Mä en ihan oikeesti ymmärrä tuota lasta

[Äiti ihmeissään]

Nuorimmainen, täyttää parin viikon päästä 5.
Ja se huutaa koko ajan. Siis karjuu. Ihan huvikseen sitten kai. Ja jos se ei karjahtele kuin luolaleijona, se kiusaa isompiaan tai mua tai ketä tahansa. Siis tahallaan ärsyttää, menee eteen seisomaan eikä väistä tai ei suostu mihinkään mitä pitäis tehdä jnejnejne. Vastarannan kiiski siis.

Mikä kumma sille on tullut? Ennen niin herttainen ja suloinen pieni on nykyään aivan karmea ja kauhea.

 

[Kowalski]

No, se on melkein viisivuotias.

Mun tyttö täyttää parin viikon päästä 5 vee ja tunnistin kyllä hänen piirteitään tuosta kuvauksestasi

 

[Tallamuspurkuna]

Minusta tuntuu että pahin ikä on just tuossa eskari-iän tietämissä. Oma täyttää ens vuonna viis ja pikkasen alkaa jo olla ilmassa sellasia ärsyttäviä "näsäviisaan" piirteitä mitä työssä lasten kanssa olen huomannut

Kielen näyttämistä, juurikin karjumista ja mulkoilua esiintyy meillä jo nyt. Sekä on oppinut piikittelemään.
Esimerkkinä voisin kertoa muutaman viikon takaisen lenkkeilyn. Meinasin liukastua saveen menomatkalla tien vieressä ja ruvettiin sitä sitten nauramaan. Raskausaikana liukastuin ja kaatusin vaikka jäätä oli ehkä n. 20 cm lätäkkö ja vitsailtiin sitten siitä että miten ihmeessä onnistun aina löytämään ne liukkaat kohdat.
Noooo, pois tulo matkalla esikoinen käveli samasta kohtaa ja ivalliseen äänensävyyn sanoi "hups, meinasin liukastu" :kieh: :saint:
Vaikea selittää sitä ilmettä ja äänensävyä mutta tyyli oli kuitenkin se että "no olipa tuokin hauska juttu"