Mä en halua mennä töihin!!!

[ninni]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

 

[Meillä näin]

Ap jää ihmeessä vielä kotiin, niin minäkin jään. Alunperin piti laittaa 10kk hoitoon, no eipä sitten olisi tullut kuuloonkaan. Meillä on taloudellisesti tähän varaa, mies on aiemmin sanonut että minun pitäisi mennä töihin etten vieraantuisi työnteosta ja että myöhemmin ei ole varaa. No minä kuuntelen sydäntäni, joka sanoo että minun on annettava lapselleni omaa aikaani, ei materiaa ja olen valmis laskemaan kulutustani ja käyttämään omia säästöjäni. Nyt mies hyväksyy kotona olemiseni, hän on ollut välillä pidemmän aikaa hoitamassa lastamme ja tietää että tämä on työtä 24/7 ja rankkaa sellaista.

Meillä erittäin huonosti nukkuva 1v ja en todellakaan pysty nyt menemään ulkopuoliselle sotkemaan firman asioita kovan univelan vuoksi, sen verran vaativaa työtä teen. Vakityö on odottamassa kyllä ja otan riskin työelämästä "vieraantumisesta". Minun elämäntilanteeni on nyt tämä.

 

[vieras]

Se on ihan eri asia jäädä kotiin jos siihen on varaa. Minä olen hyvillä mielin ollut kotona ja nyt vielä sitten otan pikkasen velkaa ja kun alotan työt syksyllä, maksan velkani pois. En viitsi kotona olla senttejä laskemassa, siksi olen valmis ottamaan visalle vähän kulutusluottoa ja nautin tästä ajasta ja voin myös matkustella lasten kanssa kesällä yms.

 

[vieras]

Parin vuoden päästä ap tulee märisemään ettei mies koskaan tee lapsensa kanssa mitään. No ei kai, kun ei ole ehtinyt missään vaiheessa kunnolla tutustumaan saati aikaa viettämään lapsensa kanssa!

 

[vieras]

Ap jää ihmeessä vielä kotiin, niin minäkin jään.

Meillä erittäin huonosti nukkuva 1v ja en todellakaan pysty nyt menemään ulkopuoliselle sotkemaan firman asioita kovan univelan vuoksi, sen verran vaativaa työtä teen.

Huom, aplla ei ole työpaikkaa...

 

[km]

Tyttö nyt 10,5 kk. Alusta asti ollut selvää, että alle 1 vuotiasta en hoitoon vie. Nyt tuntuu, että en siltikään halua mennä töihin, vaikka lapsen ikä alkaa lähesty ekaa vuotta. Olen tosi väsyvää ja helposti masentuvaa, tai no stressaantuvaa tyyppiä, ja tiedän, että en ole vielä valmis töihin tai melko varmasti palan loppuun. Olen naimisissa, ihanan miehen kanssa, ja hän kyllä auttaa kaikessa, mutta en usko siltikään pärjääväni vielä työelämässä. Mies kuitenkin jaksaa hengittää niskaan työpaikan suhteen, että pitäisi jo mennä. En halua viedä lastani hoitoon, en ole valmis siihen. Pelottaa, että palan loppuun enkä jaksa sitten mitään. Minulla on hyvä elämä näin, lapsen kanssa kotona. Tiedän, että töihin on vielä palattava, mutta ei vielä! Taloudellinen tilanne kyllä kohta vaatisi töihin menon, mutta en vaan jaksa! Mutta, pärjäisimme kyllä, jos ja kun luopuisimme jostain, mut mies sanoo, että tuleeko siitäkään mitään. Mitä mä teen... Oon ihan turhautunu, ja stressaan nyt jo pelkästään tästä, mitä sit ku pitää mennä sinne töihin... Kiitos kun sain purkaa kunnolla.

Toisekseen, mulla ei edes ole vakipaikkaa missään, ja eipä näytä olevan paikkoja vapaana edes, kun asutaan niin pienellä paikkakunnalla. Tää on niin turhauttavaa...

oo kotona kunnes lapsi täyttää 3v ja mene sitte töihin, jos vain teidän talous sallii sen. ja mitä tulee vakituisen paikan puutteeseen niin itse olin 5 vuotta kotiäitinä ja moni marmatti mulle siitä että en ikinä saa töitä ku oon niin kauan kotona, vaan kuinka ollakkaan, sain loppusyksystä vakituisen työpaikan 5 kotonaolovuoden jälkeen ja olen nyt ollu reilu kuukauden töissä. että ei se pitkä kotonaolo aina ole este työn saannille. ja lapsen etu pitää laittaa työn ja rahan edelle: jos äiti kerran haluaa hoitaa lastaan kotona niin silloin pienen paras paikka on kotona.

