Mä en halua mennä töihin!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en halua töihin!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.

Mikäs siinä kun molemmat on tyytyväisiä, ette nyt ota huomioon että siihen sopimukseen tarvitaan kaksi, ap:een mies on sillä kannalla että töihin.
 
Km, mutta kun se totuus tässä nyt on, että se mies on kuitenkin todellakin tienannut enemmän, tekee kahta duunia, ja se aika on pois lapselta. Ap taas on työtön. Ihan varmasti miehen osuus perheen toimeentulosta on paljon suurempi kuin vaimon. Ja sä edelleen vaan dissaat miestä ja olet vaatimassa siltä että senkin olis pitänyt kerätä säästöjä, jne.? :o Vaikutat hivenen ahneelta omaan napaan tuijottajalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Km, mutta kun se totuus tässä nyt on, että se mies on kuitenkin todellakin tienannut enemmän, tekee kahta duunia, ja se aika on pois lapselta. Ap taas on työtön. Ihan varmasti miehen osuus perheen toimeentulosta on paljon suurempi kuin vaimon. Ja sä edelleen vaan dissaat miestä ja olet vaatimassa siltä että senkin olis pitänyt kerätä säästöjä, jne.? :o Vaikutat hivenen ahneelta omaan napaan tuijottajalta.

mies voi jättää toisen duunin tekemättä niin jää aikaa perheelle. tai mies voi itse jäädä kotiin ja laittaa naisen töihin tienaamaan niin onkin suhteet yhtäkkiä toisinpäin. Mä ajan vaan lapsen etua joka on se, että sais olla edes 2 vuotiaaksi asti kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.

Mikäs siinä kun molemmat on tyytyväisiä, ette nyt ota huomioon että siihen sopimukseen tarvitaan kaksi, ap:een mies on sillä kannalla että töihin.

niin, ap: mies ajattelee todennäköisesti vain rahaa, ei lasta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Km, mutta kun se totuus tässä nyt on, että se mies on kuitenkin todellakin tienannut enemmän, tekee kahta duunia, ja se aika on pois lapselta. Ap taas on työtön. Ihan varmasti miehen osuus perheen toimeentulosta on paljon suurempi kuin vaimon. Ja sä edelleen vaan dissaat miestä ja olet vaatimassa siltä että senkin olis pitänyt kerätä säästöjä, jne.? :o Vaikutat hivenen ahneelta omaan napaan tuijottajalta.

mies voi jättää toisen duunin tekemättä niin jää aikaa perheelle. tai mies voi itse jäädä kotiin ja laittaa naisen töihin tienaamaan niin onkin suhteet yhtäkkiä toisinpäin. Mä ajan vaan lapsen etua joka on se, että sais olla edes 2 vuotiaaksi asti kotona.

ja lapsihan on yhteinen?? ymmärtäisin jos ap:n lapsi olis hänen eikä miehén (eli mies ei olis lapsen biologinen isä) mutta jos lapsi on yhteinen ja yhteisesti "hankittu" niin kyllä pitäis isänkin ajatella muuta kuin sitä että koko ajan vaan lisää rahaa taloon kiitos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
mies voi jättää toisen duunin tekemättä niin jää aikaa perheelle.

Öööö, ap sanoi että miehen kahden duunin LISÄKSI hänen olisi jo rahatilanteen puolesta mentävä töihin, ja sä ehdotat ratkasuks että mies jättää toisen duunin pois ja entisestään huonontaa taloudellista tilannetta?

Mut tietty eriasia jos ap suostuis meneen viikonlopputöihin, mutta ei oikein oo semmosta kuvaa että häntä ansiotyö kiinnostais.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
mies voi jättää toisen duunin tekemättä niin jää aikaa perheelle. tai mies voi itse jäädä kotiin ja laittaa naisen töihin tienaamaan niin onkin suhteet yhtäkkiä toisinpäin. Mä ajan vaan lapsen etua joka on se, että sais olla edes 2 vuotiaaksi asti kotona.

Lapsi sais olla kotona kun tuo ap menis viikonloppuduuniin, eli isä hoitais lasta viikonloput ja äiti viikot. Mutta eihän se ap "raski" pyytää miestä lopettamaan viikonloppuduunia, kun se mies siitä niin tykkää :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Just:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
mies voi jättää toisen duunin tekemättä niin jää aikaa perheelle.

Öööö, ap sanoi että miehen kahden duunin LISÄKSI hänen olisi jo rahatilanteen puolesta mentävä töihin, ja sä ehdotat ratkasuks että mies jättää toisen duunin pois ja entisestään huonontaa taloudellista tilannetta?

