Mä olen totaalisen Loppu tähän tilanteeseen!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Marrasmasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ongelma on se että se tuntuu kauhean pahalta kun ihmiset tuomitsevat minut saman tein jos pidän vauvan.Kukaan ystävistäni ei pysty ymmärtämään päätöstäni.Tiedän että ei saa ajatella mitä muut ajattelee mutta se väkisinkin kaivertaa koko ajan mieltä.

Älä nyt hyvä ihminen mene tappamaan sinulle ja miehellesi ilmeisen rakasta perheenlisää TOISTEN mielipiteiden perusteella! Tarvitko oikeasti sellasia ystäviä, jotka ei sua ole valmiita tukemaan tilanteessa kuin tilanteessa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoenix:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ongelma on se että se tuntuu kauhean pahalta kun ihmiset tuomitsevat minut saman tein jos pidän vauvan.Kukaan ystävistäni ei pysty ymmärtämään päätöstäni.Tiedän että ei saa ajatella mitä muut ajattelee mutta se väkisinkin kaivertaa koko ajan mieltä.

Älä nyt hyvä ihminen mene tappamaan sinulle ja miehellesi ilmeisen rakasta perheenlisää TOISTEN mielipiteiden perusteella! Tarvitko oikeasti sellasia ystäviä, jotka ei sua ole valmiita tukemaan tilanteessa kuin tilanteessa?

Ja toivottavasti sulla on niitä tukevia ystäviä ihan varmuuden vuoksi jos päätät pitää lapsen..
 
Joo pahalta kuulostaa... vaikeassa elämäntilanteessa oleva ex-narkkari ei kyllä kuulosta ihan parhaalta isäehdokkaalta, sanoi mitä sanoi. Miettisin ekana sitä, jaksaisinko hoitaa lapsen (lapset) yksin, en luottaisi nyt sokeasti tämän uuden isätulokkaan lupauksiin....
Kyllä munkin mielestä ne aiemmat lapset pitää ottaa huomioon - ei kuulosta oikein hyvältä että äiti pamahtaa paksuksi toiselle miehelle ennenkuin on ehtinyt edes eroaan edellisestä selvittää. Ja se että aikaisemmat lapset näyttää sopeutuvan nopeasti ei kuitenkaan merkitse etteikö heillekin pitäisi antaa REILUSTI aikaa sopeutua elämänmuutokseen. Lapset ei vaan osaa tunteitaan samalla tapaa ilmaista kuin aikuiset, mutta ei se silti tarkoita että he olisivat sopeutuneet tilanteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Pitäskö asia miettiä vielä JO syntyneiden lastesi kannalta. Eli miten yleinen mielipide mahdollisesti vaikuttaa heihin myöhemmin ja se, että perheeseen on "tupsahtanut" potentiaalinen päihderiippuvainen isäpuoleksi. Ainahan nainen pärjää yksin, mutta koskaan sitä ei kysytä jo tehdyiltä lapsilta..

Jo tehdyillä lapsilla on oma isänsä, he eivät tarvitse isäpuolta. Miksi sitä pitäisi heiltä kysyä? Ja ap miettii lapsen pitämistä, sä mietit miehen ottamista.

Jos mä olisin ap, pitäisin vauvan ja olisin tyytyväinen, jos isä olisi edes jonkin verran lapsen elämässä mukana.
Yksinhuoltajaksihan ap on ollut alkamassa muutenkin, kerran ero on vireillä. Ei siinä paljon vaikuta se, onko lapsia kaksi vai kolme...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Phoenix:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ongelma on se että se tuntuu kauhean pahalta kun ihmiset tuomitsevat minut saman tein jos pidän vauvan.Kukaan ystävistäni ei pysty ymmärtämään päätöstäni.Tiedän että ei saa ajatella mitä muut ajattelee mutta se väkisinkin kaivertaa koko ajan mieltä.

Älä nyt hyvä ihminen mene tappamaan sinulle ja miehellesi ilmeisen rakasta perheenlisää TOISTEN mielipiteiden perusteella! Tarvitko oikeasti sellasia ystäviä, jotka ei sua ole valmiita tukemaan tilanteessa kuin tilanteessa?

Ja toivottavasti sulla on niitä tukevia ystäviä ihan varmuuden vuoksi jos päätät pitää lapsen..

On tukevia ystäviä muutama myös on tukena ehkä tulevan isän oma äiti joka lupasi auttaa niin paljon kuin vaan pystyy ja tukemaan päätöstä minkä teemme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Pitäskö asia miettiä vielä JO syntyneiden lastesi kannalta. Eli miten yleinen mielipide mahdollisesti vaikuttaa heihin myöhemmin ja se, että perheeseen on "tupsahtanut" potentiaalinen päihderiippuvainen isäpuoleksi. Ainahan nainen pärjää yksin, mutta koskaan sitä ei kysytä jo tehdyiltä lapsilta..