 

[km]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

meillä on ainaki miehen kanssa yhteiset rahat. Yhtä perhettä ollaan niin kaikki on yhteistä, viis siitä, kuka ne on tienannu. Musta on käsittämätöntä että parisuhteessa eletään kuin kämppiksinä että on sun ja mun rahat.

 

[vieras]

Tyttö nyt 10,5 kk. Alusta asti ollut selvää, että alle 1 vuotiasta en hoitoon vie. Nyt tuntuu, että en siltikään halua mennä töihin, vaikka lapsen ikä alkaa lähesty ekaa vuotta. Olen tosi väsyvää ja helposti masentuvaa, tai no stressaantuvaa tyyppiä, ja tiedän, että en ole vielä valmis töihin tai melko varmasti palan loppuun. Olen naimisissa, ihanan miehen kanssa, ja hän kyllä auttaa kaikessa, mutta en usko siltikään pärjääväni vielä työelämässä. Mies kuitenkin jaksaa hengittää niskaan työpaikan suhteen, että pitäisi jo mennä. En halua viedä lastani hoitoon, en ole valmis siihen. Pelottaa, että palan loppuun enkä jaksa sitten mitään. Minulla on hyvä elämä näin, lapsen kanssa kotona. Tiedän, että töihin on vielä palattava, mutta ei vielä! Taloudellinen tilanne kyllä kohta vaatisi töihin menon, mutta en vaan jaksa! Mutta, pärjäisimme kyllä, jos ja kun luopuisimme jostain, mut mies sanoo, että tuleeko siitäkään mitään. Mitä mä teen... Oon ihan turhautunu, ja stressaan nyt jo pelkästään tästä, mitä sit ku pitää mennä sinne töihin... Kiitos kun sain purkaa kunnolla.

Toisekseen, mulla ei edes ole vakipaikkaa missään, ja eipä näytä olevan paikkoja vapaana edes, kun asutaan niin pienellä paikkakunnalla. Tää on niin turhauttavaa...

oo kotona kunnes lapsi täyttää 3v ja mene sitte töihin, jos vain teidän talous sallii sen. ja mitä tulee vakituisen paikan puutteeseen niin itse olin 5 vuotta kotiäitinä ja moni marmatti mulle siitä että en ikinä saa töitä ku oon niin kauan kotona, vaan kuinka ollakkaan, sain loppusyksystä vakituisen työpaikan 5 kotonaolovuoden jälkeen ja olen nyt ollu reilu kuukauden töissä. että ei se pitkä kotonaolo aina ole este työn saannille. ja lapsen etu pitää laittaa työn ja rahan edelle: jos äiti kerran haluaa hoitaa lastaan kotona niin silloin pienen paras paikka on kotona.

Juu näinhän se toimii, olet kotona kun kerran haluat olla, talous kyllä sallii ja ellei salli niin miehelle kolmaskin työ, onhan sillä yöt vielä vapaana.

 

[vieras]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

meillä on ainaki miehen kanssa yhteiset rahat. Yhtä perhettä ollaan niin kaikki on yhteistä, viis siitä, kuka ne on tienannu. Musta on käsittämätöntä että parisuhteessa eletään kuin kämppiksinä että on sun ja mun rahat.

No eipä tarvi kenenkään kysellä mihin on rahat menneet!

 

[km]

työt ei lopu tästä maailmasta vaikka olis muutaman vuoden työelämästä pois.ja nythän on monella alalla muutenki huonosti töitä, parin vuoden päästä voi olla jo toinen tilanne.

 

[xx]

Onhan perhe kahden aikuisen vastuulla; lapsiluvusta, taloudellisesta tilanteesta (työssäkäynnistä tai käymättä jättämisestä) yhdessä päättämistä. Jos teidän perheen tilanne vaatii ja miehesi on sitä mieltä että sinun pitäisi mennä taloudellisten seikkojen vuoksi, niin sitten menet. Entäs osa-aikatyö, se oli meille paras vaihtoehto. Entäs jos miehesi tekisi lyhennettyä työviikkoa (viikossa yksi vapaapäivä lisää tai lyhyemmät työpäivät, palkassa ei juuri näy veroprosentin pienentyessä)?

 

[vieras]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

meillä on ainaki miehen kanssa yhteiset rahat. Yhtä perhettä ollaan niin kaikki on yhteistä, viis siitä, kuka ne on tienannu. Musta on käsittämätöntä että parisuhteessa eletään kuin kämppiksinä että on sun ja mun rahat.

