Tuli ihan mieleeni, että minkäs takia meidän kaikkien pitäisi olla samasta puusta veistettyjä ja ysiluokalta 15 veenä päästessä pitäisi tietää, mitä meistä isona sitten todella oikeasti tulee? Kuinka monella oikeasti on hajuakaan: ja jos onkin, onko varmuus siitä, että aina ja ikuisesti tulee viihtymään? Mietin vaan itseäni ja omaa kouluttamattomuuttani. Tai siis koulutusta, jota en hyödynnä. Ja työtä, missä viihdyn, mutta mitä suurin osa pitää harrastukseen verrattavana, onhan se nyt ihmeellistä ettei ihminen halua kokopäiväduunia ja säännöllistä palkkaa. Ja sitä jo aiemmin tänään mainittua eläkkeen kerryttämistä. Ja mietin miestä, joka on tehnyt työtä jo 10 vuotta samalla alalla koko ajan, kolmella eri työnantajalla mutta jatkuvasti ilman lomia pidempiä taukoja. Ja sitä, mihin se päättyi ennen 30 v synttäreitä, totaalliseen loppuun palamiseen.
Eikö sellainen hidas tahti ja työelämään omaa tahtia tutustuminen ole ihan hyvä vaihtoehto, jos todella oikeasti ei ole käryäkään, mihin haluaisi ryhtyä? Ja vaikka tietäisi sata varmastikin mistä pitäisi: sopiihan sitä ihmisen silti ottaa vaihtoehdoista selvää ja kokeilla, ettei kaduta sitten jälkeenpäin. Toisaalta, jos 15 vuotiaana on varma, mistä haluaa eläkkeelle jäädä, ei sekään huono ole. Mutta ei sitä ehkä silti kovin sanoin kannata arvostella niitä, jotka eivät vaan tiedä. Joskus se ottaa aikaa, ja joskus olisi silloin aiemmin kannattanut toisaalta miettiä kahteenkin kertaan mihin on päänsä työntämässä.
Eikö sellainen hidas tahti ja työelämään omaa tahtia tutustuminen ole ihan hyvä vaihtoehto, jos todella oikeasti ei ole käryäkään, mihin haluaisi ryhtyä? Ja vaikka tietäisi sata varmastikin mistä pitäisi: sopiihan sitä ihmisen silti ottaa vaihtoehdoista selvää ja kokeilla, ettei kaduta sitten jälkeenpäin. Toisaalta, jos 15 vuotiaana on varma, mistä haluaa eläkkeelle jäädä, ei sekään huono ole. Mutta ei sitä ehkä silti kovin sanoin kannata arvostella niitä, jotka eivät vaan tiedä. Joskus se ottaa aikaa, ja joskus olisi silloin aiemmin kannattanut toisaalta miettiä kahteenkin kertaan mihin on päänsä työntämässä.
Ja nyt tuntuu, että olisi koulun aika taas kunhan kuopus tulee päivähoito ikäiseksi, ja ala on se 10 vuoden takainen haaveammatti.