Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Jotenkin on pessimistinen olo, että jatkaako se alkio kehittymistä. Ei oikeen enää jaksa uskoa onnistumisiin, ettei taas pety. Mutta on tääkin sitten kokeiltu.
Tiedän niin tuon kuvaamasi tunteen, pessimisti olen usein itsekin, kai se on keino vaan suojella itseään. Mutta silti pitää aina jaksaa uskoa siihen hyvään ❤ Ja hyvät mahdollisuudethan näissä lahjasoluhoidoissa on. Joten tsemppiä ja uskotaan että nyt onnistuu!
 
Edelleen jonotetaan, ei ole kuulunut mitään. Nyt aika tarkkaan 9kk mennyt... Tekisi mieli soittaa mutta eipä se kai mitään auta.

Miten teillä nyt, saatteli uuden heti kun vaan löytyy?
Meille löytyi heti ja punktio on pe. Ultrassa näkyvillä 13-14 follia, mutta missä niistä soluja.. La saadaan tietää hedelmöittyneet ja ensi viikolla sit pakkaseen menevät alkiot. Mun siirto menee lokakuulle kun jouduin kaavintaan heinäkuun lopulla ja vasta nyt ekat menkat siitä. Eli tokista menkoista sitten siirtoon vasta, haluavat varmistaa että olen palautunut varmasti. Ihan pyllystä odottaa...

Mä soitin D:lle heinäkuussa ja silloin ne kehottivat soittamaan elo - syyskuussa. Soita ihmeessä! Me ollaan oltu siellä jonossa vasta helmikuusta, eli olette edellä!
 
  • Tykkää
Reactions: Florie
Kiitoksia onnitteluista. Tää oli eka siirto era-testin jälkeen. Eran tulos oli, että kohdun limakalvo oli pre-receptive (alkion siirto 12-24h normaalia myöhemmin). Aiemmista siirroista poikkeavaa oli myös se, että siirto tehtiin mun omaan kiertoon, kun ultrassa kp 13 huomattiin, että munasarjat eivät olleet lepotilassa lääkkeistä huolimatta vaan löytyi 20mm munarakkula vasemmasta munasarjasta. Sain ohjeeksi tehä ovistestin illalla ja seuraavana aamuna. Aamulla pistin Ovitrellen, jotta ovis varmasti tapahtuisi. 4 päivään kuluttua oli uus ultrassa, jossa varmistettiin, että ovis oli tapahtunu. Limakalvo oli aika ohut, joten lisättiin 1 zumenon ja Terolutin aloitin yhtä päivää normaalia aiemmin kuten eran tulos oli. Alkion siirrossa kävi vielä niin, että virtsarakko ei ollu tarpeeksi täynnä, joten sain ohjeeksi juoda mahdollisimman paljon ja tulla 30min kuluttua uudestaan. Silloin kaikki oli hyvin ja siirtoon päästiin :)
 
Isot onnittelut, @Papupilvi , on niin kannustavaa kuulla onnistumistarinoita :)

Kiitos tsempistä, odotukset ei ole kyllä korkealla kun ei tunnu mitään oireita. Ois kiva tuntea jotain, vaikka mahakipuja :D Ajatukset on alkaneet siirtymään jo seuraavaan siirtoon, vielä on yksi mahdollisuus pakkasessa odottamassa.

Miten sulla @Kielo74 menee, mitkä on fiilikset? Paljon tsemppiä piinailuun :)
 
Minäkin laita kuulumisia, kun on viimein jotain kerrottavaa! Me olemme saaneet tehtyä päätöksen, että aloitetaan hoito lahjasoluilla. Me kävimme siellä pakollisella psykologikäynnillä ja täytyy sanoa, että se oli aivan ihana ja tosi hyvä kaikin puolin. Tuli paljon tietoa, näkökulmaa ja selkeyttä. Nyt meille on varattu 23.9 suunnitteluaika lääkärille. Luovuttajia meidän klinikalla on muutamia heti, joten jonoa ei ole. Mulle sanottiin, että heistä varmasti löytyy meille hyvä. Se on hyvä, sillä en kestäisi odottaa enää yhtää lisää, vaan vaihtaisin jopa ehkä klinikkaa. Mä olen jotenkin ihan pyörryksissä tästä.. Jossain on nainen, joka haluaa auttaa meitä ja antaa ihan mielettömän lahjan. Jotenkin ihan huikea kiitollinen, jännittynyt ja onnellinen olo. Mielessä pyörii myös monenlaisia ajatuksia. Tässä menee kuulemma 1-2 kk, että saadaan kierrot täsmäämään ja sitten aloitetaan. Olen niin malttamaton.

Luin parin viikon tauon jälkeen teidän kuulumiset ja täällähän on tapahtunut. Tuo lista on hyvä ja kiva, jos kaikki jaksaisi lisätä itsensä sinne.

