinulle ja perheellesi.
Olisivatpa ihmiset joustavia ja hyväntahtoisia toisiaan kohtaan. Miksi pitää tuijottaa aina vain omaan napaansa. Mutta ehkäpä ymmärrän maalaismummuja paremmin, koska itsekin olen maalta lähtöisin (vaikka kaupunkilainen olen ollut jo melkein 20 vuotta).

Näin kaupunkilaisena, ja muutenkin, olisin tosi iloinen ja enemmän kuin tyytyväinen, jos mullakin olis joku, joka tois mulle kotona leivottuja piirakoita ja muita herkkuja. Tietysti sitä kaapeille menoa en tykkäis, mutta, on ne niin ihania ne piirakat, rieskat ja muut...