Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Matsalu: Itse en ole niin kovin perehtynyt noihin alkion luokituksiin yms, ja jotenkin tuntuu että onko sillä väliä, kun huonoilla alkioilla voi tärpätä ja hyvillä ei... kuten Rudynkin rupsukat on osoittaneet.
Meillä luovuttajalta tuli munasoluja 13 kait, joista 8 tehtiin icsi, niistä 4 jatkoi jakaantumista, ja kaksi kuulemma hyvää siirrettiin ja kaksi pakkaseen. Ivf-hoidetuista ei yksikään hedelmöittynyt, mikä herättää ihmetystä, sillä aiemmissa kuudessa omassa hoidossa on hedelmöittynyt ivf:lläkin ollut ok, mutta karsiintuminen on tapahtunut sitten alkioiden jakaantuessa.. Eli pelko siitä, että miehen siittiöissä sittenkin olisi syytä enemmänkin on olemassa...
Omissa hoidoissa on yleensä munasoluja tullut vajaa 20, ja hedelmöittyminen ok, mutta silti vain 1-2 ovat olleet siirtokelpoisia..
Se mikä vielä tekee vertailun tässä hoidossa hankalaksi on, että edellisellä klinikalla alkioita viljeltiin 3 päivää, ja nyt 2, joten olisiko tilanne ollut huonompi seuraavana päivänä....

Noh, näitä on turha liikaa spekuloida, toivon vaan että nämä kaksi kullannuppua ymmärtää tarrata kiinni!!!

Kaksi alkiota meille on aina siirretty, jos on ollut siirtokelpoisia enemmän kuin 1, en oikein tiedä miksi.. Ikää minulla on 37 v , onko se syy, vai onko jotain ennustetta heikentäviä tekijöitä joita lääkärit ei kerro :$ Lääkäri on kysynyt montako siirretään, mitä mieltä ollaan jos siirretään kaksi, ja olemme aina sanoneet että kaksi on ok. Mielelläni otan sen riskin, jos todennäköisyys on hieman parempi, ja kaksosetkin ovat tervetulleet...
Ehkä niitä kaksoisraskauden riskejä rupeaa enemmän sitten miettimään, jos niin käy, mutta elämähän on vain yksi iso riski :D

Nennuliini: Tommoset keskustelut voi olla hermojaraastavaa luettavaa, kyllä ihmiset on toisinaan raakoja ja ajattelemattomia.
Yksi asia, mikä tässä lapsettomuudessa on ollut hyvä, on se, että on oppinut ymmärtämään, että toisen ihmisen ratkaisuja ja tilannetta ei voi ruveta kritisoimaan, jos ei ymmärrä kaikkia taustalla olevia tekijöitä. Onhan se helppo toitottaa kovalla äänellä, että hedelmöityshoidot ovat verorahojen haaskausta ja moraalisesti väärin, jos itsellä on 2 lasta ja kaikki hyvin.
Itse olen aina yrittänyt ymmärtää muiden erilaisia ratkaisuja,joten siinä mielessä nämä hoidot ei ole tuonut mitään radikaalia muutosta ajattelutapaan, mutta ymmärrys on lisääntynyt.

Hillevi:Kiitos, olen yrittänyt pitää jalat lämpöisinä:) Josko siinä olisi taikaa..

Täällä pp 3 meneillään ja olo omituinen. Välillä ihan voi koko jutun hetkeksi unohtaakin, kun ei ole sellaista vatsaturvotusta ja ikävää oloa kun oman punktion jäljiltä, jotenkin suorastaan epärealistinen olo.. Eiköhän tunnelma tässä kiristy ja viikon päästä ollaan jo tulisilla hiilillä.. Nämä on toisaalta ihania päiviä, kun voi olla toiveikas, eikä vielä tarvitse ruveta vessassa käyntejäkään pelkäämään.
 
taas "pitkästä aikaa"!! Viikkoon ei ole jaksanut edes konetta aukaista. Pientä flunssaa on iskenyt päälle ja töissä olen kuitenkin sinnitellyt. Onneksi on saanut nyt levättyä ja kyllä tämä tästä taas käynnistyy.

Pikaisesti lukaisin tekstit läpi ja ikävä fiilis tuli DREAMIN puolesta kun näin ikävästi kävi. Jaksamista sinne :hug: !!

NENNULLE onnea ultra kuulumisista ja WILHELMIINALLE ja JONSKULLE tsemppiä piinailuun!!

MATSALU, kyllä nämä hoidot kysyy valtavasti jaksamista ja välillä tunteet seilaa laidasta laitaan - meillä kaikilla. Alavireen jälkeen löytyy kuitenkin taas kummasti jostain virtaa ja uskon, että myös teillä kunhan pas-hoito käynnistyy!! Jaksamista sinne :hug: !!

Kovasti myös toivon, että LOTTA pääsisi siirtoon ja HILLEVI pääsisi aloittamaan hoidon. Onko Tartosta kuulunut mitään??

ALIISA, mukava oli kuulla sinusta ja hyvä, että kuvauksessa kaikki hyvin :hug: !!

Missä MAIJA huhuu... toivottavasti testissä kaikki hyvin. Täällä kovin odotan!!