No onhan se äidille/vaimolle helpompaa olla noin hövelinä, yhteiset rahat, jos tilanne on kuten aplla että mies tienaa, vaimo on työtön.

Jos apn mies joskus tulevaisuudessa haluais olla vaikka vuoden sapattivapaalla niin oliskohan vaimo ihan innoissaan kustantamassa sen niistä "yhteisistä" rahoista vai olisko ne siinä vaiheessa yllättävästi vaimon omat rahat...

 

[km]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

meillä on ainaki miehen kanssa yhteiset rahat. Yhtä perhettä ollaan niin kaikki on yhteistä, viis siitä, kuka ne on tienannu. Musta on käsittämätöntä että parisuhteessa eletään kuin kämppiksinä että on sun ja mun rahat.

No onhan se äidille/vaimolle helpompaa olla noin hövelinä, yhteiset rahat, jos tilanne on kuten aplla että mies tienaa, vaimo on työtön.

Jos apn mies joskus tulevaisuudessa haluais olla vaikka vuoden sapattivapaalla niin oliskohan vaimo ihan innoissaan kustantamassa sen niistä "yhteisistä" rahoista vai olisko ne siinä vaiheessa yllättävästi vaimon omat rahat...

no en heistä tiedä mutta meillä on se periaate, että kaikki rahat on yhteisiä. Meillä on ollut aikoja, jolloin minä oon ollu töissä ja mies työtön, taas oli aika että mies töissä ja minä kotihoidontuella vuosikausia. Nyt tilanne on jälleen kääntyny niin että minä tienaan enemmän kuin mies (kumpiki ollaan kyllä nyt työelämässä). Ei meidän elämään oo ainakaan mitenkään vaikuttanu se että kenen tienaamia rahoja milloinkin on käytössä - pääasia on, että perheen yhteiset menot saadaan niillä katettua.Mutta en sitte tiedä muista perheistä, oon vaan aina ihmetelly sitä, että kun on yhteinen perhe ja yhteinen talous niin sitte jaotellaan asioita "sun" ja "mun"- kastiin. Jostain muuten luin tutkimuksesta, jossa todettiin, että vakaimpia ovat ne avioliitot, joissa on käytössä yhteinen tili. Eniten eroja tulee perheissä, joissa on jaoteltu rahat ja mahdollisesti muutkin asiat "sun" ja "mun"- tyylillä.

 

[vieras]

no en heistä tiedä mutta meillä on se periaate, että kaikki rahat on yhteisiä. Meillä on ollut aikoja, jolloin minä oon ollu töissä ja mies työtön, taas oli aika että mies töissä ja minä kotihoidontuella vuosikausia. Nyt tilanne on jälleen kääntyny niin että minä tienaan enemmän kuin mies

Nii-in. Ap on työtön. Apn mies tekee kahta työtä. Tasa-arvoista? Ei minusta. En KEHTAIS vaatia miestä venymään vielä vuotta-kahta lisää, jos tilanne olis tuo. JOS aplla oliskin se työpaikka olemassaan ja sais muutakin kuin minimituet, niin asia erikseen, mutta tuossa tilanteessa, kun mies on vielä TOIVONUT että vaimokin jo hakis töitä, on kyllä todella törkeää vatia miestä edelleen vaan venymään. Siinä missä märistään yhteisten rahojen perään niin pitäis muistaa että se lapsikin on yhteinen -miehelläkin täytyy olla aikaa ja mahdollisuus viettää perhe-elämää!!!

 

[km]

no en heistä tiedä mutta meillä on se periaate, että kaikki rahat on yhteisiä. Meillä on ollut aikoja, jolloin minä oon ollu töissä ja mies työtön, taas oli aika että mies töissä ja minä kotihoidontuella vuosikausia. Nyt tilanne on jälleen kääntyny niin että minä tienaan enemmän kuin mies

Nii-in. Ap on työtön. Apn mies tekee kahta työtä. Tasa-arvoista? Ei minusta. En KEHTAIS vaatia miestä venymään vielä vuotta-kahta lisää, jos tilanne olis tuo. JOS aplla oliskin se työpaikka olemassaan ja sais muutakin kuin minimituet, niin asia erikseen, mutta tuossa tilanteessa, kun mies on vielä TOIVONUT että vaimokin jo hakis töitä, on kyllä todella törkeää vatia miestä edelleen vaan venymään. Siinä missä märistään yhteisten rahojen perään niin pitäis muistaa että se lapsikin on yhteinen -miehelläkin täytyy olla aikaa ja mahdollisuus viettää perhe-elämää!!!

