Lyövää naista saa täräyttää nekkuun?

Tavallaan lopetit... Ja lopetitkin... ja miehisyytesi sai vähän pönkitystä. Myönnä.

Ei miehisyyteni tarvitse pönkitystä. En ole Peyoten kuvailema alfauros joka arvostaa voimaa ja väkivaltaa. Minulle tuossa oli kyse siitä että menetin hallintani ja se on häpeällistä.

 

Vastaavalla logiikalla esim. ikä ei tee naista viehättäväksi. 16-v on parasta lihaa!
Se on vastaavasti täysin OK kuten on se, että miehissä isoin viehättää?

no sehän me jo tiedettiin että tykkäät lapsukaisista. Ehkä se oliskin hyvää vaihtelua sulle, sullahan oli se tilanne, että teillä ei oo sun puolison kaa kokoeroa ainakaan sun eduksi. Joku 16 vuotias voi olla vielä pieni ja heikko nääs.

 

No tuossahan se järjettömyys juuri onkin, muttet sitä itse huomaa. Miksi miehestä pitäisi olla vastusta kenellekään? Miksi pitäisi valita juuri pelottavin mies?

johtuisko siitä että ihmiset on erilaisia, toiset tykkää pelottavista ja toiset lutusista

jotku jopa fiksuista

 

Miksi ihmeessä? Parempi opetella toimimaan niin ettei joudu noihin tilanteisiin. Se koskee myös naisia. Ja jos haluaa opetella puolustautumista niin ennemmin aikidoon (joka sopii myös naisille) eikä salille pahimmillaan vetämään hormoneja ja tulemaan aivottomaksi tappelupukariksi.

Näin. Kaikkeahan ei tietysti voi estää, mutta voi pyrkiä vaikuttamaan.

 

oisko ihan biologinen juttu että miehen pitää suojella perhettä. Jos on ihan semmoinen ettei ollenkaan kykene, niin ei ehkä biologisesti oo kovin hyvä kumppani.

Täydellisessä maailmassa asiat menee kohtuudella.

Mutta entä jos se esim. pyllynpuristelija onkin joku nakkikioskiritari ja muutenkin miestä isompi. Pitääkö silloinkin miehen pyrkiä fyysiseen yhteenottoon ja ottaa miehestä mittaa naisen kunniaa puolustaakseen?

Vaikka se johtaisi todennäköiseen turpareissuun?

 

Minä en ole vihainen. Helppohan minun on naisena tässä puhua.

Fyysinen heikkous ei tee välttämättä miestä viehättäväksi, mutta ei myöskään epäviehättäväksi. Ainakaan minun silmissäni.

Näin.

 

Täydellisessä maailmassa asiat menee kohtuudella.

Mutta entä jos se esim. pyllynpuristelija onkin joku nakkikioskiritari ja muutenkin miestä isompi. Pitääkö silloinkin miehen pyrkiä fyysiseen yhteenottoon ja ottaa miehestä mittaa naisen kunniaa puolustaakseen?

Vaikka se johtaisi todennäköiseen turpareissuun?

Vai käyttää kättä pidempää?

 

Täydellisessä maailmassa asiat menee kohtuudella.

Mutta entä jos se esim. pyllynpuristelija onkin joku nakkikioskiritari ja muutenkin miestä isompi. Pitääkö silloinkin miehen pyrkiä fyysiseen yhteenottoon ja ottaa miehestä mittaa naisen kunniaa puolustaakseen?

Vaikka se johtaisi todennäköiseen turpareissuun?

Voisi siinä edes sanallisesti puolustaa eikä vaan liueta paikalta. Tai ihan miten tahtoo, mutta ainakaan mä en tykkäis jos äijä vaan pakenis. Sitten joutuisin itse puolustaa itseäni sitä jättimäistä puristelijaa vastaan.

 

Ei miehisyyteni tarvitse pönkitystä. En ole Peyoten kuvailema alfauros joka arvostaa voimaa ja väkivaltaa. Minulle tuossa oli kyse siitä että menetin hallintani ja se on häpeällistä.

Kyllä sä jonkun asteista pönkitystä sait itsetunnollesi, vaikka hallintasi menettämistä häpesitkin.

 

että on joku joka puolustaa eikä juokse karkuun. Joskus voi käydä niin, että mies pääsisi karkuun mutta nainen ei. Mä en ainakaan haluaisi, että mun mies lähtis karkuun ja jättäis mut vaan hakattavaksi.

Miksi pitäisi olla joku, joka puolustaa, eikä juokse karkuun? Joudutko useinkin tällaisiin väkivaltatilanteisiin ja onko miehesi aina tällöin paikalla? Vai kannattaisiko ihan vain vältellä tällaisia tilanteita ja opetella tekemään itsekin jotain? Vaikka juoksemaan karkuun?

 

Voisi siinä edes sanallisesti puolustaa eikä vaan liueta paikalta. Tai ihan miten tahtoo, mutta ainakaan mä en tykkäis jos äijä vaan pakenis. Sitten joutuisin itse puolustaa itseäni sitä jättimäistä puristelijaa vastaan.

No jos sun mies sieppais sut ja pakenis? Silloinhan se ois puolustanut sua, poistamalla sut vaarallisesta tilanteesta.