Terkuin VEKARA ;)
 
Huomenta vaan:)

Heräsinpäs tänään mukavaan soittoon.. hoitajat soittivat, että meille on 3 luovuttaja ehdokasta. Saimme laittaa heidät mieluisuus järjestykseen ja nyt hoitajat soittelevat siinä järjestyksessä ja koittavat saada heitä kiinni:) Eli syys-lokakuussa tulemme hoidon tekemään.. riippuen missä vaiheessa luovuttaja on tällä hetkellä menossa:) Jos hoitaja saa heitä kiinni, niin hän soittelee jo tänään lisää, että miten edetään.. Ihanaa päästä taas yrittämään.. Tulipas positiivinen aloitus tälle töihin paluu viikolle :heart:
Tänään vielä vapaapäivä. Pitää koiruuksien kanssa lähteä lenkille ja kaiken näköistä hyödyllistä tehdä vielä kun vapaapv on.

Mukavaa päivää kaikille! Kuinkas piinistelijöillä sujuu?
 
Huomenta ja maanantaita kaikille!

Mahtavaa, Aliisa! Tosi hienoa, että noinkin nopeasti pääsette taas tositoimiin. Ja vielä oikein valinnanvaraa luovuttajissa! Missä noin hyvä hoitotilanne on? Mun täytyy sanoa, että ihailen todella sinun sitkeyttäsi. Vastoinkäymisiä on ollut paljon ja silti jaksat yrittää. Tsemppiä!

Vilhelmiina, oikeassa olet, täyttä mystiikkaahan tuo raskauden alkaminen saatikka jatkuminen on. Toivottavasti sulla on nyt vain mahassa ne just oikeat. Ja kyllähän ihmiset ihan lumustikin kaksosia saa, mikäs siinäkään olisi.

Juu Vekara, käynnissähän tämä PAS jo tavallaan on, Zumeja nappailen ja torstaina on limisultra. Onko kukaan huomannut, että Zumenon lisäisi limaneritystä? Mulla on ollut ns. "ovislimat" päällä jo monta päivää. Kyllähän se todellista tilannetta vastaa sikäli, että estrogeenihan sitä limaneritystä lisää luomukierrossakin ovulaation lähetessä. Vaan en kyllä muista tällaista valuntaa edellisestä hoidosta.

Mietintäpuolella on sikäli hankalaa, että tuntuu, kuin jotakin todella olisi nyt loppuunkäsitelty. Tämä lapsiprojekti siis. Jos uskaltaisin tehdä ihan oman mieleni mukaan, jättäisin ne pakastealkiot käyttämättä ja lahjoittaisin eteenpäin. Mutta tällainen luuserointi ei kuulu tekemiini sopimuksiin: ei siihen, jonka olen tehnyt itseni kanssa eikä siihen, jonka olen tehnyt mieheni kanssa. Korkeimmista voimista nyt puhumattakaan. Onko tässä kuitenkin taustalla toisen keskenmenon aiheuttamaa masennusta, vaikka se aluksi tuntui menevän ohi niin keveästi? Vai miksi koko ajatus uudesta hoitokierroksesta tökkii? Nyt näillä tuntemuksilla olen suorastaan tyytyväinen, että pakkasessa ei ole tarpeita kuin korkeintaan yhteen siirtoon.

Mutta älkää antako minun valaa itseenne mitään tappiomielialaa! Jonnekin näitä tuntojaan vaan täytyy tilittää eikä tämmöisiä viitsi oikein kenellekään puhua.
 
Tsemppiä vain tulin kaikille huikkaamaan ja sitten työmatkalle porhallan.
Voikaahan paksusti plussalaiset ja lisää plussia kaikille hoitoon päässeille! :heart:
Meille ei Tartosta ole kuulunut mitään. Ensi viikolla täytyy palata asiaan. Vaikka myös minulla luopumisajatuksia ollut viime aikoina - ei onnistunut oviksen hyödyntäminenkään. Miehellä joku psyykkinen este pakkotilanteessa ja väsymys kai myös.

Hyvää viikkoa kaikille ja toivotaan kaikille hyviä uutisia, kuten Aliisa sai :wave:

T. Hilde
 
Hei kaikille!!

Minäkin nyt sitten palstaudun tänne. Olen jo pitkään keväästä seurannut palstaa ja nyt päätin sitten myös itse kirjoittaa. Onhan täällä ainakin yksi tuttu tuolta 40+ palstalta (terkut Matsalulle).

Meillä on 2.5 vuotta takana yritystä, tuloksena yksi km ja yksi tuulimuna. Keväällä sitten ehdotin miehelle tätä lahjasoluhoitoa, heinäkuussa käytiin lääkärin luona ja viimeviikolla sitten ilmoitettiin, että lahjoittaja on löytynyt. Näillä näkymin hoito alkaa ensiviikolla ja lokakuussa siirto, eli erittäin nopeasti tapahtuu, mutta hyvä niin.

Itselle tämä on ensimmäinen kerta kun tehdään siirrolla (ja kaikki sanonnat ja hoitonimetkään ei ihan tuttuja), emme yrittäneet siirtoa kertaakaan omalla muniksilla, ikää kun on jo 45 vuotta. Itsellä yksi lapsi joka on jo 24 vuotias nuori mies.