Onko Ap:n miehellä sitten niin huonopalkkaiset työt että pitää tehdä kahta työtä? MIkä pakottaa tekemään kahta työtä? Vai yrittääkö ap:n mies elää niin leveästi, että yhden työn palkka ei riitä? Meillä ainakin riitti vallan hyvin miehen palkka ja mun kotihoidontuki, jäi vielä rahaa säästöönkin. Ja miehellä jäi palkasta käteen kuussa n1500e eli ei kovinkaan paljon. Kyllä se on vähän elämäntapakysymyskin se rahojen riittävyys. Jos pitää kaikki olla viimeisen päälle uutta ja hienoa ja kallista niin varmaan sitä sais tehdä kolmea työtä päällekkäin...

 

[km]

no en heistä tiedä mutta meillä on se periaate, että kaikki rahat on yhteisiä. Meillä on ollut aikoja, jolloin minä oon ollu töissä ja mies työtön, taas oli aika että mies töissä ja minä kotihoidontuella vuosikausia. Nyt tilanne on jälleen kääntyny niin että minä tienaan enemmän kuin mies

Nii-in. Ap on työtön. Apn mies tekee kahta työtä. Tasa-arvoista? Ei minusta. En KEHTAIS vaatia miestä venymään vielä vuotta-kahta lisää, jos tilanne olis tuo. JOS aplla oliskin se työpaikka olemassaan ja sais muutakin kuin minimituet, niin asia erikseen, mutta tuossa tilanteessa, kun mies on vielä TOIVONUT että vaimokin jo hakis töitä, on kyllä todella törkeää vatia miestä edelleen vaan venymään. Siinä missä märistään yhteisten rahojen perään niin pitäis muistaa että se lapsikin on yhteinen -miehelläkin täytyy olla aikaa ja mahdollisuus viettää perhe-elämää!!!

entä lapsen etu? Mun mielestä vuoden vanhan paikka on kotona, ei päiväkodissa, varsinkaan jos joutuu olemaan siellä 5 päivänä viikossa... lapsen etua pitäis ajatella ensin ja sitten vasta rahaa...

 

[ninni]

Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

meillä on ainaki miehen kanssa yhteiset rahat. Yhtä perhettä ollaan niin kaikki on yhteistä, viis siitä, kuka ne on tienannu. Musta on käsittämätöntä että parisuhteessa eletään kuin kämppiksinä että on sun ja mun rahat.

Mies varmaan riemusta hyppien maksais mun kampaaja käynnit, vaatteet, kosmetologi käynnit yms.. Kyllä se on kiva omaa korttia höyläillä kun tietää että voi jonku vaatteen surutta ostaa eikä tule kotona natinaa. Meillä ollaan tasavertaisia tässä. Minä en puutu taas miehen harrastuksiin ja oman rahan käyttöön.

 

[vieras]

Onko Ap:n miehellä sitten niin huonopalkkaiset työt että pitää tehdä kahta työtä? MIkä pakottaa tekemään kahta työtä? Vai yrittääkö ap:n mies elää niin leveästi, että yhden työn palkka ei riitä?

Kyllä se on vähän elämäntapakysymyskin se rahojen riittävyys. Jos pitää kaikki olla viimeisen päälle uutta ja hienoa ja kallista niin varmaan sitä sais tehdä kolmea työtä päällekkäin...

Kuule, eiköhän se ukko saa kuitenkin palkallaan hankkia vaikka mitä uutta ja hienoa ja kallista, kun on itte rahansa tienannut! Jo se nyt on v***u jos mies raataa kahta duunia ja sit vaimo pakottaa pihistelemään jotta voi itte olla kotona lapsen kanssa -olis itte hankkinut ittelleen säästöjä jo ennen paksuksi pamahtamista niin ei tarttis nyt vinkua.

 

[km]

Onko Ap:n miehellä sitten niin huonopalkkaiset työt että pitää tehdä kahta työtä? MIkä pakottaa tekemään kahta työtä? Vai yrittääkö ap:n mies elää niin leveästi, että yhden työn palkka ei riitä?

Kyllä se on vähän elämäntapakysymyskin se rahojen riittävyys. Jos pitää kaikki olla viimeisen päälle uutta ja hienoa ja kallista niin varmaan sitä sais tehdä kolmea työtä päällekkäin...

Kuule, eiköhän se ukko saa kuitenkin palkallaan hankkia vaikka mitä uutta ja hienoa ja kallista, kun on itte rahansa tienannut! Jo se nyt on v***u jos mies raataa kahta duunia ja sit vaimo pakottaa pihistelemään jotta voi itte olla kotona lapsen kanssa -olis itte hankkinut ittelleen säästöjä jo ennen paksuksi pamahtamista niin ei tarttis nyt vinkua.

elikkä lapsi on sitte vaan naisen juttu? Tää pariskunta on vaan kämppikset jotka asuu saman katon alla ja kummallaki on omat jutut. Onneksi mun mies ei oo sellanen...

