Mä olen vihdoinkin vapaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keittiönoita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Sagwa:
Sä olet kyllä Keittis siitä(kin) erikoinen ihminen, että pystyt pitämään asiat erillään ihmisistä. Mulla olisi esimerkiksi sinuna palaneet päreet siskosi ja vanhempiesi kanssa ajat sitten niin, etten pahemmin väleissä olisi.
Mulla on koulutus siihen :D Kiitos Helsingin sairaanhoito-opistolle.
 
Mun äiti ei koskaan hyljeksinyt ketään, se piti aina kaikkia lapsenlapsia tasapuolisena. Harmi vaan ettei äitini ole enää elossa. Tosi inhottavia noi sun vanhempasi. Mun isovanhemmat kans jotenkin vierasti mua kun olin lapsi kun mulla on puhevika ja motoriikka ei ole ollut samanlainen kuin terveillä mutta en mä jaksa siitä välittää. Huomasin kans sen että mun serkkua pidettiin jotenkin parempana kuin mua, mutta mun täti on ollut aivan ihana ihminen aina.
 
:/ nää on niin vaikeita juttuja nämä ..

Mua harmittaisi myös lapsien puolesta :/ Miten oikeasti voi laittaa eriarvoisiin asemiin?Siinähän on tarkoituksellisesti haluttu loukata sinua ja lapsia. :(

tai siis voi toki..ja näin ikävä kyllä tapahtuu (en yllättyisi,vaikka meidän perhettä kohtais tuommoinen)asetelmat on jo valmiit..

Rahasta ei varmasti olekaan kyse vain tuosta epäoikeudenmukaisuudesta.
:hug: :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja tossuliini:
Mun äiti ei koskaan hyljeksinyt ketään, se piti aina kaikkia lapsenlapsia tasapuolisena. Harmi vaan ettei äitini ole enää elossa. Tosi inhottavia noi sun vanhempasi. Mun isovanhemmat kans jotenkin vierasti mua kun olin lapsi kun mulla on puhevika ja motoriikka ei ole ollut samanlainen kuin terveillä mutta en mä jaksa siitä välittää. Huomasin kans sen että mun serkkua pidettiin jotenkin parempana kuin mua, mutta mun täti on ollut aivan ihana ihminen aina.
Mun vanhempieni kohdalla eriarvoistaminen - musta toikin sana on väärä, mutten parempaakaan keksi - ei näy kaikessa. Pääsääntöisesti he ovat kaikkia lapsenlapsiaan rakastavia isovanhempia. Mutta siskonpojalla on aina ollut erioikeuksia, onhan hän ensimmäinen lapsenlapsi. Likka on joskus nauranut, että mummi ja ukki ei ikinä sietäisi häneltä samanlaista kielenkäyttöä kuin sietävät siskoni pojalta. Ja on muitakin asioita, jotka tälle pojalle sallitaan, mutta kolmelle muulle ei. Mutta tiedän mä siihen syynkin. Siskoni poika on osannut aina käyttää isättömyyttään hyväkseen saadakseen tahtonsa läpi. Likka ei ole koskaan tehnyt samaa. Joskus - kun nuo tenavat oli pienempiä - aloin jonkin siskonpojan omasta mielestäni kohtuuttoman toivomuksen edessä odotella, milloin poika vetää valttikorttinsa esiin. Hymyilytti vaan ja mietin, että tulihan se sieltä, kun siskon poika alkoi vuolaasti ulista "MULLA ON ISÄÄ NIIN IKÄVÄ". Ja sen jälkeen poika sai juuri sen, mitä halusikin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja muuhahainen:
Rahasta ei varmasti olekaan kyse vain tuosta epäoikeudenmukaisuudesta.
:hug: :headwall:
Nimenomaan näin. Ja kun sen epäoikeudenmukaisuuden olisivat ihan hyvin kohdistaa minuun eikä lapsiini. Junnua ei onneksi asia tule haittaamaan. Jos nyt kertoisin junnulle, se tuumaisi vaan "aha". Mutta junnun isän puolen isovanhemmat hylkäsivät pojanpoikansa jo aikoja sitten vääräuskoisuuden takia, joten junnu ei osaa olettaakaan, että isovanhemmuus, isovanhempien rakkaus tms olisi mikään pysyvä asia. Junnu on muutenkin luonteeltaan jörrikkä, perinyt sen sekä isältään että äidiltään. Likka taas on perinyt isältään tunneherkkyyden ja siksi tää asia tulee aikanaan kolahtamaan likkaan enemmän kuin junnuun.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nuo perintöriidat on aina ihan persiistä. Lähipiiristä tiedän miten iso riita tuli kun testamentissa oli jätetty yksi perillinen kokonaan ilman huomiota.
Tässä meidän tapauksessa onneksi neljästä vain yksi on niitä, joita kohdellaan paremmin. Olen jo löytänyt hyvääkin tästä asiasta. Ainakin junnun ja likan suhde tulee lämpenemäään entisestään. Siskonpojan ja siskontytön tilanne voikin olla ihan toinen. Siskontyttö on läheisempi mun likalle kuin omalle isoveljelleen, joten voipi käydä myös niin, että mun lasteni välit serkkutyttöönsä vaan entisestään paranevat.