Aurinkoista päivänjatkoa

Minni
 
Terve vaan, Minni! Ei kai voi sanoa, että kiva tavata taas, mutta kumminkin... Mehän tehtiin luomukeskenmenon jälkeen hoidot omillakin soluilla, mutta eipä niistä mitään apua ollut. Varmaan on silkkaa rahansäästöä suunnata suoraan lahjasoluhoitoon. Kiva kun olet löytänyt nopeasti luovuttajan. Missä olet hoidossa?
 
Matsalu välillä ihmettelen itsekin, kuinka sitä jaksaa vaan suunnata katseen kohti tulevaisuutta ja uusia hoitoja. Mutta nyt olen henkisesti ja fyysisesti voimissa ja odotan innolla uusia hoitoja. Hoidossa olemme Fertinovalla. Meille annettiin 3 vaihtoehtoa, koska ensimmäinen vaihtoehto, joka heillä oli, olisi ollut juuri ulkoisesti kuin minä, mutta he eivät olleet saaneet häntä kiinni, niin luettelivat minulle 3 muuta ihmistä, jotka eivät aivan täsmää ominaisuuksiini, mutta melkein. Toivotan sinulle kovasti tsemppiä tähän viimeiseen pakkassiirtoon. Olet kokenut kovia ja se varmasti painaa mieltä. Kyllä minullakin kaikki km:t on tuolla päässä ja pelottaahan ne vähän.. ei niistä yli pääse.. niiden kanssa vaan pitää oppia elämään. Itse käsittelin näitä vielä psykologin vastaanotolla ja se teki kyllä hyvää vaikkei mitään vastauksia antanutkaan.

No niin ihmiset. Meille löytyi siis luovuttaja. Hoitaja soitti hetki sitten. Olen vähän ymmälläni kaikesta, mutta ei se mitään :LOL: Ensinnäkin minun pitää huomenna aloittaa jarruna progren 1 pistos. Mitähän varten? Ei hoitaja osannut tähän oikein mitään vastausta antaa. Kysyin, että miksi pitää jarrua pistää vaikka Divinat käytössä? Tietääkö joku teistä? No hoidon suunnittelukäynti on lääkärin kanssa to:na niin siellähän se viimeistään selviää. Lääkäri kyllä puhui siitä jo silloin ensi käynnillä, mutta se meni jokseenkin minulta silloin ohi.. Jos kaikki menee niin kuin suunnitellaan niin itse siirto olisi viikolla 40 eli syyskuun alku/lokakuun loppu. Tuo siirtoajankohtakin hieman mietityttää, sillä minulla tulee kk:set nyt syyskuun alkuun.. ja seur kk.sten alkamispäivä olisi juuri tuolla viikolla 40. Vai meinaako lääkäri jarruttaa kk:set pois.. en tiedä yhtään.. kaikki on niin sekavaa.. Odotan innolla sitä suunnittelukäyntiä niin saan vastauksia kysymyksiini:) Joka tapauksessa he ovat siellä tietoisia milloin kuukautiset nyt alkavat jne.. että eiköhän he osaa hommansa hoitaa.. Tämä ei vaan minun järkeeni mahdu, kun Väestöliitossa tehty asiat ihan toisin:D

Mukavaa työmatkaa Hilleville ja toivotaan että Tartosta kuuluisi pian. Vekaran puolesta olen ihan äärimmäisen onnellinen.. on niin hienoa, että raskautesi etenee normaalisti ja että sinnikkäästi jatkoit lääkitystä vaikka siirtoklinikkasi sanoi mitä sanoi :heart:
 
Suuret kiitokset kaikille lohdutuksista! Kyllä ne kummasti piristävät mieltä kun omassa päässä pyörii vain pettymys. No, eihän tämä ollut ensimmäinen pettymys joten eiköhän tästäkin selvitä.

Kovasti nyt mielessäni pyörii että onko mitään järkeä rääkätä itseäni ja yrittää vielä sitä 4:ttä ICSIä omilla soluilla. Siirtoonhan olemme aina omilla soluilla päässeet mutta pakastettavaa ei ole koskaan jäänyt ja munisten kasvattelu on aina kestänyt pitkään vaikka lähes maksimi annoksilla olen hormoneja piikitellyt. Ainoa mikä tässä hoidossa olisi positiivista on rahan meno. Hoito kun olisi julkisella ja lääkekatto on jo täynnä tälle vuodelle niin kustannukset olisivat aika minimaaliset. Ja olisihan se jotain ajankulua tässä luovuttajaa odotellessa...mutta enpä tiedä. No, vielä on hetki aikaa miettiä, aika polille on 9.9 joten sitä odotellessa...

Mukava kuulla että monet ovat saaneet luovuttajan ja hoidot käynnistyvät!

Missähän MAIJA luuraa???
 