Mut tietty eriasia jos ap suostuis meneen viikonlopputöihin, mutta ei oikein oo semmosta kuvaa että häntä ansiotyö kiinnostais.

mä vaan ihmettelen että miten huonot palkat on ihmisellä, että pitää tehdä kahta työtä ja että vaimonkin pitää vielä mennä töihin että saavat elätettyä kaks aikuista ja yhden lapsen...???Musta tuntuu että taustalla on vaan se, että kun kaikki pitää olla niin kallista ja hienoa ja sitte ei yksi palkka riitä niin pitää huhkia yötäpäivää niska limassa että saadaan isot velat ym maksettua. ratkaisu on se että vois elää vähän vaatimattomammin (jos on kyse leveän elämän tavoittelusta) niin vois jäädä aikaa muuhunkin kuin siihen että huhkii tienaamassa rahaa velkojen maksuun.

Ja mitä töihin tulee, minä olen edelleen sitä mieltä, että pienten lasten paikka on kotona ja sen takia me tehdään miehen kanssa töitä pääosin vuorotellen. Tämä mahdollistaa sen, että lapsia tarttee viedä päiväkotiin vain harvoin. Tämä mahdollistaa myös sen, että isä osallistuu tasapuolisesti lastenhoitoon ja heidän kanssaan olemiseen, ollaan kokolailla fifty-fifty lasten kanssa. Toki tällainen ei oo mahdollista kaikille, meille on kun ollaan kumpikin vuorotyössä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja lapsihan on yhteinen?? ymmärtäisin jos ap:n lapsi olis hänen eikä miehén (eli mies ei olis lapsen biologinen isä) mutta jos lapsi on yhteinen ja yhteisesti "hankittu" niin kyllä pitäis isänkin ajatella muuta kuin sitä että koko ajan vaan lisää rahaa taloon kiitos.

Niin... onkohan mies ollut yhtä hanskks lasta hankkimaan? Onkohan pariskunta edes keskustellut ENNEN lapsen hankintaa näistä hoito- ja rahakuvioista?

Ja jos painaa kahta duunia, niin saa siitä nyt itskin nauttia jossain muodossa eikä vaan syytää kaikkea pelkästään vaimoon ja lapseen.

Hah, jos mies yhtäkkiä päättäiskin että hänpä nyt ajattelee vain lastaan ja jää kotiin sen kanssa ja lopettais duunit... :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.

Lapsia on erinlaisia. Mun kaveri meni 3vuotiaana hoitoon ja sanoo ettei ikinä unohda sitä miltä tuntui, kun kaikilla oli jo omat kaverit jotka oli ollu 1vuotiaasta asti, meni kuulema tosi kauan tottua siihen kun oli ollu vaan kotona ja vähä ujompi lapsi. Hän laitto oman kokemuksen perusteella lapsen nuorempana hoitoon.. En sano kumpi on oikein mutta toivottavasti jokainen vanhempi pääsee yhteis ymmärrykseen lapsen parhaasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja lapsihan on yhteinen?? ymmärtäisin jos ap:n lapsi olis hänen eikä miehén (eli mies ei olis lapsen biologinen isä) mutta jos lapsi on yhteinen ja yhteisesti "hankittu" niin kyllä pitäis isänkin ajatella muuta kuin sitä että koko ajan vaan lisää rahaa taloon kiitos.

Niin... onkohan mies ollut yhtä hanskks lasta hankkimaan? Onkohan pariskunta edes keskustellut ENNEN lapsen hankintaa näistä hoito- ja rahakuvioista?

Ja jos painaa kahta duunia, niin saa siitä nyt itskin nauttia jossain muodossa eikä vaan syytää kaikkea pelkästään vaimoon ja lapseen.

Hah, jos mies yhtäkkiä päättäiskin että hänpä nyt ajattelee vain lastaan ja jää kotiin sen kanssa ja lopettais duunit... :laugh:


niinpä. Ap:n tilantees vois mies jäädä kotiin ja vaimo mennä töihin. kuulostaa hyvältä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimosa-:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.

Lapsia on erinlaisia. Mun kaveri meni 3vuotiaana hoitoon ja sanoo ettei ikinä unohda sitä miltä tuntui, kun kaikilla oli jo omat kaverit jotka oli ollu 1vuotiaasta asti, meni kuulema tosi kauan tottua siihen kun oli ollu vaan kotona ja vähä ujompi lapsi. Hän laitto oman kokemuksen perusteella lapsen nuorempana hoitoon.. En sano kumpi on oikein mutta toivottavasti jokainen vanhempi pääsee yhteis ymmärrykseen lapsen parhaasta.

Niin, itse kotona kasvaneena en oo nähnyt mitään eroavaisuuksia elämässäni suhteessa kavereihin jotka oli vauvasta asti hoidossa.ihan yhtä hyvin on menny mulla kuin heilläkin. Ja itse oon onnellinen että sain viettää rauhallisen lapsuuden ilman että mua olis raahattu aamuvarhaisella päiväkotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Musta tuntuu että taustalla on vaan se, että kun kaikki pitää olla niin kallista ja hienoa ja sitte ei yksi palkka riitä niin pitää huhkia yötäpäivää niska limassa että saadaan isot velat ym maksettua. ratkaisu on se että vois elää vähän vaatimattomammin.

Oikeesti, häpee jo.

Helvetti sentään jos mies tekee kahta duunia, jotta vois elättää perheensä JA sais jotain kivaa itselleenkin hankittua itse raatamillaan rahoilla, niin sä kehtaat nillittää??? Mitä pahaa siinä on jos mies ITSE kustantaa itselleen jotain vähän hintavampaakin, kenties? Ei se nyt voi olla niin ettei mies saa kuin vaimolleen ja lapselleen rahansa kantaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Musta tuntuu että taustalla on vaan se, että kun kaikki pitää olla niin kallista ja hienoa ja sitte ei yksi palkka riitä niin pitää huhkia yötäpäivää niska limassa että saadaan isot velat ym maksettua. ratkaisu on se että vois elää vähän vaatimattomammin.

Oikeesti, häpee jo.

Helvetti sentään jos mies tekee kahta duunia, jotta vois elättää perheensä JA sais jotain kivaa itselleenkin hankittua itse raatamillaan rahoilla, niin sä kehtaat nillittää??? Mitä pahaa siinä on jos mies ITSE kustantaa itselleen jotain vähän hintavampaakin, kenties? Ei se nyt voi olla niin ettei mies saa kuin vaimolleen ja lapselleen rahansa kantaa!

kyllä se on paha jos mies haluaa ITSE kustantaa itselleen jotain hintavaa, jos se on pois lapsen elämästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
niinpä. Ap:n tilantees vois mies jäädä kotiin ja vaimo mennä töihin. kuulostaa hyvältä.

Mutta kun se ongelma on oikeasti just se että vaimo EI HALUA mennä töihin. Ei se lapsen etu, eikä mikään muukaan, kuin se ettei äiti HALUA. Ja kehtaa vielä pyytää linkkejä joihinki kiintymyssuhde-kirjoituksiin jotta vois muka perustella kotiinjäämistään, kun se ei ole oikea syy -vaan edelleen se syy on oma saamattomuus ja haluttomuus!!! |O
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
kyllä se on paha jos mies haluaa ITSE kustantaa itselleen jotain hintavaa, jos se on pois lapsen elämästä.

Ei stna... :o

Ja miksi se, kahden palkankin jälkeen olisi pois lapselta? Siksi kun se laiskapaska äiti on pa eikä kykene osaltaan osallistumaan perheen elantoon juurikaan -että jospa syyttäisit sitä persaukista työtäpakoilevaa äitiä nyt välillä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja mimosa-:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja km:
ja vielä tähän mies on elättäjä- ajatukseen, että ei se lapsen kanssa kotona oleminenkaan mitään löhöilyä oo. Kyllä mä voin sanoa sekä kotiäitinä että työssäkäyvänä äitinä olleena, että kyllä se kotiäitinä oleminen oli täyttä työtä ja raskaampaa kuin työ mitä nyt teen kodin ulkopuolella. Kotiäitiyttä vaan ei arvosteta tässä yhteiskunnassa kun raha ja ura on tärkeimmät asiat.

Oletko kenties kotiäiti:D

En ole. Olen työssäkäyvä pienten lasten äiti, mutta pystyn hyvin ymmärtämään ap:n tunteen. Itsekin suunnittelin vieväni esikoisen heti äitiysloman jälkeen hoitoon, mutta kun aika koitti niin tajusin etten pysty siihen ja että se ei ole edes lapselle hyväksi (sehän on pahin mahdollinen vaihe aloittaa hoito).Joten lapsen etua ajatellen yhdessä päätimme että jään toistaiseksi kotiin ja kotiäitiys venyi sitten 5 vuoden mittaiseksi kun tuli toinenkin lapsi. Mutta, kuten jo kirjoitin, nyt olen työelämässä mutta jään äitiyslomalle kesän alussa ja aion sitten olla kotona kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.Meille miehen kanssa raha ei ole se tärkein asia, eikä se, kuka sen rahan perheeseen tuo, vaan lapsen etu. ja pienen lapsen paikka on kotona.

niin ja vielä sivumainintana että tienaan enemmän kuin mieheni, tämä vain huomautuksena.

