Mä en kyllä jaksa hoitoalalla eläkeikään asti

[Hoiva-alalla]

Olen vanhuspuolella töissä ja vaikka työ voi olla ihanaakin, niin on se fyysisesti ja henkisesti raskasta. Muistisairaat voivat olla todella raskaita hoidettavia ja omat voimat alkaa olla vähissä. Usein mennään vajaalla miehityksellä ja sellaisen vuoron jälkeen on aivan mehut pois. Moni tekee paljon ylitöitä mikä sekin verottaa. Välillä esimies länkyttää, että on liikaa hoitajia niin ei oteta sijaista esim. iltavuoroon. No pitäisi katsoa myös sitä kuinka raskaita ne hoidettavat on! Useita kahden hoidettavia ja se vie aikaa. Kova kiire koko ajan kun yrittää saada kaikki yökuntoon ja sitten siinä osa asukkaista vaeltaa ja sekoittaa paikkoja ja muita asukkaita. Todella levotonta.

Meillä ei ole edes erillistä ruokailutilaa vaan syömme omassa pöydässä asukkaiden ruokasalissa. Ei saa edes tauolla hengähtää vaan aina on joku huutamassa, että pitää viedä jo sänkyyn tms. Siis vaikka asukas olisi istunut tuolissa vain puoli tuntia niin pitäisi päästä sänkyyn kun ei halua istua. Kyllä oli mukavaa siinä työpaikassa missä oli erillinen lasiseinällä oleva ruokailutila ja oven sai kiinni. Näki ja kuuli kuitenkin mitä ulkopuolella tapahtui. Nyt saa hetken hengähtää kun käy vessassa tai vie pyykkejä. Kyllä on voimat loppu 8 tunnin työvuoron jälkeen. Saati sitten jos tekee 13-14 tunnin vuoron.

Alanvaihto on käynyt mielessä, mutta ongelma on siinä, että asumme pienellä paikkakunnalla jossa parhaiten on töitä vanhuspuolella. Työttömäksi ei ole varaa jäädä ja mullehan tulisi karenssi jos irtisanoutuisin. Pakko olisi kuitenkin jotakin keksiä koska en mä todellakaan jaksa tätä työtä eläkeikään asti. Pinna on kireällä töissä ja kotona tämän työn takia. Kesälomaankin on vielä aikaa.

 

[Hoiva-alalla]

Sekin vielä, että nyt on kaksi kertaa peräkkäin ollut niin, että kuuden viikon työvuorolistoissa on ollut vain yksi kokonaan vapaa viikonloppu. Eli 12 viikossa on ollut kaksi vapaata viikonloppua. Meillä ei töissä kukaan hoitajista laske viikonloppuvapaaksi sitä jos on töissä lauantaina tai sunnuntaina. Mä olen ainoa työpaikalla jolla on ollut noin vähän viikonloppuvapaita. Muilla on kuudessa viikossa 2-3 vapaata viikonloppua. Nyt sanoin esimiehelle, että tämä ei saa toistua ja jos ei usko niin otan liittoon yhteyttä. Mitään lakia viikonloppuvapaista ei ole, mutta kyllä pitää kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. On alkanut nimittäin näkyä kavereiden suosimista.

Vaikka kyse on kolmivuorotyöstä niin kyllä mulle tärkein vapaa on silti viikonloppu. Viikolla mies on töissä ja lapset koulussa, niin viikonloppuna on enemmän yhteistä aikaa.

 

[vierailija]

Ammatinvalintaongelmaahan tuo on. Käsittääkseni jokaisessa vanhustenhuoltopaikassa aivan samanlaista. Liian pienellä henkilökunnalla vedetään äärirajoille asti.

Olisiko sinulla mahdollisuus tehdä esim. puolikasta päivää? Vaikka viikko töissä, viikko kotona sopparilla? Tulothan siinä tippuu mutta ei kaikkea voi rahassa mitata, oma terveyskin on tärkeää. Vuorotteluvapaa ehkäisisi taatusti alkavaa burn outia.

Mites sitten opiskelemaan lähteminen? Syksyllähän olisi haku, tässä olisi aikaa miettiä suuntautumista ja eihän sitä irtisanoa kannata itseään, opintovapaata saa hakea pariksi vuodeksi.

Toivottavasti löydät jonkun ulospääsyn tuosta kuormittavuudestasi. Työnteolle on turha antaa terveyttään, se on kuitenkin kallis pääoma.

 

[Hoiva-alalla]

Ammatinvalintaongelmaahan tuo on. Käsittääkseni jokaisessa vanhustenhuoltopaikassa aivan samanlaista. Liian pienellä henkilökunnalla vedetään äärirajoille asti.

Olisiko sinulla mahdollisuus tehdä esim. puolikasta päivää? Vaikka viikko töissä, viikko kotona sopparilla? Tulothan siinä tippuu mutta ei kaikkea voi rahassa mitata, oma terveyskin on tärkeää. Vuorotteluvapaa ehkäisisi taatusti alkavaa burn outia.

Mites sitten opiskelemaan lähteminen? Syksyllähän olisi haku, tässä olisi aikaa miettiä suuntautumista ja eihän sitä irtisanoa kannata itseään, opintovapaata saa hakea pariksi vuodeksi.

Toivottavasti löydät jonkun ulospääsyn tuosta kuormittavuudestasi. Työnteolle on turha antaa terveyttään, se on kuitenkin kallis pääoma.

Taloudellisesti on täysin mahdotonta tehdä lyhyempää työaikaa vaikka kuinka sen tarve olisi jaksamisen kannalta. Eikä mies hyväksyisi sitä. Ei mies ymmärrä tuollaista. Mies suuttui kun irtisanouduin muutama vuosi sitten todella hankalasta työpaikasta ja sain lääkäriltä todistuksen jonka ansiosta ei tullut karenssia eli olisin saanut heti työttömyyskassan päivärahaa jos en olisi työllistynyt. Mies ei ymmärtänyt sitä, että pärjätään kyllä jos saan liiton rahaa + työstä maksettavat kertyneet lomapäivät. Eikä mies ymmärtänyt sitä, että se työ oli aivan kamala ja sieltä oli moni lähtenyt sairasloman kautta pois. Itkin kun edes ajattelin työhön palaamista sairasloman aikana. Miehellä ei riitä ymmärrys tällaiseen.

Koko ajan etsin muualta töitä. Mulla on toinenkin koulutus, mutta sillä alalla on huonosti töitä täällä ja raskasta työtä sekin on. Vaikea myös miettiä mitä sitä lähtisi opiskelemaan kun pitää miettiä sitä mikä itseä kiinnostaa sekä sitä, että ala myös työllistää.

 

[Mustakettu]

Tuota se on monissa paikoissa. Muuta työn perässä muualle?

 

[vierailija]

Onpa raskasta, kerran puolisoltakaan ei tule tukea ja ymmärrystä. Siinä on kahden kuore välissä, ei hyvä.

Aika vähissä on vaihtoehdot sitten. Entäs työperäinen muutto? Vai tyrmääkö mies senkin?

 

[vierailija]

Nuo ovat inhottavia tilanteita eivätkä pelkästään hoitoalaa koskevia. Työssä jaksaminen on trendikäs aihe, josta puhutaan ja sitten kuitenkaan ei mitään konkreettista välttämättä tehdä siellä työpaikoilla. Itselläni on kanssa pakollisia viikonloppuvuoroja eivätkä ne yksipäiväiset viikonloput todellakaan toimi työstä palautumisessa. Vähintä mitä voi vaatia on työaikojen tasapuolinen kierrätys. Ei voi olla niin, että yksi tekee huonoja aikoja ja toinen kaikki pyhät tjms.

Ennen kuin tulee ihan oikeasti joku burnout, kannattaa kartoittaa vaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi. Vuorotteluvapaa, opintovapaa ja vastaavat keinot. Onko mahdollista sopia jonkinlaisesta osa-aikaisuudesta? Onko mahdollista tehdä kahta työtä osa-aikaisesti niin, että tulotaso ei putoa liikaa, mutta kumpikaan työ ei tule uniin? Viimeisenä oljenkortena tietenkin työterveyden kautta sairauslomaa, mutta ei tilannetta tietenkään pidä päästää niin pitkälle.

 

[vierailija]

Jaksaisitko työn ohella opiskella vaikka suunhoitopuolelle? Varmasti olisi kevyempää ja normi työaika

 

[vierailija]

Onpa raskasta, kerran puolisoltakaan ei tule tukea ja ymmärrystä. Siinä on kahden kuore välissä, ei hyvä.