Dream, millaisia sulla on aikaisemmissa hoidoissa olleet ne omat alkiot? Meillähän omissa hoidoissa alkioita tuli ensiksikin vähän, mutta ne myös jakautuivat normaalia hitaammin ja "laatupisteitä" huonontavaa fragmentaatiotakin oli. Tuo jakautumisnopeus on alkioiden jatkon kannalta tärkeämpi asia kuin muu laatu. Jos sulla on tullut omissa hoidoissa normaalinopeudella jakautuneita ja muutenkin suht koht hyviä alkioita - vaikka vähemmänkin - mikäpä estää vielä yrittämästä omillakin soluilla. Sitten kannattaa harkita, jos alkioita on tullut kerta kerran jälkeen vähän, huonoja ja hitaita, niinkuin meillä.

Itse olen nyt käynyt kirvein,vasaroin ja taltoin oman mielialani kimppuun. Lainasin lapsen menettämistä käsittelevän kirjan - mikä oli virhe, tulin vain surullisemmaksi. Kansainvälisestä adoptiosta kertova romaani vaikuttaa nyt ensialkuun onnistuneemmalta tunnelman virittäjältä. Siinä adoption odottajalla tuntuu olevan yllättävän paljon samanlaisia tuntemuksia kuin lahjasolun odottajallakin. Lukeminen auttaa aina, kaikkiin vaivoihin!

Palstalla on hiljaisen puoleista. Yrittävätkö piinailijamme pitää hermojaan kurissa pysyttelemällä omissa oloissaan? Turha toivo, ei se kuulkaa auta kumminkaan, raportoimaan vaan! =)
 
Matsalu: Toivottavasti tavattaisiin seuraavan kerran tuolla odotuspuolen palstalla =) . Hoidossa ollaan Tampereen AVA klinikalla ja nopeasti kyllä saatiin luovuttaja, onneksi olen tavissuomalaisen näköinen ja pituinen, sehän aina nopeuttaa.
 
Matsalu, ei ne meidän vähäiset alkiot mitään huippuluokkaa ole koskaan olleet. Kypsiä munasoluja ollaan saatu yleensä 5-6 kpl mutta kaikki ei ole aina hedelmöittyneet ja osa sitten jakaantuu hitaasti ja fragmentaatiotakin on alkioista löytynyt. Nyt viimeimmästä hoidosta siirretyt 2 alkiota oli luokkaa 3 ja toinen oli 3- ja toinen 4 soluinen (2 päivää punktiosta). Yksi alkio oli sitten monitumainen ja päätyi roskikseen. Tiedän, että kyllä niitä onnistumisia tulee huonoillakin alkioilla mutta kun itsellä ei koskaan ole alkiot edes yrittänytkään kiinnittyä niin en oikein jaksa niiden elinkelpoisuuteen uskoa. Kerran meillä kyllä viljeltiin alkiot blastokystiksi saakka mutta 2 alkiota joita ei siirretty kuukahtivat sitten 6. päivänä. Sekin jo vähän kertoo sitä että puhti ei riitä.

Mutta vielä en ole täysin hylännyt ajatusta viimeisestä hoidosta omilla soluilla. Ainahan voi ihmeitä tapahtua.
 
Minni, Avalla mekin kävimme viime keväänä esittäytymässä ja nopeasti olisi hoitoon päästy. Valitsimme kuitenkin Ovumian, kun ehtivät ensin ja siellä on halvempaakin. Kun tosiaan rahat oli jo hassattu hyödyttömiin yrityksiin omilla soluilla... Avalla vaikutti kaikki kyllä hienolta ja ammattitaitoiselta, varmasti on hyvä hoitopaikka.

Dream, kyllä teillä tilanne silti oli vähän valoisampi omillakin soluilla kuin meillä. Yksikään meidän alkioistamme ei kahdessa päivässä selvinnyt 4-soluiseksi asti.

Aliisa, onnittelut vielä kerran luovuttajan löytymisestä! Enpä tiedä jarrusta, mulla oli tuoresiirrossa vain Zumet ja niin on nyt PAS-yrityksessäkin.

 
Aliisalle onnittelut luovuttajan löytymisestä!!! Kohtahan pääsettekin tositoimiin!

Minni: tervetuloa palstalle!

Dream: Meille on kerrottu, että ivf-icsi hoidoissa kuudenteen yritykseen asti ennuste pysyy hyvänä, joten minusta hyvin voisitte vielä omillakin soluilla kokeilla odotellessa.. Meillehän tehtiin 6 ivf-icsi hoitoa, ehkä olisin ollut valmis luovutettuihin jo aikaisemminkin, mutta neljännestä hoidosta tuli km johtanut plussa, joten siksi lääkäri suositteli vielä hoitojen jatkamista. Meilläkin aina juuri ja juuri siirtoon päästiin..
Mutta eihän näistä voi tietää, viimeeksikin luovutushoidon tehnyt lääkäri kommentoi, että ei näe myöskään estettä, etteikö luomuna onnistuisi jopa meillä... niinpä niin..