Jo tehdyillä lapsilla on oma isänsä, he eivät tarvitse isäpuolta. Miksi sitä pitäisi heiltä kysyä? Ja ap miettii lapsen pitämistä, sä mietit miehen ottamista.

Jos mä olisin ap, pitäisin vauvan ja olisin tyytyväinen, jos isä olisi edes jonkin verran lapsen elämässä mukana.
Yksinhuoltajaksihan ap on ollut alkamassa muutenkin, kerran ero on vireillä. Ei siinä paljon vaikuta se, onko lapsia kaksi vai kolme...

Siis tähh??? Ihan varmasti vaikuttaa lapsiluku ainakin lasten kannalta!!! Paitsi rahassa niin sen yhden ainoan vanhemman jakamisessa! Siis aivan älyttömän itsekästä ajatella että samahan niitä on tehdä lisää kun olen yh:ksi kuitenkin ryhtymässä! Onneks omat vanhempani (tai ystäväni vanhemmat) ei yksikään ole ajatellu näin.
 
myös olen ajatellut pitkällä kaavalla että jos homma toimii niin kyllä minusta ja miehestä tulee pariskunta jossain vaiheessa että en nyt sanoisi että alan koko loppu elämäkseni yh:ksi.Nyt olemme vielä tapailu asteella.Tosin tunnemme toisemme jo todella hyvin entuudestaan.
 
Mä en näe miehen mahdollisia tulevia vaikeuksia ongelmana vaan JO OLEMASSAOLEVIEN LASTEN vaikeuksia.Jos erosta on pari kuukautta niin eihän lapset ole päässeet edes alkuun asian käsittelyssä,etkä ole ap sinäkään.Ehkä ystäväsi osaavat ajatella järjellä.Ilkeitä ja moukkamaisia ovat,mutta ehkä ajattelevat parastasi(tai lastesi parasta)Mieti miltä lapsistasi tuntuu jos uusi vauva tulee vielä tämän vuoden puolella?Vanhempien ero on lapsille yksi suurimmista järkytyksistä.Haluatko romuttaa lastesi mielenterveyden vain koska et osaa ajatella järkevästi?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[Ihan varmasti vaikuttaa lapsiluku ainakin lasten kannalta!!! Paitsi rahassa niin sen yhden ainoan vanhemman jakamisessa! .


Näillä kaikilla lapsilla on isä ja äiti, siis kaksi vanhempaa. Miksi sä puhut yhden ainoan vanhemman jakamisesta? Ei apn mies ole kuollut!
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mä en näe miehen mahdollisia tulevia vaikeuksia ongelmana vaan JO OLEMASSAOLEVIEN LASTEN vaikeuksia.Jos erosta on pari kuukautta niin eihän lapset ole päässeet edes alkuun asian käsittelyssä,etkä ole ap sinäkään.Ehkä ystäväsi osaavat ajatella järjellä.Ilkeitä ja moukkamaisia ovat,mutta ehkä ajattelevat parastasi(tai lastesi parasta)Mieti miltä lapsistasi tuntuu jos uusi vauva tulee vielä tämän vuoden puolella?Vanhempien ero on lapsille yksi suurimmista järkytyksistä.Haluatko romuttaa lastesi mielenterveyden vain koska et osaa ajatella järkevästi?!

enköhän mä itse tiedä milloin olen toipunut erosta ja kyllä siitä olen koska se suhde oli jo tuhoon tuomittu ajat sitten!
Lapsista en tietenkään tiedä kauan se vie,mitä heidän päässään liikkuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[Ihan varmasti vaikuttaa lapsiluku ainakin lasten kannalta!!! Paitsi rahassa niin sen yhden ainoan vanhemman jakamisessa! .


Näillä kaikilla lapsilla on isä ja äiti, siis kaksi vanhempaa. Miksi sä puhut yhden ainoan vanhemman jakamisesta? Ei apn mies ole kuollut!

lasten isä näkee lapsia joka toinen viikonloppu!että on kyllä mukana lasten elämässä !
 
Alkuperäinen kirjoittaja hiiri:
Luojan kiitos mun vanhemmat ei ole eläneet tolla tyylillä vaan ovat olleet roolimalleja.
Ei olisi kyllä ollut hääviä että mutsi pamahtaa paksuksi vahingossa jonkun uuden ongelmaisen poitsuystävän kanssa.

Ryhdistäydy nyt mitä ikinä päätätkin ja koita jatkossa tarjota lapsille tasapainoinen lapsuus ja ole aikuinen.

hoh, no tämäpäs sattui!

Se on sitten seksi kielletty joka ikiseltä eronneeltam jottei vahingossa raskaaksi pärähdä! Tiesitkö ettei mikään ehkäisykeino ole 100 % ? :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
myös olen ajatellut pitkällä kaavalla että jos homma toimii niin kyllä minusta ja miehestä tulee pariskunta jossain vaiheessa että en nyt sanoisi että alan koko loppu elämäkseni yh:ksi.Nyt olemme vielä tapailu asteella.Tosin tunnemme toisemme jo todella hyvin entuudestaan.

Et sä voi mitenkään tietää tai ennustaa mitä tapahtuu tulevaisuudessa, joten mieti nyt sitä jaksatko/pystytkö kolme lasta yh:na kasvattamaan. Se mies tekee omat ratkaisunsa, etkä sä voi niihin vaikuttaa. Muutenkin - 2 kk tapailun jälkeen raskaaksi ja mietit uutta perhettä sellaisen ihmisen kanssa, jonka sanoit olevan muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Ei se lapsi sitä pelasta, ei pidä pelastaa, sen miehen pitää ensin itse selviytyä tilanteestaan ja sitten vasta voitte miettiä onko teistä perheeksi. En sano mitään vauvan pitämisestä (tiedän mitä tekisin itse) mutta en luottaisi sen miehen tukeen, vaan miettisin omia voimavarojana - ja niitä muita lapsia, ja niiden voimavaroja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[Ihan varmasti vaikuttaa lapsiluku ainakin lasten kannalta!!! Paitsi rahassa niin sen yhden ainoan vanhemman jakamisessa! .


Näillä kaikilla lapsilla on isä ja äiti, siis kaksi vanhempaa. Miksi sä puhut yhden ainoan vanhemman jakamisesta? Ei apn mies ole kuollut!

No kyllä se sillä hetkellä on yhden vanhemman jakamista kun paikalla on vain yksi eli käytännössä suurimman osan arjesta. Että varmasti yksin lapsiaana arkena hoitavat yh:t tietävät, mikä merkitys lasten lukumäärällä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marrasmasu:
"Kaikki vaan hokevat tee abortti,tee abortti.Minä ainakin tekisin sinuna abortin"
Tilanne on kauhea.Olen 2 lapsen äiti.Erosin parisen kuukautta sitten lasten isästä/aviomiehestäni.Avioeropaperit ovat kyllä vetämässä.
Tapasin vanhan ystäväni(mies puolinen) vuosien takaa,olemme tunteneet 10vuotta.¨
SAnotaan näin että ihastuimme heti.
No nyt parin kk tapailun loppu tulos on että sain tietää olevani raskaana ja näin tässä Hommassa ei pitänyt käydä.
Olen aivan sekaisin miten minun tulisi tehdä.
Ainoastaan 2 ystävääni on ollut iloisia raskaudesta ,mutta kaikki loput laulavat virttä mitä tuossa alussa kirjoittelin.Olen surun murtama,enkä tiedä mikä olisi oikea ratkaisu.
Tänään aamulla viimeks sain kuulla,ei siitä miehestä ole isäksi hänen menneisyyden takia..Kyseessä siis on ex päihderiippuvainen.Voisi sanoa että hän tälläkin hetkellä käy läpi todella rankkaa vaihetta ja jokainen päivä saa toivoa ettei hän retkahda.Hän kuitenkin olisi valmis ottamaan täysin vastuun lapsesta.
Mitä mä teeeen,mistä apua tähän tietämättömyyteen.

Mä en nyt lukenut koko ketjua läpi, mutta Tää on sun elämä ja sä elät tätä elämään vaan itsellesi, et ystäville tai anopeille, tms.!!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pahapaha:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
myös olen ajatellut pitkällä kaavalla että jos homma toimii niin kyllä minusta ja miehestä tulee pariskunta jossain vaiheessa että en nyt sanoisi että alan koko loppu elämäkseni yh:ksi.Nyt olemme vielä tapailu asteella.Tosin tunnemme toisemme jo todella hyvin entuudestaan.

Et sä voi mitenkään tietää tai ennustaa mitä tapahtuu tulevaisuudessa, joten mieti nyt sitä jaksatko/pystytkö kolme lasta yh:na kasvattamaan. Se mies tekee omat ratkaisunsa, etkä sä voi niihin vaikuttaa. Muutenkin - 2 kk tapailun jälkeen raskaaksi ja mietit uutta perhettä sellaisen ihmisen kanssa, jonka sanoit olevan muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Ei se lapsi sitä pelasta, ei pidä pelastaa, sen miehen pitää ensin itse selviytyä tilanteestaan ja sitten vasta voitte miettiä onko teistä perheeksi. En sano mitään vauvan pitämisestä (tiedän mitä tekisin itse) mutta en luottaisi sen miehen tukeen, vaan miettisin omia voimavarojana - ja niitä muita lapsia, ja niiden voimavaroja.

Ei tässä olla lasta tekemällä tehty että pelastais tämän tilanteen jotenkin.Ei todellakaan vaan sanotaan näin että kävi todella huono tuuri/vahinko ja tässä loppu tulos.En itsekkään olisi halunnut tälläistä tilannetta.Nyt vaan on keinot vähissä koska olen keskellä kaameaa sotkua enkä tiedä mitä tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja Marrasmasu:
"Kaikki vaan hokevat tee abortti,tee abortti.Minä ainakin tekisin sinuna abortin"
Tilanne on kauhea.Olen 2 lapsen äiti.Erosin parisen kuukautta sitten lasten isästä/aviomiehestäni.Avioeropaperit ovat kyllä vetämässä.
Tapasin vanhan ystäväni(mies puolinen) vuosien takaa,olemme tunteneet 10vuotta.¨
SAnotaan näin että ihastuimme heti.
No nyt parin kk tapailun loppu tulos on että sain tietää olevani raskaana ja näin tässä Hommassa ei pitänyt käydä.
Olen aivan sekaisin miten minun tulisi tehdä.
Ainoastaan 2 ystävääni on ollut iloisia raskaudesta ,mutta kaikki loput laulavat virttä mitä tuossa alussa kirjoittelin.Olen surun murtama,enkä tiedä mikä olisi oikea ratkaisu.
Tänään aamulla viimeks sain kuulla,ei siitä miehestä ole isäksi hänen menneisyyden takia..Kyseessä siis on ex päihderiippuvainen.Voisi sanoa että hän tälläkin hetkellä käy läpi todella rankkaa vaihetta ja jokainen päivä saa toivoa ettei hän retkahda.Hän kuitenkin olisi valmis ottamaan täysin vastuun lapsesta.
Mitä mä teeeen,mistä apua tähän tietämättömyyteen.

Mä en nyt lukenut koko ketjua läpi, mutta Tää on sun elämä ja sä elät tätä elämään vaan itsellesi, et ystäville tai anopeille, tms.!!!!!!

Joo, ja muista kertoo se lapsilles kysyttäessä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mä en näe miehen mahdollisia tulevia vaikeuksia ongelmana vaan JO OLEMASSAOLEVIEN LASTEN vaikeuksia.Jos erosta on pari kuukautta niin eihän lapset ole päässeet edes alkuun asian käsittelyssä,etkä ole ap sinäkään.Ehkä ystäväsi osaavat ajatella järjellä.Ilkeitä ja moukkamaisia ovat,mutta ehkä ajattelevat parastasi(tai lastesi parasta)Mieti miltä lapsistasi tuntuu jos uusi vauva tulee vielä tämän vuoden puolella?Vanhempien ero on lapsille yksi suurimmista järkytyksistä.Haluatko romuttaa lastesi mielenterveyden vain koska et osaa ajatella järkevästi?!

enköhän mä itse tiedä milloin olen toipunut erosta ja kyllä siitä olen koska se suhde oli jo tuhoon tuomittu ajat sitten!
Lapsista en tietenkään tiedä kauan se vie,mitä heidän päässään liikkuu.

Just toi viimeinen lause - ehkä otat ensin selvää mitä heidän päässä liikkuu? Ainakin jokainen vastuuntuntoinen äiti niin yrittäisi tehdä...

 
Alkuperäinen kirjoittaja karhuvaari:
Kyllä ne on yleensä tietynlaisia ihmisiä joilla "ehkäisy pettää".

Perusteleppas tämä :) Ja näytä tilastot kiitos! :)

Ja herranjestas, ap mielestäni kantaa tässä asiassa nyt vastuuta! En tiedä onko ehkäisy pettänyt vai ei, mutta jumankauta, ainakaan ap ei automaattisesti käytä ehkäisykeinona aborttia vaan todella pohtii asiaa kaiken kannalta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mä en näe miehen mahdollisia tulevia vaikeuksia ongelmana vaan JO OLEMASSAOLEVIEN LASTEN vaikeuksia.Jos erosta on pari kuukautta niin eihän lapset ole päässeet edes alkuun asian käsittelyssä,etkä ole ap sinäkään.Ehkä ystäväsi osaavat ajatella järjellä.Ilkeitä ja moukkamaisia ovat,mutta ehkä ajattelevat parastasi(tai lastesi parasta)Mieti miltä lapsistasi tuntuu jos uusi vauva tulee vielä tämän vuoden puolella?Vanhempien ero on lapsille yksi suurimmista järkytyksistä.Haluatko romuttaa lastesi mielenterveyden vain koska et osaa ajatella järkevästi?!

enköhän mä itse tiedä milloin olen toipunut erosta ja kyllä siitä olen koska se suhde oli jo tuhoon tuomittu ajat sitten!
Lapsista en tietenkään tiedä kauan se vie,mitä heidän päässään liikkuu.


Tätä asiaa kannattaisi todellakin miettiä!!!
Ja parasta lapsille olisi viedä heidät esim perheneuvolaan ja saada heille apua eron käsittelyyn.
Näistä isistä ja äidistä.. Ap on äiti jo oleville ja tulevalle, kyllä. On aivan eri asia taloudellisesti ja henkisesti olla yh kahdelle tai kolmelle. On siinä eroa, varsinkin kun ovat eri isille, ei tapaamiset jne aina mene samana viikonloppuna tms, jos ap eroaa tästä uudesta miehestä myös, eli voi olla todella rankkaa tämä lasten ja heidän isien tapailurumba, kun se voi olla sitä jo yhden isän kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja pahapaha:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
myös olen ajatellut pitkällä kaavalla että jos homma toimii niin kyllä minusta ja miehestä tulee pariskunta jossain vaiheessa että en nyt sanoisi että alan koko loppu elämäkseni yh:ksi.Nyt olemme vielä tapailu asteella.Tosin tunnemme toisemme jo todella hyvin entuudestaan.

Et sä voi mitenkään tietää tai ennustaa mitä tapahtuu tulevaisuudessa, joten mieti nyt sitä jaksatko/pystytkö kolme lasta yh:na kasvattamaan. Se mies tekee omat ratkaisunsa, etkä sä voi niihin vaikuttaa. Muutenkin - 2 kk tapailun jälkeen raskaaksi ja mietit uutta perhettä sellaisen ihmisen kanssa, jonka sanoit olevan muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Ei se lapsi sitä pelasta, ei pidä pelastaa, sen miehen pitää ensin itse selviytyä tilanteestaan ja sitten vasta voitte miettiä onko teistä perheeksi. En sano mitään vauvan pitämisestä (tiedän mitä tekisin itse) mutta en luottaisi sen miehen tukeen, vaan miettisin omia voimavarojana - ja niitä muita lapsia, ja niiden voimavaroja.

Ei tässä olla lasta tekemällä tehty että pelastais tämän tilanteen jotenkin.Ei todellakaan vaan sanotaan näin että kävi todella huono tuuri/vahinko ja tässä loppu tulos.En itsekkään olisi halunnut tälläistä tilannetta.Nyt vaan on keinot vähissä koska olen keskellä kaameaa sotkua enkä tiedä mitä tehdä.


No eikös täällä ole neuvottu, mitä sinne kauhean sotkun keskelle pitää tehdä - uusi lapsi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pahapaha:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mä en näe miehen mahdollisia tulevia vaikeuksia ongelmana vaan JO OLEMASSAOLEVIEN LASTEN vaikeuksia.Jos erosta on pari kuukautta niin eihän lapset ole päässeet edes alkuun asian käsittelyssä,etkä ole ap sinäkään.Ehkä ystäväsi osaavat ajatella järjellä.Ilkeitä ja moukkamaisia ovat,mutta ehkä ajattelevat parastasi(tai lastesi parasta)Mieti miltä lapsistasi tuntuu jos uusi vauva tulee vielä tämän vuoden puolella?Vanhempien ero on lapsille yksi suurimmista järkytyksistä.Haluatko romuttaa lastesi mielenterveyden vain koska et osaa ajatella järkevästi?!

enköhän mä itse tiedä milloin olen toipunut erosta ja kyllä siitä olen koska se suhde oli jo tuhoon tuomittu ajat sitten!
Lapsista en tietenkään tiedä kauan se vie,mitä heidän päässään liikkuu.

Just toi viimeinen lause - ehkä otat ensin selvää mitä heidän päässä liikkuu? Ainakin jokainen vastuuntuntoinen äiti niin yrittäisi tehdä...

Kyseessä on kuitenkin pienet lapset joten heiltä en saa kysymällä vastauksia tai niitä oikeita vastauksia.miten mahdollisesti selvitän lapseni ajatukset`?
 

Yhteistyössä