@Angervo76, lämmin etähalaus. <3 Tuo on itsellekin isoin pelko, että kävisi noin ja joutuisi taas pettymään. Siksi on helppo ainakin kuvitella, miltä sinusta tuntuu ja omaankin sieluun hieman sattuu. Voimia! Toivon kovasti, että seuraavasta onnistuu <3.

@Kielo74, Toivottavasti tuo teidän ainokainen nyt olisi sinnikäs sissi ja onnistuisitte. Minäkin uskon positiiviseen ajatteluun. Tiedän kyllä senkin, että se on vaikeaa. Minä yritin sitä edellisillä piinapäivillä. Välillä onnistuin ja välillä "putosin" synkkyyteen. Tsemppiä sulle!

@Annamaija 76, @Manteli86, Ihana lukea näitä hyviä uutisia. Onnea jatkoon ja tsemppiä piinapäiviin. Niin jännittävää!

@Papupilvi Onnea ihan valtavasti. Näiden plussauutisten kohdalla mä melkein itken ilosta. Etenkin tässä ryhmässä. Itken siis ilosta ja liikutuksesta, kun voin taas kuvitella tunteen. Ihan kuin saisin hetken maistella sitä, miltä itsestä tuntuisi nähdä ne kaksi viivaa tikussa.
 
Viimeksi muokattu:
Listaus :
@Annamaija 76, Ovumia, 3. lapsi haaveissa, luov. punkt. 9/20, siirto tulossa 10/20 (luomu km 06/20)
@Manteli86 , HUS, 1.lapsi, luov.punkt. 31.8.2020, siirto marras-/joulukuu 2020.
@Netty79 41 v., 1.lapsi toiveissa, luovuttaja 1.PAS Nega, toinen PAS tulossa 9-10/2020
@Angervo76 ihan kohta 44 v., Ovumia, 3.lapsi toiveissa, miehen 1., luovuttaja 1: 0 hedelmöittynyttä solua 9/20, uusi luovuttaja haussa, (luomu km 2/2020)
@Kielo74, 46 v., 1. lapsi toiveissa, 1. luovuttaja, PAS tulossa 7.9., (alkuraskauden km 1/2019 inseminaatiosta)
@Helmi_76 Dextra, 44 v., 1. lapsi toiveissa, 1. luovuttaja, 1. PAS nega, 2. PAS 7.9.
@Katinka<3, 46v. 2. lapsi, miehen 1. suunnitelukäynti tulossa 09/20

Plussanneet :
@Papupilvi, 36 v., 1. lapsi, 3. lahjamunasoluhoito
 
Ehkä vähän aiheen sivusta mutta miten teidän muiden mieliala näiden hoitojen aikana? Itsellä tämä lapsettomuus sattuu ja masentaa kovaa. Siihen päälle nämä hormonit niin itkeskelen kyllä päivittäin. Olen miettinyt, että varmaan tämä jatkuva pahamieli ja ahdistus heikentää sekin varmaan mahiksia edes onnistua. Tuntuu että noidankehä on valmis. En vain osaa ottaa rennosti tämän asian kanssa. Voiko edes tulla raskaaksi kun elimistöni varmaan pumppaa jatkuvasti stressihormoni kortisolia kehoon.. :(
 
  • Rakkaus
Reactions: Manteli86
@Netty79 kuullostaa tutulta se alakuloinen mieliala. Tämän hoitoprosessi aikana mielialat on vaihdelleet toivosta epätoivoon. Tällä viikollakin on ehtinyt olla jo sekä iloa että masentunutta mielialaa. Mietin, että johtuuko se hormoneista joita syön vai mistä, että tänään on yllättäen tosi hyvä ja myönteinen olo. Tosiasia on kuitenkin, että lapsettomuus on alkanut vähitellen tuntua lopulliselta omalla kohdalla. Ehkä haluan vielä tämän viimeisen mahdollisuusen kohdalla ylläpitää jonkinlaista toivonkipinää ennen raskaustestiä reilun viikon päästä. Paljon energiaa näiden tunteiden käsittelyyn on mennyt. Kaikesta huolimatta kivaa viikonloppua :)
 
Vau mikä määrä alkioita @Annamaija 76 . Teillä ei kai tuoresiirtoon päästä, mutta toivottavasti pian saatte asiat siihen malliin, että pääsette siirtoon. Tsemppiä odotteluun.

Meillä on vielä puolitoista viikkoa suunnitteluun. Aika matelee.

@Netty79 ja @Kielo74, kovin tuttua tuo alakulo. Mä jotenkin ajattelen, että se johtuu sekä hormooneista että siitä,kuinka isosta ja tärkeästä asiadta ja toiveesta on kyse. Raskautta toisaalta toivoo ihan hirveästija sen vuoksi minä ainakin pelkäsin pettymystä ihan hirveästi. Tunteet meni piinapäivillö ihan hirveää vuoristorataa. Se oli raskasta. Toisaalta tiesin reaaliteetit ja todennäköisyydet tulla 45-vuotiaana omilla soluilla raskaaksi. Toivon, että nyt lahjasoluhoidossa pystyn Ja uskallan paremmin pitämään uskoa onnistumiseen yllä. Ei tämä helppoa ole. Tsemppiä kaikille ja hyvää viikonloppua!
 