Matsalu: täällä piinaillaan, joo.. PP 5 meneillään jo, APUAA.... Aluksi olin toiveikas, nyt taas alkaa vanha kunnon itsesuojeluvaisto nousta esiin, ja ajatuksena on, että ei tämä onnistu.. vaikka "prosentuaalisesti" ennusteen pitäisi olla ihan hyvä.
Jotenkin tuntuu lähes utopistiselta ajatukselta, että minulla olisi OIKEASTI joskus lapsi..
Kyynisyydestä huolimatta olo on silti hyvä verrattuna parin vuoden takaiseen..
Toisen ja kolmannen omilla soluilla tehdyn hoidon ajat oli yhtä painajaista, nyt osaan kuitenkin nauttia muusta elämästä, ja jos tämä ei onnistu, niin ei elämä siihen kaadu.. Ilmeisesti olen jo "sisäistänyt" lapsettomuuteni, mikä kuulostaa kyllä kamalalta.. sillä edelleen lasta toivotaan yhtä paljon kuin ennenkin, se ei ehkä ole ihan yhtä pakonomaista..
ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.

Olen kuluttanut iltojani lukemalla teidän vanhaa pinoa läpi.. kyllä on ollut koittelemuksia liikaakin.. ja myös onnistumisia, joten ehkä meidän kaikkien aika joskus tulee..

Olen tässä miettinyt milloin voisi alkaa testaamaan.. siinä teidän vanhassa pinossa Vekara ja jotkut muutkin testaili jo pp8.. ja silloin pitäisi jo suurella osalla näkyä.. HUI:
Pitää varmaan tilata testejä varastoon, jos alkaa hermot kiristymään..
Millos muut piinailijat aiotte testata??

Vekara mainitsi myös siinä pinossa, että Stockalta saa ostaa progesteronia, joka on miellyttävämpää käyttää kuin YO-apteekin valmiste.. Mulla on nimittäin tuota YO apteekin progesteronia, ja on kyllä aika inhottavaa käyttää. Siinä on pieniä hiekkamaisia jyväsiä jotka tuntuu ikäviltä.. vaikka luget oli inhoja on nämä vielä inhottavampia..
se etu näissä on että kela korvaa ne täysmääräisesti toisin kuin luget, joka auttaa, sillä meillä lääkekatto on tältä vuodelta täynnä.. ja rahaa mennyt ihan tarpeeksi
Ihme että sama vaikuttava aine, ja toinen korvataan toinen ei..

Kauniita syksyisiä päiviä
Vilhelmiina ja tuplat pp5

 
Pikaisesti luin kuulumiset ja ajattelin nostaa meidät ekalle sivulle takaisin, kun oltiin pudottu toiselle sivulle.

Kaikkia en muista nyt henkilökohtaisesti millään, niin paljon oli tapahtunut.
Mutta Aliisalle, ihanaa, että luovuttajia oli teille tarjolla useampikin ja mukavaa, että kuulostat taas taistelutahtoiselta, vaikka paljon on teille tapahtunut. Hieno homma! :wave:

Piinistelijöille piiiiiiitkäää pinnaa! :wave: Sitä tarvitsee jokainen ja toivottavasti plussia tulisi lisää, se olisi hienoa!
Hoitoa odottaville myös pitkää pinnaa, odottavan aika on pitkä. Minulla se meni aika nopsaan, kun varauduin pitkään odottamiseen, niin oli helpompi keskittyä muuhun elämiseen ja olemiseen. Mutta aina se ei ole helppoa sekään.

Kaikille muillekin ihanaa syyspäivää, syksy kai nyt alkaa jo olla, nyyh.

Itsellä olo aikas normaali, kun muistaa vaan syödä. Ultrasta on jo sen verran aikaa, että olisi mielenrauhan takia mukava päästä kuuntelemaan sydänääniä, että kaikki on hyvin. Tänään koira kiskaisi lenkillä niin kovasti, että vaikka mihinkään ei sattunut ja vastaan pistin tietysti koko kropalla enkä mahalla, niin silti miettii, olisiko jotain voinut sattua. Nyt sitten kuuntelen jokaista oiretta mahan suunnalta vaikkei niitä juuri olekaan.

Terkuin,
Nennuliini
 
Tere! Limisultrassa käyty, siellä kaikki ok. 11 mm limakalvo odottaa pakasteitamme. Huomenna aloitan sitten jo taas luge-rallinkin. Maanantaina iltapäivällä pitäisi olla siirto. Sovimme, että hoitaja soittaa joka tapauksessa aamupäivällä ja kertoo, mikä on alkioidemme kohtalo. Ja kaksi eli koko pakkasvarantomme otetaan sulamaan.

Klinikalla käynti oli juuri niin ahdistava kuin olin ajatellutkin. Olin jo etukäteen päättänyt, että en ratkea siellä suuremmin valittamaan enkä käymään lääkärin kanssa mitään näennäismyötätuntoista läpä-läpä keskustelua edellisestä hoidosta. Mutta sitä en olisi ikinä osannut arvata, että hän ei edes kysy mitään! Ei siis inahdustakaan siihen suuntaan, että ottiko keskemeno koville ja kuinka sujui ja oletko toipunut ja että olen pahoillani kun kävi huonosti. Ei mitään! Alkaa melkein naurattaa: se ihminen osaa tosiaan aina yllättää minut! Jotenkin ehkä kuitenkin ymmärrän häntä... On varmana tosi vaikeaa, kun yrittää lääkärinä säätää johonkin sopivaan tasoon toisaalta ammattimaista toimintaa ja toisaalta inhimillistä myötätuntoa. Tämä tyyppi on ratkaissut asian niin, että sitä inhimillistä puolta ei ole ollenkaan! Tai ehkä muutaman hymyn ja jonkin ylimääräisen hoitokaavion antamisen olisi voinut inhimilliseksi panokseksi tulkita, mutta vähiin se kyllä jäi.

