Autoa ajaessa illalla, kun pääsin töistä kotiin. Siis siinä matkalla. Motarilla. Yritin ensin kaikkea: kuuntelin radioo, lauloin kovaa ja muuta, mutta ei auttanut, lopulta jo pienessä paniikissa löysin puhelimen käteeni, soitin miehelle joka kaikeksi onneksi oli yrittänyt soittaa mulle ilmeisesti aiemmin ihan muuta asiaa ja alkoi selittämään sitä niin että mun ei tarvinnut sanoa miksi soitin ja ennenkaikkea, sain muuta ajateltavaa. Sitt yöllä heräsin aamulla viideltä ja pyörin tunnin: oli tosi ahdistava fiilis, ei nyt paniikkia ihan mutta tosi ikävä kuitenkin.
Mies lähtee parjantaina reissuun, mä en tosiaankaan aio jäädä tänne yksin kotiin vaan kutsun seuraksi jonkun tai menen itse jonnekin lasten ja koirien kanssa: tästä ei tuu mitään. Eikä mulla ole mitään syytä tälläiseen, joten mä en tajua tätä. Ikinä ennen ei oo ollut mitään paniikin tapaisiakaan oireita, koskaan, ennen näitä kolmea kertaa. :/
Mies lähtee parjantaina reissuun, mä en tosiaankaan aio jäädä tänne yksin kotiin vaan kutsun seuraksi jonkun tai menen itse jonnekin lasten ja koirien kanssa: tästä ei tuu mitään. Eikä mulla ole mitään syytä tälläiseen, joten mä en tajua tätä. Ikinä ennen ei oo ollut mitään paniikin tapaisiakaan oireita, koskaan, ennen näitä kolmea kertaa. :/
Ei muuta kun auto sivuun ja yrittää sinä rauhoitella itseäni..Muutamaan vuoteen ei ole ollutkaan ja taas tämä alkaa