@Annamaija 76 Aivan mahtavaa!! <3 Toivottavasti kehitys jatkuu yhtä hyvänä :)

@Netty79 Ihanaa kun kirjoitit aiheesta! <3 Olen pohtinut täsmälleen samaa siitä lähtien kun päätimme lahjamunasoluhoitoihin lähteä. omasoluhoidot kestivät meidän kohdalla kuukauden ajan ja olin silloin niiden alkaessa todella varma, että nyt me saadaan lapsi.Sen pettymyksen ja maailman romahduksen takia en välillä osaa iloita näiden hoitojen onnistuneista etapeista. Kun jakaa onnistuneen asian tulee olo, että on ok olla iloinen eikä tarvitse pelätä pahinta. Vaikka tosi asiassa pelkään koko ajan! :D Yritän samalla suojella itseäni, että jos nämäkään ei onnistu niin se pettymys ei välttämättä ole yhtä suuri. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa - se pettymys ja suru tulee silti. Yritän järjellä selitellä näitä itselleni ja ajatella positiivisesti etten sillä tavalla itse ainakaan ”sabotoi” tätä juttua. Helpommin sanottu kuin tehty! :D Mindfulness-harjoituksista oon löytänyt apua rauhoittumiseen ja stressiin, koska tiedän ettei se jatkuva pelko ole hyväksi keholle ja mielenterveydelle. Ja tietysti tämä, että voi asiasta ja olotilastaan puhua, helpottaa :)
Ihanaa viikonloppua sulle Netty ja kaikille muillekin! <3
 
Vau mikä määrä alkioita @Annamaija 76 . Teillä ei kai tuoresiirtoon päästä, mutta toivottavasti pian saatte asiat siihen malliin, että pääsette siirtoon. Tsemppiä odotteluun.

Meillä on vielä puolitoista viikkoa suunnitteluun. Aika matelee.

@Netty79 ja @Kielo74, kovin tuttua tuo alakulo. Mä jotenkin ajattelen, että se johtuu sekä hormooneista että siitä,kuinka isosta ja tärkeästä asiadta ja toiveesta on kyse. Raskautta toisaalta toivoo ihan hirveästija sen vuoksi minä ainakin pelkäsin pettymystä ihan hirveästi. Tunteet meni piinapäivillö ihan hirveää vuoristorataa. Se oli raskasta. Toisaalta tiesin reaaliteetit ja todennäköisyydet tulla 45-vuotiaana omilla soluilla raskaaksi. Toivon, että nyt lahjasoluhoidossa pystyn Ja uskallan paremmin pitämään uskoa onnistumiseen yllä. Ei tämä helppoa ole. Tsemppiä kaikille ja hyvää viikonloppua!
Joo passiin mennään, että kohtu varmasti palautunut keskeytyksestä ja kaavinnasta. Seuraavat menkat alkanee 2.10 ja siitä sit limiksen mukaan siirtoon. Siis jos on blastoja pakkasessa. Tässä hoidon edetessä tajuaa, kuinka monessa kohtaa voi mennä kaikki pieleen. Olen varovaisen optimistinen.

Itsellä ei ole koko yritysaikana ollut mitään ruusunpunaisia kuvitelmia raskauden onnistumisesta. Olenkin aktiivisesti miettinyt ja haaveillut elämästä ihan kahdestaan varmuuden vuoksi. Hyvä elämä meillä näinkin olisi! Toki nyt kun ollaan lähempänä onnistumista, saattaa tulla kova pudotus. Koitan ajatella, että se mikä on tarkoitettu mulle tulee kyllä. Teen itse vaan parhaani tämän eteen.
 
Heips, täällä taustalla olen lukenut vähän aikaan kuulumisia...joskus täällä esittäytynyt kun oli vielä omilla soluilla hoidot kesken..Nooh omilla soluilla hoidot taputeltu 05/2020. 4 ivf hoitoa takana, soluja tulee samoin alkioita mutta ne aina kuolee suurin osa 3-4 päivisinä..7 siirtoa, 1 raskaus joka meni kesken rv7 ja useampi kemiallinen...nyt ollaan lahja munasolu jonossa Helsingin D-klinikalla...tammikuussa jonoon menty, tällä viikolla sinne soitellut ja jos hyvä tuuri käy voi olla että loppu vuodesta meille lahjoittaja löytyy...mutta ei uskaltanut vielä luvata se kätilö kuitenkaan...sitä siis odotellessa
Itse olen 36 ja mieheni 32 v ja molemmille ensimmäinen lapsi..taustaa jo useita vuosia...pikku hiljaa taitaa 14-15v tätä polkua taivallettu, mies vaihtui välissä ja uusia yrityksiä...joskos nyt alkaisi olemaan jo vihdoin meidän vuoro ❤
 

Yhteistyössä