Aika vähissä on vaihtoehdot sitten. Entäs työperäinen muutto? Vai tyrmääkö mies senkin?

Ei me muuteta pois, en itsekään halua sitä. Eikä siinä olisi mitään järkeä. Meillä on tällä paikkakunnalla omakotitalo ja miehellä työpaikka. Ei taloa saisi myytyä kovin helposti tällaisessa muuttotappiokunnassa. Lisäksi miehenkin pitäisi sitten löytää uusi työpaikka. Ja kun emme halua muuttaa täältä pois. Koti on täällä. Mielummin sitten vaikka ajelen naapurikuntiin töihin kuin muutan täältä pois.

 

[Hoiva-alalla]

Nuo ovat inhottavia tilanteita eivätkä pelkästään hoitoalaa koskevia. Työssä jaksaminen on trendikäs aihe, josta puhutaan ja sitten kuitenkaan ei mitään konkreettista välttämättä tehdä siellä työpaikoilla. Itselläni on kanssa pakollisia viikonloppuvuoroja eivätkä ne yksipäiväiset viikonloput todellakaan toimi työstä palautumisessa. Vähintä mitä voi vaatia on työaikojen tasapuolinen kierrätys. Ei voi olla niin, että yksi tekee huonoja aikoja ja toinen kaikki pyhät tjms.

Ennen kuin tulee ihan oikeasti joku burnout, kannattaa kartoittaa vaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi. Vuorotteluvapaa, opintovapaa ja vastaavat keinot. Onko mahdollista sopia jonkinlaisesta osa-aikaisuudesta? Onko mahdollista tehdä kahta työtä osa-aikaisesti niin, että tulotaso ei putoa liikaa, mutta kumpikaan työ ei tule uniin? Viimeisenä oljenkortena tietenkin työterveyden kautta sairauslomaa, mutta ei tilannetta tietenkään pidä päästää niin pitkälle.

Niin mistä mä sen toisen työpaikan taion? Kun täällä ei kauheasti ole töitä tarjolla muuta kuin vanhuspuolella. Pelkkä osa-aikaisen palkka ei kyllä riitä.

 

[Hoiva-alalla]

Jaksaisitko työn ohella opiskella vaikka suunhoitopuolelle? Varmasti olisi kevyempää ja normi työaika

Kyllä opiskelu sujuisi, mutta tuossa on sitten se, että olisiko töitä. Täällä on jo hammashoitajia jotka tekevät töitä niin suuhoidossa kuin vanhuspuolella kun suunhoidossa ei riitä töitä tarpeeksi. Enkä kyllä loppujen lopuksi tiedä olisiko hammashoitajan työ mua varten.

 

[vierailija]

Vaikutat ap. liian kiltiltä. Miehesi on jyrkkä vaihtoehtojen kanssa.
Asiat järjestyvät, kun niitä alkaa työstämään.
Sopikaa työpaikalla porukalla työvuoroista. Esimies on ehkä joidenkin henkilöiden vietävissä.
Ole vahva ja itsenäinen nainen.
Joskus tulevaisuudessa muistelet näitä aikoja ja toteat, että tulipahan silloin otettua itseä niskasta kiinni.
Hyvä, että viihdyt kotiseudullasi ja kaikki on hyvin perheessäsi.

 

[vierailija]

Jos olet lähihoitaja, voisitko opiskella uuden suuntaumisen. Joku jo ehdottikin hammashoitopuolelle, psyk. ja päihde poliklinikat, terveysasemien tms ajanvaraus/vastaanottotyö tai päiväkotiin. Vähensi ainakin päivä- tai 2-vuorotyöksi ja ei olisi viikonloppuvuoroja. Ei nämä työt ole kevyitä, raskaita ovat omalla tavallaan kaikki. Hoitotyö on kuluttavaa.
Olen itse päivävuorossa oleva hoitaja, jonka työssä ei ole niinkään fyys. kuormitusta mutta henkistä stressiä tulee sitten sitäkin enemmän.

 

[vierailija]

Vaikutat ap. liian kiltiltä. Miehesi on jyrkkä vaihtoehtojen kanssa.
Asiat järjestyvät, kun niitä alkaa työstämään.
Sopikaa työpaikalla porukalla työvuoroista. Esimies on ehkä joidenkin henkilöiden vietävissä.
Ole vahva ja itsenäinen nainen.
Joskus tulevaisuudessa muistelet näitä aikoja ja toteat, että tulipahan silloin otettua itseä niskasta kiinni.
Hyvä, että viihdyt kotiseudullasi ja kaikki on hyvin perheessäsi.

Ei meillä työntekijät vuoroista sovi vaan esimies tekee työvuorolistat. Toiveita saa esittää. PItää varmaan tästä lähin laittaa jokaiselle kuudelle viikolla toiveena kaksi vapaata viikonloppua ja itse valikoida ajankohdat.

 

[Hoiva-alalla]

Jos olet lähihoitaja, voisitko opiskella uuden suuntaumisen. Joku jo ehdottikin hammashoitopuolelle, psyk. ja päihde poliklinikat, terveysasemien tms ajanvaraus/vastaanottotyö tai päiväkotiin. Vähensi ainakin päivä- tai 2-vuorotyöksi ja ei olisi viikonloppuvuoroja. Ei nämä työt ole kevyitä, raskaita ovat omalla tavallaan kaikki. Hoitotyö on kuluttavaa.
Olen itse päivävuorossa oleva hoitaja, jonka työssä ei ole niinkään fyys. kuormitusta mutta henkistä stressiä tulee sitten sitäkin enemmän.

Mä haluan pois hoitoalalta, mutta kun täällä suuri työllistäjä on vanhuspuoli. En keksi tähän hätään muuta töitä.

 

[Hoiva-alalla]

No onhan mulla yksi pitkäaikainen haave jota haluaisin tehdä, mutta se ei ole helppoa ja vaatii aikaa, että siitä ehkä mahdollisesti saisi sellaisen työn joka tuottaa tarpeeksi tuloja. Voi myös käydä niin, että ei lyökään läpi siinä ja jää tulot pieneksi. En ala sen tarkemmin selittämään mistä kyse.

 

[vierailija]

Mä haluan pois hoitoalalta, mutta kun täällä suuri työllistäjä on vanhuspuoli. En keksi tähän hätään muuta töitä.

Itse olen joskus miettinyt, saako tuloja tarpeeksi esim. Kennelin pitämisestä. En tarkoita mitään pentutehtailua, vaan sen tekisi laadukkaasti jne.
Ja vaikka jotain muuta kotoa tehtävää etätyötä, myyntityötä lisäksi. on markkinointikoulutusta ja hoitajan tutkinto. Hoitajan työ on siis ihan p***stä.

 

[vierailija]

Itse olen joskus miettinyt, saako tuloja tarpeeksi esim. Kennelin pitämisestä. En tarkoita mitään pentutehtailua, vaan sen tekisi laadukkaasti jne.
Ja vaikka jotain muuta kotoa tehtävää etätyötä, myyntityötä lisäksi. on markkinointikoulutusta ja hoitajan tutkinto. Hoitajan työ on siis ihan p***stä.

Kennelissäkin on iso homma ja pitää varmaan saada ns. nimeä, että siitä saa oikeasti kannattavaa. Tiedän pari ihmistä jotka pitää pientä kenneliä päivätyönsä ohella. Ei ole niin isoa toimintaa, että sillä eläisi. Sitten on niitä ikäviä tapauksia, että pentuja kuolee. Ihmiset luulevat, että se on helppoa rahaa, mutta eihän se sitä ole. Vaatii todella paljon työtä.

 

[Hoiva-alalla]

Edellinen oli siis ap:n vastaus. Jäi nimimerkki pois.

 

[viisikymppinen isoäiti]

nykysin on mahdollisuus kouluttautua uudestaan

 

[Hoiva-alalla]

nykysin on mahdollisuus kouluttautua uudestaan

Voi huokaus. Luuletko, että mä en tiedä tuota?! Lue aloitus ihan ajatuksella ja etenkin viimeinen kappale.

 

[vierailija]

Kannattaa naukkailla töissä käsidesiä, pikku hutikassa jaksaa paljon paremmin!

 

[vierailija]

Kannattaa naukkailla töissä käsidesiä, pikku hutikassa jaksaa paljon paremmin!

Niin tai ravita mieltään lääkekaapin antimilla.