 

Miksi pitäisi olla joku, joka puolustaa, eikä juokse karkuun? Joudutko useinkin tällaisiin väkivaltatilanteisiin ja onko miehesi aina tällöin paikalla? Vai kannattaisiko ihan vain vältellä tällaisia tilanteita ja opetella tekemään itsekin jotain? Vaikka juoksemaan karkuun?

en ole joutunut väkivaltatilanteisiin. Mutta olet vähän naiivi, jos kuvittelet, että väkivaltatilanteisiin joutuu aina oman valinnan kautta ja että ne on täysin vältettävissä tekemällä oikeita valintoja.

 

No jos sun mies sieppais sut ja pakenis? Silloinhan se ois puolustanut sua, poistamalla sut vaarallisesta tilanteesta.

lääkkeet ei ku, luin ensin että mitä jos sun mies tappais sut jne. Aattelin et nyt pyörähti iso pyörä.

Mutta siis sieppais syliin jos olisin hädässä ja veisi pois, ihan hyvä suunnitelma ja olisin tyytyväinen. Sen sijaan jos joku munapää tulis puristelemaan, toivoisin, että mies edes asettuisi minun ja sen äijän väliin tai sanoisi edes jotain.

 

peijjoonia ei haittaa jos mies joutuu sairaalaan puolustettuaan tämän kunniaa vaikkapa nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaria vastaan

 

Voisi siinä edes sanallisesti puolustaa eikä vaan liueta paikalta. Tai ihan miten tahtoo, mutta ainakaan mä en tykkäis jos äijä vaan pakenis. Sitten joutuisin itse puolustaa itseäni sitä jättimäistä puristelijaa vastaan.

Ok. Mutta siis kumpi vaihtoehto ihan rehellisesti ajateltuna jättäisi sulle paremman mielen. Että mies puolustaa sun kunniaa ja ottaa tappelussa turpaan vai että mies pakenee kanssasi paikalta?

 

johtuisko siitä että ihmiset on erilaisia, toiset tykkää pelottavista ja toiset lutusista

jotku jopa fiksuista

Niinhän sen täytyy ollakin. Ei se voi olla niin, että vain fyysisesti vahvat ja pelottavat ovat naisten mieleen ja tämän vuoksi pääsevät lisääntymään.

 

lääkkeet

Hm? Haluatko tarkentaa?

 

Se on ihan jees että nyky yhteiskunta on aika vähä uhkainen ihmiselle joka ei hakeudu paikkoihin missä humalaiset ärisee toisilleen ja painii. Saa peyotekin pitää miehensä, ei kuole/loukkaannu eikä joudu todistelemaan miehuuttaan hakkaamalla puristelijoita.

 

Hm? Haluatko tarkentaa?

no kävin korjaamassa.

 

Miksi pitäisi olla joku, joka puolustaa, eikä juokse karkuun? Joudutko useinkin tällaisiin väkivaltatilanteisiin ja onko miehesi aina tällöin paikalla? Vai kannattaisiko ihan vain vältellä tällaisia tilanteita ja opetella tekemään itsekin jotain? Vaikka juoksemaan karkuun?

Harvemmin varmaan "normikansa" joutuu kyseisiin tilanteisiin, mutta mua lohduttaa suuresti tieto siitä, että mun mies olisi ainakin kykeneväinen tekemään jotain, mikäli siihen olisi pakottava tarve. Karkuun juokseminen ei aina onnistu.

 

no kävin korjaamassa.

luettamassa taas yhden sammakon pois

 

Ok. Mutta siis kumpi vaihtoehto ihan rehellisesti ajateltuna jättäisi sulle paremman mielen. Että mies puolustaa sun kunniaa ja ottaa tappelussa turpaan vai että mies pakenee kanssasi paikalta?

Se, että se ottais taistelussa tupaan puolustaessaan naisen kunniaa, tietysti.

 

peijjoonia ei haittaa jos mies joutuu sairaalaan puolustettuaan tämän kunniaa vaikkapa nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaria vastaan

en mä tarkota, että aina pitää alkaa takoon. Mut jos joku puristelija tulee, niin en halua että mut vaan vetästään ja lähdetään juoksemaan (ellei se tilanne ole hyvin uhkaava muutenkin) vaan haluan että mies asettuu minun ja puristelijan väliin ja huolehtii ettei se tyyppi enää tule puristelemaan. Sanoo vaikka jotain.

 

luettamassa taas yhden sammakon pois

en poistanut mitään.

 

Voisi siinä edes sanallisesti puolustaa eikä vaan liueta paikalta. Tai ihan miten tahtoo, mutta ainakaan mä en tykkäis jos äijä vaan pakenis. Sitten joutuisin itse puolustaa itseäni sitä jättimäistä puristelijaa vastaan.

Siis mikä sinua estää lähtemästä sen oman miehesi mukaan, ihan vain pois tilanteesta? Onko se kamala turnoff, jos miehesi vain tokaisee tylysti perseenpuristajalle, että "anna olla viimeinen kerta" ja ohjaa sinut herrasmiesmäisesti pois? Jäätkö siihen paikalle ihmettelemään, että miksei se lyönyt?