Tullessani junassa pähkäilin asiaa, johon haluaisin teidän muidenkin ottavan kantaa. Olen nimittäin sitä mieltä, että lahjasoluhoitojen maksusysteemiä pitäisi muuttaa. Minusta olisi oikein, jos hoidoissa epäonnistuvat maksaisivat vain normaalit lääkärin käyntimaksut ja omat lääkkeet. Jos hoito sen sijaan onnistuisi, raskauden viime vaiheessa tai jopa vasta elävän lapsen syntymän jälkeen vanhemmat maksaisivat hoidosta kaksinkertaisen hinnan nykyiseen verrattuna tai jopa hiukan enemmän. Tälläinen systeemi on kuulemma käytössä jossain Amerikassa.

Uskallan ehdottaa tätä nimenomaan nyt, kun omat hoidot ovat vielä kesken. Lapsesta olisin valmis maksamaan jopa enemmän kuin nyt, mutta on toisaalta järjetöntä pulittaa tuhansia euroja pelkistä negoista tai keskenmenoista. Ja jos joku nyt tähän sanoo, että entistä harvemmilla olisi tuon jälkeen hoitoihin varaa, niin vastaan, että klinikoiden hinnat halpenisivat, kun asiakkaat ensi vaiheessa vähenisivät ja heistä tulisi kilpailua.

Toinen vaihtoehto olisi se, että hoidoille rakennettaisiin suora hinta-laatusuhde. Toisin sanoen maksu määräytyisi luovuttujen munasolujen määrän ja laadun perusteella. Nythän on niin, että maksaja kantaa koko taloudellisen vastuun hoidosta, vaikka klinikka valitsee ja hoitaa luovuttajat. On epäreilua, että klinikalla ei ole mitään taloudellista riskiä; niille on tässä mielessä ihan sama, tuleeko hoidosta tulokseksi kaksi huonolaatuista munista/alkiota vai kymmenen hyvää.

Epäilemättä klinikat eivät haluaisi suostua kumpaankaan vaihtoehtoon. Nykyinen järjestelmä on niille tuottoisa, koska hoidot ovat kuitenkin monille taloudellisesti mahdollisia, asiakkaita riittää jonoksi asti ja maksu on aina 100% varma. Mitään yrittäjäriskiä toiminnassa ei todellakaan ole.

Mitä arvelette? Älköön tästä kukaan loukkaantuko, haluan vain virittää keskustelua!


 
Matsalu, mielenkiintoisia ehdotuksia sulla, vaikka tuskin tulee systeemi muuttumaan tässä tilanteessa kun klinikoilla ilmeisesti riittää potilaita näilläkin systeemeillä, eli syytä jonkinlaiseen "kilpailuun" asiakkaista ei ole.
Kyllähän esimerkiksi jossain kauppakorkeakoulun valmennuskurssissa on takuu, että jos ei pääse sisälle niin ei tarvitse maksaa kuin puolet, ja sisälle päässyt sitten maksaa enemmän.. eli ei ole täysin vieras ajatus täällä suomessakaan tuollainen..
Kyllä itsekin tuntuu, että rahaa näihin hoitoihin palaa jumalattomasti, ja lopulta tulos voi olla silti tyhjä syli.
Ehkä itsekin olisin valmis maksamaan enemmän, jos lapsi syntyy ja vähemmän jos tulosta hoidolle ei tule.. Jotenkin tuntuisi reilummalta.. mutta saattaisi tosiaan sitten nostaa sitä lopullisen onnistuneen hoidon hintaa niin korkeaksi, että voisi olla joillekin vaikeaa..
Nämä taksat kun on jo nyt aivan käsittämättömän korkeita..
 
Sain tänään klinikalta "suostumuspaperit" ja myös itse mietin näitä maksuja, ei tuo hullumpi idea olisi, että onnistuneesta hoidosta maksaisi sitten enemmän.

Nyt omaa napaa: näillä näkymillä siirto olisi viikolla 43, nyt sitten kovasti mietitään miehen kanssa, että yksi vai kaksi alkiota. Täällä on tainut aikaisemminkin olla keskustelua tästä, mutta vielä kysyn, että mitä mieltä te olette ja montako olette ottaneet?

 
Matsalu: Onneksi fysiatrilla käynti oli tuloksellista ja sait hoito-ohjeita. Yritän nyt virittää sinua hoitotunnelmaan eli minulla oli saatiin tuoresiirrossa 11 solua, joista 8 hedelmöittyi. Näistä neljä oli hyvälaatuisia 4-soluisia, joista kaksi siirrettiin ja kaksi pakastettiin. Ja sitten, hienoa että pas etenee vauhdikkaasti! Jaksamista viikonloppuun ja pidän peukkuja, että maanantaina kaikki menee yhtä mallikkaasti kuin limiksen kasvattelu. Maksusysteemi-ajatuksesi kuulostaisivat minusta hyvinkin järkevältä, kannattaisin kyllä. Hmm, taidan minäkin seuraavaksi lukea jotain adoptiokirjallisuutta..

Marisabel: Toivoin itse klinikalla kahden alkion siirtoa ja näin myös tehtiin. Syynä oli se, että useampi siirto on tehty ilman tulosta (omilla soluilla). Olen lukenut, että yksi lääkäri oli kommentoinut, että jos on hyviä soluja ja hyvä tilanne muutenkin, niin 2-3 päivän viljely on ihan riittävä.

Vilhelmiina: Hienoa, että sinulla on nyt kaksi kyytiläistä ja pakkaseenkin saitte kaksi huurulaista :) Minulla oli ihan sama tulos tuoresiirrossa kesäkuussa. En myöskään ollut siitä pettynyt, koska tajuan niin hyvin, että neljä hyvälaatuista solua on iso juttu. Omilla soluilla tuli aina 0-1 hyvää solua, joten neljä on jo hieno määrä. Pidän peukkuja (ja varpaita)!

Nennuliini: Minulla oli ihan sama, että ajattelin lahjasoluhoidoissa huolenaiheita olevan jotenkin vähemmän, mutta kyllä niitä huolia vain tästäkin hommasta usein löytyy, valitettavasti..

Aliisa: Hienoa, että miehen kromosomikoe oli ok :flower: Tuokin varmasti helpottaa mieltä, että sinulla magneettikuvaus ok, ja erityisesti, että sopiva migreenilääke alkaa löytyä. Teillähän hoito alkaa edetä vauhdilla :) Jarru saattaa viitata siihen, että sinun kiertoasi ajoitetaan nyt samaan tahtiin luovuttajan kanssa, mutta ihan varmuudella en tiedä. Minullakin oli tuoresiirrossa jarru mukana, joten voihan se olla Fertinovassa automaattisestikin niin. Nyt passissa jarrua ei ole ollut.

Maija: Mitä kuuluu? Pelkään jo pahinta (negaa..) mutta toivottavasti näin ei ole!

Minni: Tervetuloa kirjoittelemaan! Hienoa, että pääsette pian tositoimiin ja siirtokin jo häämöttää.

Dream: Jos vain jaksatte itse, niin suosittelisin kyllä kokeilemaan omilla soluilla. Julkisella ei kuitenkaan hoitoja tehdä, jos mitään mahiksia ei olisi, ja onhan se lähes ilmaista näihin lahjasoluhoitoihin verrattuna.

Vilhelmiina: Tiedän hyvin tuon, että piiniksen alussa on paljon toiveikkaampi olo, mutta kun testipäivä lähenee, ei uskalla niin paljon toivoa.. Samoja oloja on myös tuossa, että pahin kriisi on takanapäin, onneksi! Pari vuotta sitten surin ihan hurjasti välillä ja lääkärissä stressasin jokaista huonoa käännettä, mutta nyt mieli on tasoittunut tai ainakin pääsen suht nopeasti yli uusista järkytyksistä. Ja juuri niin, että edelleen lasta kuitenkin toivotaan yhtä paljon kuin ennenkin. Sitten tuosta Progesteronista vielä, että minullakin on niitä Stockan apteekin parempia puikkoja. Ehkä yo-apteekissa älytään tämä juttu, kun monet käyvät varmaan siellä ostamassa kaikkia muita lääkkeitä, paitsi Progesteroneja..

Kävin sitten eilen ultrassa. Vuotoa ei ole tullut tippaakaan viikkoon, mitä olen kovasti ihmetellyt. Lääkäri kommentoi, että endo on nyt lepotilassa ja muutenkin kaikki näyttää paremmalta kuin viimeksi. Limis ei ollut kuitenkaan kasvanut vielä tarpeeksi. Olen käyttänyt Progynovaa koko elokuun, mutta pari viikkoa menkkoja teki sen, että sinä aikana limis ei tietenkään kasvanut. Nyt olen käyttänyt Progya reilun viikon ilman vuotoa, mutta vielä ei tulosta ole tarpeeksi. Sain uuden ajan ensi torstaille, joten toivottavasti oikeasti limis nyt kasvaisi. Minulla on aina keho reagoinut älyttömän hitaasti myös niihin stimulaatiopiikkeihin, joten tätä tämä kai on. Lääkärikin pohti, että ihan kuin kroppa eläisi omaa elämäänsä.. Vaikka tässä nyt taas viivytystä on, niin jostain syystä oli kuitenkin ihan hyvä mieli, kun tulin sieltä lääkäristä, koska eihän tässä mitään oikeasti huonoa uutista ollut, vaan odottelua vain. Toisaalta hoidon odottelukin on tietyllä tavalla henkisesti helpompaa kuin piinistely, joten tällä hetkellä tämä sopii hyvin. Nyt kun tätä passia on näin hartaasti valmisteltu ja jos alkionsiirtoon päästäisiin, niin toivottavasti kaikki menisi sitten ihan vauhdilla eteenpäin huippualkion kanssa. Jos uskaltaa toivoa..
 
Lotta; kiitos vastauksesta, täytyypä suunnata stockalle, jos raskaus tästä alkaa, eikös niitä progeja kuitenkin melko pitkään käytetä, kymmeneksi päiväksi riittää mulla vielä noi hiekkapaperit..

Minni: meille on siirretty aina 2, jos on ollut niin monta siirtokelpoista, mutta se on varmaan paljon tapauksesta ja lääkäristä kiinni..

ON:pp 8.. Aamulla pikkuhousunsuojaan valunut progemössö oli hieman vaaleanpunaista, mikä yl. on aina ensi merkki, että hoito ei ole onnistunut.. Tämä voi toki myös olla johtunut siitä, että minulla oli illalla vaikeuksia saada survottua lääkeet tarpeeksi syvälle (saamarin hiekkapaperi), ja olen voinut itsekin kynnelläni aiheuttaa pienen verenvuodon..
Noh, tilaamani ekstrahalpis?????testit tulivat tänään postissa, joten tein yhden testin. Ei tullut plussaa, eikä haamuakaan, mutta jonkinlainen viivanpaikka on näkyvissä... Aiemmissa negatesteissäni ei tällaista ole ollut, mutta voi olla että kuuluu tähän halpisversioon.
Noh, piina jatkuu, huomenna varmaan testaan uudestaan..
Mites Jonskulla!!!!
 
Minni, me teimme tuoresiirrossa niin, että siirrettiin yksi top-alkio ja sen pariksi hiukan hitaanlainen ja huonolaatuinen alkio, joka muuten todennäköisesti olisi mennyt roskiin. Biologi kyllä suositteli meille heti kättelyssä kahden top-alkion siirtoa, mutta halusimme antaa vähän heikommallekin yrittäjälle kohdussa mahdollisuuden. Nyt PAS-siirrossa sitten pannaan kaksi, jos molemmat selviävät sulatuksesta. Klinikalla olemme itse voineet vaikuttaa siirrettävien alkioiden määrään.

Lotta, upeaa, että sulla on mieli rauhallinen. Ja toivottavasti limis nyt kasvaa. Mullakin on joskus ollut sellainen tunne, että ruumis vain haluaa itsepäisesti elää omaa elämäänsä eikä piittää ulkopuolisista käskyistä. Omassa pitkän kaavan hoidossa munasarjojen omaa toimintaa ei normaali lääkeannoksilla saatu tainnutettua. Lyhyen kaavan hoidossa muniksia taas kasvoi aina vaan sille puolelle, jonka vuoro oli luomustikin ovuloida: välillä oikealle, välillä vasemmalle, mutta ehdottomasti EI molemille puolille yhtä aikaa. Väistämättä siinä tulee mieleen, että lapsettomuushoidot ovat itse asiassa aika väkivaltaista touhua.

Vilhelmiina, aikaisin testasit. Tulikos se viivan paikka näkyviin testiajan sisällä vai vasta myöhemmin, testin kuivuttua? No, huomenna olet ehkä viisaampi. Ymmärrän muuten hyvin nuo tunnelmasi "lapsettomuuden sisäistämisestä." Omien hoitojen aikana sitä vielä jaksoi jännittää kovasti ja surra epäonnistumisia. Ja vielä tässä lahjasoluhoidon alussakin tunnelmat olivat toiveikkaat, varsinkin kun se plussa tuli heti eka siirrosta. Mutta nyt on kyllä puhti poissa. Eilen kuulin esittäväni miehelle ihan kummallisen kommentin: "en ymmärrä, miten sen sitten jaksaa, jos testiin tulee TAAS plussa!" Tunnen vain silkkaa uupumusta, kun ajattelen, että sitten pitäisi jälleen kerran psyykata itsensä iloisiin ja toivekkaisiin tunnelmiin. Todennäköisesti en siihen pystyisikään ja mikä on vaihtoehto: silkka paniikki ekaa ultraa odotellessa. Muistan senkin, miten joskus toivoin, että saisinpa kerran edes plussan tikkuun: olisihan sekin kokemus, vaikka sitten keskenmeno tulisikin. No, enpä toivo enää.

Mä ihan mietin, että kunhan tämä hoitorumba on ohi, pitäisikö ruveta jotenkin ajamaan tuota muutosta laskutusperiaatteisiin? Älkää ihmetelkö, jos vielä pykään tästä jonkun adressin... Mutta kommentoikaa please myös te, jotka olette nyt turvallisen tuntisesti raskaana tai vauvan jo saaneet. Nennuliini? Rudy?
 
Minun ongelma poistui tuon oman hoidon pähkäilyn suhteen. Meillekin on löytynyt luovuttaja joten otamme mieluummin vastaan luovutetut munasolut kuin lähtisimme yrittämään epätoivoisesti vielä omilla soluilla. Arvioitu luovuttajan punktio sekä siirto on viikolla 43. Ihanaa! Olen nyt melko täpinöissäni tämän kanssa.

vilhelmiinalle puhaltelen täältä plussatuulia ja kaikille toivottelen mukavaa viikonloppua!
 

Yhteistyössä