mä en enää oikeesti tiedä mitä mun pitäs tehä....

[ap]

mulla on ollu jo parivotta sellanen olo et rakastanko tota miestä.
sillon ku se alko niin luulin että se johtu vaan siitä ku asuttiin pienessä väliaikais kaksiossa että päästiin muuttaman tähän uuteen kämppää mutta eipä ole tää olo tästä mihkää helpottunu...viim.syksynä meille synty kierukka vauva.....meillä on nyt kolme ihanaa lasta mutta silti mä en tunne itseäni onnelliseksi! tää missä nyt asutaan on meiän oma kämppä ja jos nyt lähden niin mun täytys muuttaa vuokralle ja mun suku varmaa hyppis silmille ku on aina hoettu että pitää asua omassa asunnossa ettei vuokralla saa asua ymss.....mulle nyt sinänsä on sama onko vuokra vai oma kuhan olisin onnellinen!

 

[canola]

Meinaaksä että suku päättää sun elämästä?!? Siis annatko tosiaan? Mieti nyt sanojas nainen!
Ite teet päätökses, jos meinaat muitten pillin mukaan elää, niin onnea vaan...

 

[kielonmarja]

No jos ero tulee niin ei siinä suurin murhe asunnon omistussuhteesta ole. :xmas:

 

[ap]

en meinannut että suku päättää mun elämästä vaan tarkotin että miten jaksan eron ja kaiken sen p...s..n mitä saan niskaa suvulta ja varmaan saan lisää sitä miehen suvulta yms ihan ku ei olisi rankkaa muutenkin jos/kun lähen

 

[canola]

en meinannut että suku päättää mun elämästä vaan tarkotin että miten jaksan eron ja kaiken sen p...s..n mitä saan niskaa suvulta ja varmaan saan lisää sitä miehen suvulta yms ihan ku ei olisi rankkaa muutenkin jos/kun lähen

Niin että et ota vastaan sitä paskaa! Oven voi pitää kiinni eikä puhelimeen tartte vastata. Sitärataa. Pakkoko niihin on olla yhteydessä jos ei tukea saa???
Hoidat vaan asiasi ja tukeudut/olet yhteydessä niihin jotka ei arvostele. Niin yksinkertaista.
Jaksamisia.