Kiitos . Pitää varmaan ens viikolla vielä kerran katsoa veriarvot (sisäinen pakko!). Ja varhaisultran voinkin varata mun 50-v synttäripäiväksi...Hei WOU!!!!! Se on TOTTA, raskaus<3 Oi onnea ihan Miljoonan paljon!!!
Moikka,@Chiarina46 Oon myös hoidoissa Latviassa, tosin eri klinikalla. Oon nyt yrittämässä pikkusisarusta lapselleni ja mulla on yksi alkio jäljellä. Mulla on ollu aiemmissa hoidoissa onglemia kohdun limiksen kasvamisessa. Minkä verran sulla limis kasvoi lisää prp-hoidon ansiosta? Mikä olisi hyvä ajankohta prp-hoidolle?
Ai Suomestakin saa, mut kiva . Maksoi ne lennot kuitenkin sinne Riikaan myös.@Chiarina46 Kuulostaa tosi hyvältä, että PRP-hoidoista oli sinulle niin paljon apua. Katsoin Ovumian hinnastosta, että PRP-hoitoa saa ilmeisesti nyt myös Suomessa. Ajattelin kysyä Latvian klinikalta, voisiko mullekin olla hyötyä PRP-hoidosta. Lisäksi kysyn Ovumialta, millainen PRP-hoito niiltä on saatavilla.
Hei!Heippa!
Mä liityn myös keskusteluun, takana 2 omasoluivf, joista ekasta yksi alkio, joista kemiallinen ja toinen kierros jouduttiin keskeyttämään huonon vasteen vuoksi (saatiin vain 1 follikkeli aikaiseksi).
Katsotaan tarjoaako HUS meille vielä hoitoa vai lennetäänkö pellolle, emme kuulemma täytä julkisella lahjasolukriteereitä. Jos HUS meille jotain tarjoaa, käydään toki kääntymässä, mutta meidän ajatukset ovat siirtymässä lahjasolujen suuntaan. Ollaan pohdittu hoitopaikaksi Viroa, hintalappu hivenen halvempi ja tietoa luovuttajasta enemmän saatavilla. Mätsäävät kuulemma ulkoisia piirteitä. Meillä on Teams-aika jo varattuna niin voidaan aloittaa keskustelut ja selvittelyt.
Olen osittain helpottunut, kun tuntuu että meillä olisi vihdoin aito mahdollisuus raskautumiselle. Kuitenkin samalla pieni suru siitä kuinka vaikea ja pitkä tämä tie on ollut.
Onko teille sanottu, että olette nyt käyttäneet kaksi hoitoa? Minun järkeni mukaan kesken jäänyt kierros ei kuluttaisi hoitokertoja, eihön itse ivf:ää edes tehty. Tuntuisi vain todella epäoikeudenmukaiselta, että muutama ultra = ivf-hoitokierros!! Pitäkää puolenne!Heippa!
Mä liityn myös keskusteluun, takana 2 omasoluivf, joista ekasta yksi alkio, joista kemiallinen ja toinen kierros jouduttiin keskeyttämään huonon vasteen vuoksi (saatiin vain 1 follikkeli aikaiseksi).
Katsotaan tarjoaako HUS meille vielä hoitoa vai lennetäänkö pellolle, emme kuulemma täytä julkisella lahjasolukriteereitä. Jos HUS meille jotain tarjoaa, käydään toki kääntymässä, mutta meidän ajatukset ovat siirtymässä lahjasolujen suuntaan. Ollaan pohdittu hoitopaikaksi Viroa, hintalappu hivenen halvempi ja tietoa luovuttajasta enemmän saatavilla. Mätsäävät kuulemma ulkoisia piirteitä. Meillä on Teams-aika jo varattuna niin voidaan aloittaa keskustelut ja selvittelyt.
Olen osittain helpottunut, kun tuntuu että meillä olisi vihdoin aito mahdollisuus raskautumiselle. Kuitenkin samalla pieni suru siitä kuinka vaikea ja pitkä tämä tie on ollut.
Onnittelut. En nyt muista sun tarinaa, oliko tämä ensimmäinen lapsi?HCG tänään 143 = 11 päivä.!!
Kiitos <3 . Joo, eka olis ja ainoaksi jäänee .Onnittelut. En nyt muista sun tarinaa, oliko tämä ensimmäinen lapsi?
Moikka@Chiarina46 tosi hieno juttu. Täällä siis Rusakkonen. Nauti juhannuksesta! Muistan juhannuksen, kun olin raskaana. Minä päivänä siirto oli Sinulla? Milloin on laskettu aika? Olet todella samoissa päivissä kuin minä pari vuotta sitten, tai siis hiukan pidemmälläkin, itse olin varmaan vasta noin 3 vk raskaana tuolloin.
Moikka
Mulla oli siirto 27.5.(5 päiväinen) ja the päivä olis sitten 12.2. Tämä tuntuu suotuisalta ajankohdalta..
Olin kyllä ekaa kertaa oikeesti stressitön ja hyvällä tuulella siirron aikaan, vaikka alkanut vuosi on ollut tosi raskas ja surua on ollut.
Mulla on viikon päästä 50-v synttärit...pää niin pyörällä hormoneista, etten meinaa muistaa.
Hyvää juhannusta
. Voitko muuten hyvin raskausajan?Mä oon niin iloinen, että on vaan ollut ihan pieni vuoto tässä, joka sitten loppui nopeasti. Edellisellä klinikalla monilla oli paljon näitä vuotoja ja osaa ohjeistettiin jäämään sairaslomalle ekan kolmanneksen loppuun. Ihan mietin, että voiko hirveä määrä lääkkeitä aiheuttaa lisäharmia?mun lääkitys on nyt tyyliin 1/4 verrattuna edelliseen paikkaan.On sitten hyvin samoissa ajoissa, mullahan oli siirto 3.6. 3-pv pari vuotta sitten ja la oli 21.2. Tosiaan oli siis vain muutama pv eroa. Meillä sitten syntyi 37+2, eli parisen viikkoa etuajassa, kun ei uskallettu loppuun asti samanikäisenä kuin Sinä nyt mennä. Mullakin oli viiskymppissynttärit raskaana. -Hyvää juhannusta toivotellen Rusakkonen
. Voitko muuten hyvin raskausajan?Mä oon niin iloinen, että on vaan ollut ihan pieni vuoto tässä, joka sitten loppui nopeasti. Edellisellä klinikalla monilla oli paljon näitä vuotoja ja osaa ohjeistettiin jäämään sairaslomalle ekan kolmanneksen loppuun. Ihan mietin, että voiko hirveä määrä lääkkeitä aiheuttaa lisäharmia?mun lääkitys on nyt tyyliin 1/4 verrattuna edelliseen paikkaan.
Toki ymmärrän, että nyt on vielä tosi aikaista, mutta ekaa kertaa tosiaan edes raskaana.
Miten sun lähipiiri ja työpaikka, yms suhtautui asiaan?
Kiitos paljon vastauksesta. Muistinkin, että sinulla on ollut surullisia asioita elämässä. Ja kiitos, että olet ollut täällä kannustava .Rusakkonen täällä... Mun tarttee sortteerata se kirjautuminen tässä joskus...
En voinut pahoin raskauksissani. Ensimmäisessä oli alkuraskaudessa kova nälkä koko ajan. Toisessa oli ehkä hiukan vähemmän, mutta usein söin muistaakseni kolmekin pääateriaa päivässä.
Minulla oli henkisesti vaikea toinen raskaus, koska esikoispoika kuoli kohtuun ja tällä tyttövauvalla oli omat todetut riskinsä. Mutta ei kukaan suhtautunut millään erikoisella tavalla raskauteeni. Oikeastaan ketään ei sen kummemmin kiinnostanut raskaus. Ensimmäisessä raskaudessa oli (eri kulttuuriin kuuluvalta) yksi omituinen kysymys, eli että oliko raskaus vahinko. Itse en olisi ikinä kehdannut keneltäkään sellaista kysyä. Joo-o, vahinkoko sitten, jonka tekemiseen oli kulunut jotain 50 tuhatta...
Olisin toivonut, että osa sukulaisista olisi ollut kiinnostuneempia toisesta raskaudestani, mutta sitten he kyllä myöhemmin tsemppasivat siinä suhteessa jonkin verran. Töissä kaikki olivat ystävällisiä. Yksi henkilö taisi ihmetellä, miksi "enää" viitsin hankkia lapsia, mutta hänellähän oli itsellään jo (elossa olevia) lapsia, kun taas minulla ei ollut.
Muistaakseni siinä 12. viikolla vähitellen lopetettiin lääkitys. Minulla oli 19. viikolta alkaen suhteellisen usein ultra. Sitten oli 4 vk välein, sitten 2 vk, lopuksi 1 vk välein.
Yleisesti ottaen oma kokemukseni on, ettei kanssaihmisiä sen kunmemmin toisten asiat kiinnosta. Eikä kukaan ainakaan vielä minua luullut tyttäreni isoäidiksi.
Kiitos paljon vastauksesta. Muistinkin, että sinulla on ollut surullisia asioita elämässä. Ja kiitos, että olet ollut täällä kannustava .
Täällä ultrassa tänään löytyi hyvä syke ja sikiö oli oikeissa mitoissa. Oireet on niin vähissä, mutta on niitä kuitenkin.