Lapsia on erinlaisia. Mun kaveri meni 3vuotiaana hoitoon ja sanoo ettei ikinä unohda sitä miltä tuntui, kun kaikilla oli jo omat kaverit jotka oli ollu 1vuotiaasta asti, meni kuulema tosi kauan tottua siihen kun oli ollu vaan kotona ja vähä ujompi lapsi. Hän laitto oman kokemuksen perusteella lapsen nuorempana hoitoon.. En sano kumpi on oikein mutta toivottavasti jokainen vanhempi pääsee yhteis ymmärrykseen lapsen parhaasta.

Niin, itse kotona kasvaneena en oo nähnyt mitään eroavaisuuksia elämässäni suhteessa kavereihin jotka oli vauvasta asti hoidossa.ihan yhtä hyvin on menny mulla kuin heilläkin. Ja itse oon onnellinen että sain viettää rauhallisen lapsuuden ilman että mua olis raahattu aamuvarhaisella päiväkotiin.

Mie olen kans kotona kasvanu ja en myöskään mitään eroavaisuutta ole huomannu mutta erinlaisia me kaikki ollaan. Kaverini on ollut herkkä ja ujo lapsi ja hän toimii lapsensa kanssa miten itse kokee parhaaksi. Eihän me aikuisetkaan samanlaisia olla =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja neiti dina:
nyt heität tuon ressin mäkeen. Sulla on oikeus olla kotona vielä pitkään. Ja voit ihan levollisin mielin, ilman omantunnon kolkutuksia käyttää sen oikeuden. Sinne töihin ehtii kyllä, ja usko pois, tiedät sitten kun aika on oikea. :)

Mulla oli vuosi sitten ihan samat ajatukset, ja nyt asiat vaan loksahti paikalleen, mä lähden opiskelemaan nyt kun se hyvältä tuntuu ja jostain se motivaatio on kertynyt. Lapsikin jo selvästi kaipaa muita ikäisiään kaveriksi. Sulla ei oo mitään kiirettä :)

Siis miten niin on oikeus olla kotona vielä pitkään? Kotona oloon on mahdollisuus, mutta joka ikinen perhe päättää, onko heillä tuohon mahdollisuutta. Lapsen kotona hoitaminen ei ole yksin äidin tai isän päätös, se on heidän yhteinen päätöksensä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

Miksi olet tehnyt lapsia jos et niitä jaksa kasvattaa itse edes paria vuotta?

 
Alkuperäinen kirjoittaja neiti dina:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos oma stressaamisesi / työpelko on este, niin vitkuttelemalla se vaan pahenee. Pitäiskö sun hakea siihen jotain apua? Aika tökeröä alkaa miehelle luennoimaan kiintymyssuhteesta jos oikea syy on oma työpelko. Miehen huijaamista, suorastaan -eikö parisuhteen pitäisi perustua avoimuudelle ja luottamukselle :(

työpelko? vai pelko siitä ettei jaksa töissä? noin pienen lapsen kans se arki on vielä tosi väsyttävää.

Siis hyvänen aika, noin pienen kanssa ja vielä yhden lapsen kanssa, arki on todellakin helppoa. Suomalaiset naiset ovat käyneet vuosikymmeniä töissä ihan pienten lasten kanssa. Lisäksi on vielä oikeus lyhennettyyn työaikaan, tai voi vaikka tehdä osa-aikaista työtä.

Ei tämä voi olla niin, että nainen ilmoittaa jäävänsä kotiin hoitamaan lasta, ja miehen täytyy nöyrästi niellä kaikki ja vain elättää perheensä!
 
Hei,

haet vain varmistusta päättämällesi asialle. Et ole menossa töihin. Piste. Itse teet päätöksen kuitenkin .

Minä kävin töissä kun vanhin oli 1v 3kk. Hän oli kävelevä ja puhui 3-5sanaisia lauseita ja vaipaton. En olisi varmaan "vauvaa" laittanutkaan. Sen jälkeen olen kotona ollut ja jatkanut nyt osa-aikaisena kotiäitinä nyt vuoden. Lapset 2v 3v 6v. Teen 3pv viikossa 3-4h töitä ja muun ajan olen kotona. Tulomme riittävät mainiosti kunnes nuorin täyttää 3v. Sitten täytyy miettiä riittääkö vaiko ei. Ja meillä auttaa isovanhemmat hoitamalla lapsia kun olen töissä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn vaan:
Alkuperäinen kirjoittaja ninni:
Kukin tyylillään. Minulle ei sopis kotiäidin rooli olen liian ura ihminen joka haluaa olla itsenäinen ja OMAA rahaa ei miehen.. mutta osalle varmasti sopii, ihmettelin vaan kun ap sano ettei jaksa eli onko lapsi pelkkä tekosyy..

Miksi olet tehnyt lapsia jos et niitä jaksa kasvattaa itse edes paria vuotta?

Eihän nyt hoitoon laittaminen tuota sentään tarkoita, kukin perhe tekee miten parhaaksi näkee :)
 

Yhteistyössä