 
No huh,huh, johan on melkoiset isovanhemmat.
Mie oisin itte niin veemäinen, että kertoisin likalle ja sen jälkeen hän voisikin , niin halutessaan, katkaista välinsä tuollaisiin isovanhempiin. En voisi jättää kertomatta ja antaa toisen mahdollisesti kuvitella, että saisi joskus jotain isovanhemmiltaan ja pettyä sitten karvaasti kun tajuaa, että muut on asian tienneet, mutta hän ei
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nuo perintöriidat on aina ihan persiistä. Lähipiiristä tiedän miten iso riita tuli kun testamentissa oli jätetty yksi perillinen kokonaan ilman huomiota.
Tässä meidän tapauksessa onneksi neljästä vain yksi on niitä, joita kohdellaan paremmin. Olen jo löytänyt hyvääkin tästä asiasta. Ainakin junnun ja likan suhde tulee lämpenemäään entisestään. Siskonpojan ja siskontytön tilanne voikin olla ihan toinen. Siskontyttö on läheisempi mun likalle kuin omalle isoveljelleen, joten voipi käydä myös niin, että mun lasteni välit serkkutyttöönsä vaan entisestään paranevat.

Toivottavasti näin käy!
Ikävä tilanne! Harmittaa tyttösi puolesta!
Siskoni oli vanhemmilleni se "parempi", ja kun hän sitten meni ja kuoli syöpään, ilmoitti isäni minulle, että hän tulee testamenttaamaan kaiken omaisuutensa Suomen Syöpäyhdistykselle. Ei tunnu kivalta tuokaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Istafra:
Siskoni oli vanhemmilleni se "parempi", ja kun hän sitten meni ja kuoli syöpään, ilmoitti isäni minulle, että hän tulee testamenttaamaan kaiken omaisuutensa Suomen Syöpäyhdistykselle. Ei tunnu kivalta tuokaan...
Mä tiedän, millaista on olla aina se huonompi :hug: Kohta 47 vuoden kokemus asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Istafra:
Siskoni oli vanhemmilleni se "parempi", ja kun hän sitten meni ja kuoli syöpään, ilmoitti isäni minulle, että hän tulee testamenttaamaan kaiken omaisuutensa Suomen Syöpäyhdistykselle. Ei tunnu kivalta tuokaan...
Mä tiedän, millaista on olla aina se huonompi :hug: Kohta 47 vuoden kokemus asiasta.

Joo, mutta kilpailepa huomiosta kuolleen ihmisen kanssa :hug: !
 
Todella hurjan kuuloista toimintaa.

En vieläkään täysin ymmärrä miksi vanhempasi halusivat näin tehdä, siis jättää muut lapsenlapset perinnöttömiksi. Todella paha mieli tulee näiden lasten puolesta, enkä siis puhu suinkaan pelkästää rahasta vaan juuri siitä asemasta isovanhempien silmissä.

Jos oikein pysyin mukana, et aio kertoa likallesi vielä asiasta vaan hän saa tietää sen vasta tulevaisuudessa. (Onkohan tässä vielä mahdollisuus että isovanhemmat tulevat järkiinsä ja muuttavat testamenttia?) Mutta siis kun ilmaisit olevasi nyt vapaa velvoitteista hoitaa vanhempasi aikaan kotona, niin miten selität likalle tuon muutoksen kun sen aika tulee?

Muuten, tietävätkö vanhempasi että tiedät testamentista? Entä siskosi lapset?
 
vielä kysyisin miksi tai millä perusteilla vanhempasi ovat luokitelleet lapsenlapsensa a, b ja ö-kasteihin? Ihanko vauvoista asti vai jossain vaiheessa myöhemmin.

Jollain tapaa kyllä ihailen tuota suhtautumistasi sukulaisiisi. Mulla on itselläni lievästi kehitysvammainen lapsi ja jos vanhempani olisivat vaikka tällä perusteella, tai millä hyvänsä, raakanneet hänet muita lapsenlapsia vähempiarvoiseksi niin varmaan olisi välit sinnepäin viilenneet nopeasti. Ilmeisesti kuitenkin koit tärkeäksi että lapsillasi on isovanhemmat?
 
Minusta sinun pitäisi kyllä jossain vaiheessa selittää lapsille, miksi käyttäydyt eri tavalla kuin ennen. Tilanteita kyllä tulee. Minä varmaan alkaisin tekemällä tekemään jotain "meidän sukuhaaran jouluperinteitä" tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh:
Todella hurjan kuuloista toimintaa.

En vieläkään täysin ymmärrä miksi vanhempasi halusivat näin tehdä, siis jättää muut lapsenlapset perinnöttömiksi. Todella paha mieli tulee näiden lasten puolesta, enkä siis puhu suinkaan pelkästää rahasta vaan juuri siitä asemasta isovanhempien silmissä.

Jos oikein pysyin mukana, et aio kertoa likallesi vielä asiasta vaan hän saa tietää sen vasta tulevaisuudessa. (Onkohan tässä vielä mahdollisuus että isovanhemmat tulevat järkiinsä ja muuttavat testamenttia?) Mutta siis kun ilmaisit olevasi nyt vapaa velvoitteista hoitaa vanhempasi aikaan kotona, niin miten selität likalle tuon muutoksen kun sen aika tulee?

Muuten, tietävätkö vanhempasi että tiedät testamentista? Entä siskosi lapset?
Mun ei kuuluisi tietää koko asiasta, mutta siskonpoika onneton sen mulle möläytti eilen. Ja kysyin sitten asiaa siskoltani ja näinhän se nyt sitten on. Siskontyttökään ei tiedä. Mun vanhempani ei tiedä, että tiedän ja systerillekin tuli tänään kiire lähteä mökille. Ei muuten huolinut poikaansakaan mukaan vaan poika vietti päivän mun kanssani :D

Ainakaan toistaiseksi en kerro likalle. Enkä junnulle enkä siskontytölle. Katsotaan sitten, jos jossain vaiheessa tulee tarpeelliseksi kertoa, jotta nämä 3 ei tietämättömyyttään tekisi virheratkaisuja. Mun on jo pidemmän aikaa tenyt mieli muuttaa ulkomaille, maahan jossa on aina kutakuinkin lämmintä ja jossa reumani ei vuodenaikojen mukaan kiusaisi niin pahasti kuin täällä Suomessa. Mutta olen aina ajatellut, että lähden vasta sitten, kun velvollisuuteni täällä kotimaassa päättyvät. Eli kun kuopus on omillaan ja vanhemmistani aika jättänyt. Koska se on ollut sellainen rivien välistä luettava sopimus siitä päivästä lähtien, kun sairaanhoitajaksi valmistuin, että vanhempani eivät joudu laitokseen, jos mun osaamiseni vaan suinkin riittää hoitamaan heidät kotona. Ja olisinhan mä heidät hoitanutkin, vaikka olisivat testamentanneet omaisuutensa systerille. Mutta se, että kohdistavatkin koko perintöasian lapsenlapsiinsa, muuttaa tilannetta aivan oleellisesti.

27.11.2009 mun viralliset velvoitteeni täällä Suomessa loppuvat. Kuopus täyttää silloin 18 v. En toki aio jättää junnua yksikseen pärjäämään, mutta jahka lukio ja armeija on käyty, katson tilannetta uudestaan. Jos vanhempani vielä silloin elävät, sanon lapsilleni vain, että mummi ja ukki eivät tarvitse minua heitä hoitamaan vaan ovat järjestäneet asiansa toisella tavalla.
 
Lapsia minä ja vuotta nuorempi siskoni.

Mulla kaksi poikaa, joilla ei yhteyttä isään eikä isän puolen sukuun ollenkaan. Vaari on ollut pojille aina huipputärkeä! Mun pojilla kun ei muita isovanhempia ole kuin minun vanhempani.

Siskolla teinipoika, jolla isä, isäpuoli, äidin vanhemmat, isän vanhemmat ja isäpuolen vanhemmat isovanhempina. Isän vanhemmille ainoa lapsenlapsi ja isäpuolen vanhemmille ollut läheinen vuoden vanhasta asti.

Mutta vaikka vaari tietää arvonsa mun poikieni elämässä, hän on aina ollut tasan oikeudenmukainen kaikessa - niin henkisesti kuin aineellisestikin. Esim. siskonpoika sai mopokortin ja vaari antoi 1000e mopoon. Nyt oma esikoiseni aloitti amisopinnot ja vaari antoi 1000e uuteen tietokoneeseen. Vähän lomittain on aina apua tullut, mutta jokaiselle jossain vaiheessa yhtäpaljon kuin muillekin. Ja uskon, että sama linja jatkuu sitten aikanaan perinnönjaossa.


Siinä mielessä tämä on mielestäni erittäin ihailtavaa isältäni, että me kaikki tiedämme vaietun salaisuuden, ettei isäni ole siskoni biologinen isä. Mutta minulle rakas sisko ja isälleni rakas tytär.

Tosin meilläkin tilanne on sellainen, että minulle on ihan sama, jos siskoni saa jotain eri aikaan kuin minä, mutta siskoni on luonteeltaan sellainen, että jos minä saan nuppineulan, tivaa siskoni kiukkuisena, missäs on hänen nuppineulansa. Taustalla on tosin sekin, että siskoni ei ole itsetunnoltaan yhtä vahva kuin minä.


Mutta olen ennenkin seurannut keittiksen ja siskonsa suhteita ja myötäelänyt samoja tunteita kuin omassa siskosuhteessani.
 
27.11.2009 mun viralliset velvoitteeni täällä Suomessa loppuvat. Kuopus täyttää silloin 18 v. En toki aio jättää junnua yksikseen pärjäämään, mutta jahka lukio ja armeija on käyty, katson tilannetta uudestaan. Jos vanhempani vielä silloin elävät, sanon lapsilleni vain, että mummi ja ukki eivät tarvitse minua heitä hoitamaan vaan ovat järjestäneet asiansa toisella tavalla.


Mitä tarkoitat tuolla viimeisellä kappaleella?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Minusta sinun pitäisi kyllä jossain vaiheessa selittää lapsille, miksi käyttäydyt eri tavalla kuin ennen. Tilanteita kyllä tulee. Minä varmaan alkaisin tekemällä tekemään jotain "meidän sukuhaaran jouluperinteitä" tms.


:D :D :D :D :D :D :xmas: :xmas: :xmas: :xmas: Mä olen yhtä poikkeusta lukuunottamatta viettänyt aina joulua vanhempieni toiveiden mukaan. Arvaa kaksi kertaa, vietänkö ensi jouluna? B) Ensi joulu tulee olemaan ensimmäinen joulu, jolloin minä, likka ja junnu ollaan kaikki kolme kotona :xmas: Mä olin aina kuvitellut, etten koskaan elämässäni saa järjestää mieleistäni joulua, mutta nyt saan. Ja ilman mitään omantunnontuskia, vaikka mutsi vinkuisi miten siitä, että joutuu olemaan faijan kanssa joulun kaksin. Mulle alkaa jo tulla joulufiilis, kun ajattelen, että meidän ensimmäinen IKIOMA joulu :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Patarouva:
Mitä tarkoitat tuolla viimeisellä kappaleella?
Tarkoitan sitä, että mun oli tarkoitus hoitaa vanhempani loppuun asti. Tiedän, että varsinkin äitini kammoaa laitokseen joutumista. Eikä isänikään riemusta kiljuisi. Eli jos tässä junnun lukion lopun häämöttäessä mulle tulee tilaisuus lähteä ulkomaille töihin, tartun tilausuuteen enkä ajattele, että en voi lähteä, koska mulla on vielä velvollisuuksia täällä kotimaassa. Muksut tulee kyllä perässäni =)
 

Similar threads

Yhteistyössä