 

[vieras]

entä lapsen etu? Mun mielestä vuoden vanhan paikka on kotona, ei päiväkodissa, varsinkaan jos joutuu olemaan siellä 5 päivänä viikossa... lapsen etua pitäis ajatella ensin ja sitten vasta rahaa...

Niin, no miksei äiti ajatellut lapsen etua, tehnyt työtä ja kerännyt säästöjä jo ennen lapsen hankintaa sitä varten, että voisi sitten viettää kotona vaikka 7 vuotta lapsen kanssa..?

 

[vieras]

Kuule, eiköhän se ukko saa kuitenkin palkallaan hankkia vaikka mitä uutta ja hienoa ja kallista, kun on itte rahansa tienannut! Jo se nyt on v***u jos mies raataa kahta duunia ja sit vaimo pakottaa pihistelemään jotta voi itte olla kotona lapsen kanssa -olis itte hankkinut ittelleen säästöjä jo ennen paksuksi pamahtamista niin ei tarttis nyt vinkua.

elikkä lapsi on sitte vaan naisen juttu? Tää pariskunta on vaan kämppikset jotka asuu saman katon alla ja kummallaki on omat jutut. Onneksi mun mies ei oo sellanen...

VAAN naisen? No haloo, nythän se nainen omii lapsen ja omii rahat, ukolle jää vain työnteko ja elatus.

 

[km]

entä lapsen etu? Mun mielestä vuoden vanhan paikka on kotona, ei päiväkodissa, varsinkaan jos joutuu olemaan siellä 5 päivänä viikossa... lapsen etua pitäis ajatella ensin ja sitten vasta rahaa...

Niin, no miksei äiti ajatellut lapsen etua, tehnyt työtä ja kerännyt säästöjä jo ennen lapsen hankintaa sitä varten, että voisi sitten viettää kotona vaikka 7 vuotta lapsen kanssa..?

lapsi siis on projekti jota pitää suunnitella vuosia ja jota varten pitää olla tietty summa kerättynä rahaa ja tavaraa ennenkuin voi alkaa edes yrittää lasta? Ja miksei se isä ajatellu lapsen etua, tehnyt työtä ja keränny säästöjä jo ennen lapsen hankintaa, että äiti vois hoitaa lastaan kotona, joka on pienelle lapselle ehdottomasti paras paikka?? Sä sälytät koko ajan kaiken sen naisen harteille, missä on miehen osuus? Ja missä on lapsen etu? Eikö molemmat vanhemmat oo lapsesta vastuussa ja eikö molempien pitäis ajatella lapsen parasta? Silloin kun äiti kokee, että haluaa hoitaa lastaan kotona niin silloin lapselle paras paikka on kotona ja miehenkin pitäis pystyä joustamaan asiassa. Onneksi mun mies ei oo tollanen sanonko-mikä, vaan on aina tukenu sitä, että vietin 5 vuotta kotiäitinä hänen tienatessa rahaa perheeseen.

Ei oo ihme että Suomalaislapset voi niin pahoin ja on niin paljon avioeroja jos on enemmänkin sun tavalla ajattelevia ihmisiä...

 

[km]

Kuule, eiköhän se ukko saa kuitenkin palkallaan hankkia vaikka mitä uutta ja hienoa ja kallista, kun on itte rahansa tienannut! Jo se nyt on v***u jos mies raataa kahta duunia ja sit vaimo pakottaa pihistelemään jotta voi itte olla kotona lapsen kanssa -olis itte hankkinut ittelleen säästöjä jo ennen paksuksi pamahtamista niin ei tarttis nyt vinkua.

elikkä lapsi on sitte vaan naisen juttu? Tää pariskunta on vaan kämppikset jotka asuu saman katon alla ja kummallaki on omat jutut. Onneksi mun mies ei oo sellanen...

VAAN naisen? No haloo, nythän se nainen omii lapsen ja omii rahat, ukolle jää vain työnteko ja elatus.

sinä itsehän koko ajan vihjaat että NAisen olis pitäny tehdä sitä ja tätä lapsen eteen, mutta mitä se mies sitten tekee lapsen eteen? ja eikai nainen miehen kaikkia rahoja omi, kai se mieskin asuu siinä samassa taloudessa, syö siellä naisen valmistamaa ruokaa ja nauttii siitä ku nainen on siivonnu talon sillä aikaa kun hän on töissä?

 

[km]

ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

 

[ninni]

ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti